Luvussa 2.1 tunnistettuihin Suomen TKI-toimintaan vaikuttaviin haasteisiin lisäisimme myös yritysrakenteen painottumisen mikro- ja pienyrityksiin sekä merkittävien vientialojen vähäisyyden. TKI-toiminnan piiriin on saatava uusia yrityksiä, jotta Suomen yritysrakenne kehittyy ja syntyy uusia vientiyrityksiä ja -aloja.
Kuten raportissakin osoitetaan, Business Finlandin TKI-rahoitus suuntautuu edelleen vahvasti teknologioiden kehittämiseen. Tämä osoittaa, että esimerkiksi kuluttajaliiketoiminnassa menestymisessä keskeiset brändien TKI-lähtöinen kehittäminen ja luovan osaamisen hyödyntäminen TKI-toiminnassa jäävät edelleen julkisen TKI-rahoituksen ulkopuolelle.
Strategisen tutkimuksen rahoitus suuntautuu korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Pidämme tärkeänä, että yritykset otetaan näihin yhteiskunnan kannalta tärkeisiin teemoihin nykyistä paremmin mukaan, jotta keskeisiä yhteiskunnallisia muutoksia saadaan myös yritysten avulla aikaiseksi. Raporttiluonnoksesta käy ilmi, että myös yliopistojen tutkimusrahoitus kohdentuu edelleen kapeasti tekniikan, luonnontieteiden ja lääketieteen aloihin. Tämä ei edesauta uusien yritysten ja toimialojen saamista TKI-toiminnan piiriin.
Raporttiluonnos tuo esille, että yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tekevien yritysten määrä on vähentynyt. Lisärahoitusta tulisi kohdentaa erityisesti Business Finlandin kautta yritysvetoiseen TKI-toimintaan, ja saada sitä kautta TKI-toiminnan piiriin uusia yrityksiä. Yrityksiä tulee saada TKI-toimintaan mukaan aikaisempaa monipuolisemmin eri toimialoilta, myös kuluttajaliiketoiminnasta sekä niiltä toimialoilta, jotka hyödyntävät teknistieteellisen osaamisen lisäksi kaupallista, käyttäytymistieteellistä ja luovaa osaamista.
Luonnoksesta käy hyvin ilmi, miten TKI-panostukset ovat keskittyneet muutamille toimialoille, koska korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa rahoitetaan TKI-toimintaa juuri näitä toimialoja palvelevilla tiede- ja teknologia-aloilla. Pidämme tärkeänä, että TKI-toimintaa rahoitetaan nykyistä laajemmin myös muilla tieteenaloilla, kuten kauppa- ja käyttäytymistieteissä ja luovilla aloilla, jotta suurempi osa yrityksistä pääsee mukaan TKI-toimintaan.
s. 22 kappale koskien rokotetutkimuksen yritysrahoituksesta ja suhdetta rokotetutkimuskeskukseen kaipaa selvennystä.
s. 28 todetaan: Julkisen vallan innovaatiopolitiikan tulisi aktiivisesti ohjata tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kohdistetut tuet sellaisiin kohteisiin, joilla on merkittävää yhteiskunnallista hyötyä esimerkiksi osaamisen lisääntymisen, kestävän talouskasvun, kestävyyssiirtymien nopeuttamisen, tuottavuuden paranemisen tai yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittymisen kautta. Innovaatiopolitiikalla
voidaan globaalien haasteiden ohella ratkaista myös kansallisesti ja tiettyjen alueiden
kannalta kriittisiä ongelmia. --> Tähän voisi vielä lisätä: TKI-toiminta tulee myös tunnistaa itseisarvonsa rinnalla keskeisenä välineenä edistää merkittävien yhteiskunnallisten murrosten ja rakenteellisten uudistusten (esim. vihreä siirtymä tai sote-uudistus) kustannusvaikuttavuutta, kestävyyttä ja laatua pitkällä aikavälillä.
Pohjois-Pohjanmaan liitto tukee pitkäjänteistä ja ennustettavaa tavoitetta nostaa TK-menojen osuus 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. On hyvä että luvussa on tunnistettu myös maakuntaliittojen rooli TKI-toiminnan rahoittajana, pääasiallisena rahoituksena EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitukset. Luvussa (s. 19) olisi hyvä tunnistaa ja kuvata ao. rahoitusten kohdentamiseen liittyvät maakuntien älykkään erikoistumisen strategiat. Maakuntaliitot vastaavat maakuntien älykkään erikoistumisen strategiaprosesseista, jotka kokoavat alueelliset TKI-toiminnan painotukset ja ohjaavat alue- ja rakennepolitiikan rahoitusten kohdentamista ao. painotuksiin.
