Yritykset, jotka investoivat muita enemmän TKI-toimintaan, menestyvät paremmin kuin muut. Esimerkiksi Business Finlandin innovaatiorahoitusta käyttäneet yritykset kasvavat nopeammin ja kannattavammin kuin verrokkiryhmä. Muutama vuosi sitten tutkittiin, että kymmenestä Suomen nopeimmin kasvavasta yrityksestä yhdeksän oli saanut Business Finlandin tukea. Vastaavia tuloksia on havaittu vaikkapa teollisuuden tutkimusyhtiö DIMECCiä tarkastellessa - sen toiminnassa mukana olevien yritysten sijoitetun pääoman tuotto ja kannattavuus ovat toimialan keskiarvoa selvästi paremmat.
Suomi OECD:n heikoimmin suoriutuvia maita yrityksille suunnatussa tki-tuessa. Suomen kansantalouden kestävyys ja kansalaisten tuleva hyvinvointi riippuu kuitenkin täysin yritysten kilpailukyvystä ja sen synnyttämästä kasvusta ja menestyksestä Suomessa. Kun julkisia tki-investointeja kasvatetaan, vähintään puolet lisärahoituksesta tulee suunnata yritysten innovaatiotoiminnan avustusmuotoiseen tukemiseen. Se parantaa Suomen kilpailukykyä, vivuttaa yritysten omia tki-lisäpanostuksia sekä synnyttää uutta kasvua, vientiä ja työpaikkoja.
Julkisen tutkimuksen tukemisessa Suomi pärjää OECD-vertailussa hyvin. Koska perustutkimuksen rahoitus on Suomessa jo nyt varsin hyvällä tasolla, ei lisärahoitusta pidä suunnata tasaisesti kaikille aloille, vaan siltä on edellytettävä positiivista kansantaloudellista vaikuttavuutta. Julkiseen tutkimukseen suunnattavalta lisärahoitukselta tulee edellyttää keskipitkällä aikavälillä entistä parempaa Suomen kansantalouden kasvua ja tuottavuutta tai hyvinvointia muuten parantavaa vaikuttavuutta, ja tätä on myös mitattava. Lisäksi tutkimusrahoituksen tulee olla nykyistä pitkäjänteisempää. Vaikuttavuuden varmistamiseksi myös julkisen tutkimuksen lisärahoituksesta suuri osa tulee suunnata yritysvetoisen yhteistutkimuksen tukemiseen. Yrityksen määritellessä hankkeen sisältöä ja valitessa kumppaninsa, sen vaikuttavuus ja todellinen yhteiskunnallinen vaikutus toteutuu todennäköisemmin. Hankkeessa syntyvä osaaminen on todennäköisemmin elinkeinoelämää hyödyttävä ja ratkaisee osaajapulaa. Myös hankkeessa syntyvä IPR on laadukkaampaa ja siirtyy todennäköisemmin tuotteisiin.
Teknologiateollisuuden asettama oma kasvutavoite TKI-investoinneille on parlamentaarisen työryhmän tavoitetta korkeampi: Suomen tulisi saavuttaa 4,4% tki-intensiteetti vuoteen 2030 mennessä ja 5 % vuoteen 2033 mennessä. (Nämä tavoitteet ovat samat kuin Teknologianeuvottelukunnan toimenpide-ehdotuksissa. Viides prosenttiyksikkö tulee kokonaan yrityksiltä, emme pyydä kasvattamaan julkisia panostuksia yli 1,33 prosentin.) Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Suomea teknologiayritysten toiminta- ja innovaatioympäristönä parannetaan monin eri tavoin. Tärkeimpinä on lisätä voimakkaasti osaavan työvoiman ja huippuosaajien maahanmuuttoa, nostaa tutkimuksen tasoa yliopistojen profiloitumisen ja nykyistä pitkäjänteisemmän tutkimusrahoituksen keinoin, parantaa yritys- ja ansiotuloverotuksen kilpailukykyisyyttä, uudistaa työlainsäädäntö ja työmarkkinat 2020-luvulle, lisätä ja suunnata korkeakoulutusta osaajatarvealoille sekä parantaa investointien kohdentumista Suomeen mm. sujuvan luvituksen, sujuvan rahoituksen ja kilpailukykyisten investointikannustimien avulla.
Pitkäjänteiseen yliopistojen perusrahoitukseen turvaamaan laadukas opetus-, tutkimus- ja kehittämistyö.
Suomen Akatemian rahoituksen tasoa korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen rahoittajana tulee edelleen vahvistaa.
Yrityksille suunnattaviin TKI-toiminnan kannustimiin.
T&K-rahoituksen tulisi pyrkiä mahdollisimman paljon uudistamaan talouden rakenteita . Nuoret yritykset ovat tässä usein erittäin tehokkaita, minkä vuoksi nuorten innovatiivisten yritysten pääsy rahoitus- ja tuki-instrumentteihin on erittäin tärkeää.
Ilmastonmuutoksen torjunnan, kestävän kehityksen ja terveysteknologian saroilla Suomen startup-kentällä on tällä hetkellä todella kovaa ja kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista. Etenkin nyt, kun Eurooppa tulee siirtymään uusiin energiatuotannon muotoihin todennäköisesti nopeutetulla aikataululla, olisi tärkeä kiihdyttää suomalaisen yrityskentän rahoitusmahdollisuuksia, jotta Suomi on kärkimaiden joukossa tarjoamassa ratkaisuja uusien energiatuotannon muotojen saralla.
Julkista T&K-rahoitusta tulisi kohdentaa toimintaan, joka vahvistaa TKI-kenttää laajasti ja jota yritykset eivät tee yksin. Yliopistojen keskeinen, joskin alihyödynnetty rooli osana kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on tunnistettava. Lisäksi em. mainittuja rahoitukseen liittyviä haasteita tulisi korjata TKI-rahoituslain mukaisella pitkäjänteisyydellä sekä kokoamalla rahoitusta suuremmiksi ja vaikuttavimmiksi kokonaisuuksiksi. TKI-rahoitus tulee aina suunnata laadun perusteella.
Korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuurit toimivat houkuttimena niin kotimaisille ja kansainvälisille tutkijoille kuin opiskelijoillekin. Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhteistyötä tulisi lisätä - ne ovat kumpikin merkittäviä toimijoita kilpaillun, laatuun ja vaikuttavuuteen perustuvan toiminnan rahoittajina.
Osaaminen on koko TKI-järjestelmän perusta ja niinpä huomiota olisi suunnattava myös koulutuspaikkamäärien lisäämiseen ja korkealaatuisen opetuksen turvaamiseen yliopistoissa. Osaamistason nostamista varten on laadittava oma suunnitelma sekä rahoitusohjelma vuoteen 2035 saakka, jolla resursoidaan aloituspaikkojen lisääminen korkeakouluissa, huomioiden myös tarvittavat koulutuspaikat kansainvälisille opiskelijoille.
T&K-rahoitusta tulisi tämän mukaisesta suunnata:
*Tutkimusrahoitukseen ja yliopistojen perusrahoitukseen*
Korkeatasoinen, autonominen tutkimus mahdollistaa kilpailukykyisen kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Suomen Akatemian tutkimusrahoitus ja yliopistojen perusrahoitus ovat tärkeä osa TKI-ketjussa ja niiden suotuisa kehitys on rahoitussuunnitelmalla varmistettava.
• Yliopistojen kestävä perusrahoitus muodostaa pohjan suomalaiselle tutkimukselle ja korkeakoulutukselle, jotka ovat yliopistojen tärkeät perustehtävät. Perusrahoitus edistää toiminnan ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä.
• Panostetaan kansainvälisesti huipputasoisiin, ainulaatuisiin tutkimusympäristöihin ja yhteiskäyttöisiin tutkimusinfrastruktuureihin.
• Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaivojen toimintojen jatkosta huolehditaan ja rakennetaan rahoitukselle jatkomalli, johon Business Finland voi osallistua.
• Yliopistosairaaloiden, erityisesti HUS:n, tutkimusrahoitus turvataan pitkäkestoisesti.
• Panostetaan tohtorikoulutukseen, mm. yhdessä yritysten kanssa rahoitettu koulutus.
*Innovaatio- ja yrittäjyystoimintoihin*
Yliopistojen innovaatiotoiminnan tueksi tulisi luoda uusia rahoitusratkaisuja. Rahoitussuunnitelman osana on tuettava yliopistojen omaa, niiden erilaisiin profiileihin ja omiin tieteenaloihin sopivaa strategista TKI-kehittämistyötä sekä innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Halukkaille yliopistolle tulee mahdollistaa niille parhaiten soveltuvien kaupallistamis- ja kumppanuusmallien rakentaminen ja tähän ohjattava resurssit.
Business Finlandin on fokusoitava tutkimuksen kaupallistamiseen ja yritysten kanssa tehtävään tutkimusyhteistyöhön nykyistä vahvemmin.
• Suunnataan korvamerkitty rahoitus yliopistojen innovaatiotoimintoihin (yritysyhteistyö, kaupallistaminen, yrittäjyys) esimerkiksi strategisena rahoituksena tai TEM:in rahoituksena. Jotta kehittämistyön vaikuttavuus voidaan taata, voidaan yliopistoilta edellyttää vastineeksi omaa sitoutumista toiminnan kehittämiseen.
• Olemassa olevat rahoitusmuodot: Kasvatetaan tutkimustiedon kaupallistamiseen ja tutkijoiden kaupallistamisosaamisen lisäämiseen tähtäävää Research to Business- rahoitusta.
• Olemassa olevat rahoitusmuodot: Kasvatetaan yliopistojen ja yritysten yhteistyötä tukevaa Co-Creation-rahoitusta (idean työstäminen yhteistyössä) ja Co-Innovation-rahoitusta (yhteishankkeet). Jatketaan veturihankkeita.