Johdanto
On hienoa, että Parlamentaarinen TKI -työryhmä on laatinut ansiokkaan suunnitelmaluonnoksen koskien pitkäjänteistä ja monivuotista TKI-rahoitusta. Kemianteollisuus ry katsoo, että luonnoksessa on useita tärkeitä huomioita ja ehdotuksia innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi.
Ehdotukset Tutkimus- ja innovaationeuvoston uudistamiseksi ovat tervetulleita, on tärkeätä, että innovaatiojärjestelmän johtamiseen, visiointiin ja strategisiin valintoihin kiinnitetään huomiota.
TKI-rahoituksen suunnitelman lähtökohtana tulisi olla Suomen kansantalouden kasvu ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Olisi hyvä, jos kasvunäkökulma tulisi selkeämmin esiin luonnoksessa. Lisärahoituksesta vähintään puolet tulisikin suunnata nimenomaan yrityksille ja yritysvetoisille TKI - hankkeille. Vientiteollisuus tuo lähes puolet Suomen BTK:sta, joten panostus yritysten TKI-toimintaan todellakin kannattaa. Menestyvät yritykset ja niiden innovaatiotoiminta ovat Suomen talouden kasvun edellytys.
TKI -menojen kehitys
Suomen julkiset TKI-panostukset ovat olleet laskusuunnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisesti yrityksiin kohdistunut julkisen TKI-rahoituksen määrärahat ovat vähentyneet. Julkisen rahoituksen vipuvaikutus yritysten TKI-panostuksiin on merkittävä. Business Finlandin määrärahojen supistuminen on johtanut yritysten TKI -investointien laskuun ja vaikuttanut myös yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön vähenemiseen sekä yritysten yliopistorahoitukseen.
Siinä missä Suomen Akatemian rahoitus on lisääntynyt, on Business Finlandin rahoitus kokenut jyrkän laskun. On tärkeätä, että lisäpanostukset kohdistetaan Business Finlandin määräahojen nostamiseen.
Koulutus, osaaminen ja tutkimus
Pelkästään rahoitus ei ole ratkaiseva tekijä TKI-panostusten nousussa, tarvitaan myös osaajia. Vihreän siirtymän toteutuminen vaatii erityisesti luonnontieteiden ja teknisten alojen osaajia. Osaajapula ei koske siten kaikkia aloja. Luonnontieteellis-matemaattisen osaamisen taso on saatava nousuun kautta linjan, lähtien perusasteelta.
Osaajien saatavuuteen ei saada ratkaisua pelkästään korkeakoulujen aloituspaikkoja lisäämällä, ikäluokat pienenevät ja tärkeätä olisi kiinnittää huomiota koulutuksen laatuun. Osaajien saatavuus on taattava kaikilla koulutusasteilla ammatillisesti koulutuksesta korkeakoulutukseen. Lisäpanostukset on tärkeää keskittää mm. vihreää siirtymää tukeville osaajatarvealoille, esim. luonnontieteellisille ja teknillisille aloille.
Yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyö
Business Finlandin Veturiyrityshankkeet ovat olleet onnistuneita avauksia yrityksille. Samantyyppisiä joustavia kumppanuusmalleja tulisi ulottaa kaikenkokoisille yrityksille (kasvu – ja pk -yritykset). Tämä takaisi yritysten osalta TKI-rahoituksen tarvelähtöisyyden ja madaltaisi kynnystä lähteä mukaan. Nyt menossa olevien 12 veturiyrityshankkeen vaikutus koko TKI -kenttään on ollut merkittävä. Veturiyritysten ympärille on muodostunut suurten yritysten, pk-yritysten, startup-yritysten ja julkisten toimijoiden (korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) innovaatioekosysteemejä, jotka ovat tutkitusti tehokkain ja tuottavin muoto TKI-toiminnalle.
Innovaatiojärjestelmä ei voi toimia siiloissa ja olisikin tärkeätä lisätä Business Finlandin ja Suomen Akatemian yhteistyötä, siten, että luotaisiin aidosti yhteisiä tutkimushankkeita, joissa tiivistettäisiin yritysten ja julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä.
2.2 Muuttuva tutkimus- ja innovaatiopolitiikka
Kemianteollisuus ry kannattaa erityisesti OECD näkemystä siitä, että Suomelle tulisi luoda pitkäjänteinen innovaatiojärjestelmää koskeva visio. Vision luomisessa tulisi uudistetulla Tutkimus- ja innovaationeuvostolla olla merkittävä rooli. Vision luomisessa kuunneltaisiin eri sidosryhmiä, mutta se luotaisiin pääosin uuden TINin puitteissa.
Ilmatieteen laitos toteaa, että rahoitusjärjestelmä kuvataan luvussa tarkasti, mutta lukuun olisi syytä lisätä kuvaus siitä, että hankerahoitus kattaa lähes aina vain osan, usein 70 %, hankkeiden aiheuttamista kokonaiskustannuksista. Rahoituksen saamiseksi ja hankkeiden toteuttamiseksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen on sijoitettava hankkeisiin omaa rahoitustaan. Tämän ‘omarahoituksen’ määrästä olisi hyvä lisätä tietoja rahoitusjärjestelmän kuvaukseen.
Luvussa kaksi on kuvattu suomalainen TKI-järjestelmän kehitystä ja T&K-rahoitusta. Kappaleen alussa kuvattuja järjestelmän merkittävimpiä uudistuksia voisi reflektoida enemmän ja erityisesti siitä näkökulmasta, että miksi on valittu kyseiset kehityssuunnat ja ovatko valinnat olleet hyödyllisiä. Tämä on keskeistä pohdittaessa TKI-rahoituslain muokkaamaa tulevaa suomalaista tutkimus- ja innovaatiopoliittista ympäristöä. Luvun lopussa olevassa kappaleessa 2.2 Muuttuva tutkimus- ja innovaatiopolitiikka olisi hyödyllistä reflektoida enemmän tulevalle suomalaiselle tutkimus- ja innovaatiopolitiikalle valittua suuntaa. Koska luvun kaksi alku ja loppu käsittelevät samoja teemoja, olisi hyödyllistä harkita näiden yhdistämistä tekstin selkeyttämiseksi.
Suomen Akatemian lippulaivaohjelma on mahdollistanut tutkimustoiminnan merkittävän kehittämisen soveltavan- ja perustutkimuksen rajapinnassa. Lippulaivojen kaltaiset suuret ekosysteemit mahdollistavat hyvin monipuolisen yhteistyön eri toimijoiden välillä. Lippulaivaohjelman väliarvioinneissa tulokset ovat osoittautuneet erinomaisiksi ja toivoisimme, että näillä jo rakennetuilla ja mahdollisesti uusilla ekosysteemeillä on merkittävä rooli Suomen TKI-strategiassa myös tulevaisuudessa.
Keskeinen TKI-järjestelmämme haaste on, että TKI-politiikkaa ei ole tunnistettu sellaiseksi strategiseksi, systeemiseksi, kaikki sektorit läpileikkaavaksi teemaksi, jota tulee priorisoida, ja jonka pitkän aikavälin vaikuttavuutta suomalaiseen yhteiskuntaan tulee kattavasti kaikilla eri sektoreilla. TKI joutuu kilpailemaan rahoituksesta lyhyen aikavälin rahoitustarpeiden kanssa, ja tämän parlamentaarisen työn osalta olisikin nyt kriittistä nostaa TKI uudelle tasolle kansalliseksi prioriteetiksi. Suomi ei voi pärjätä muuten kuin osaamisella, ja tätä kivijalkaa ei saa päästää enää rapautumaan, etenkin kun meillä on olemassa kansainvälistä huippuosaamista osaamista ja edellytyksiä. Tarvitaan siis pitkäaikainen sitoutuminen Suomen tulevaisuuteen, eli TKI-toiminnan kestävään rahoitukseen, mahdollistavaan lainsäädäntöön ja sellaisiin rakenteisiin, jotka aidosti edistävät TKI-toimintaa koko yhteiskunnassa.
Parlamentaarinen työryhmä on tarkastellut TKI-järjestelmää kokonaisuutena kuten Suomessa on edelläkävijä maana tehty. Tämä on työlle hyvän lähtökohdan ja työryhmän laatima tilannekuva on hyvä . TKI-järjestelmän osalta tarkastelu voisi olla vielä innovatiivisempaa: kuinka parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnämme järjestelmämme eri toimijat ja heidän kyvykkyytensä. Esim. ammattikorkeakoulun rooli TKI-järjestelmässä nähdään hyvin perinteisesti tunnistamatta jo tunnistettua potentiaalia esim. innovaatioekosysteeminen ylläpitäjänä ja pk-yritysten rinnalla myös suurten yritysten keskeisenä kumppanina. Samoin yliopiston ja ammttikorkeakoulun välinen yhteistyö nähdään hyvin perinteisesti eikä niinkään näitä toisiaan täydentävinä. Lippulaivat on kohdistettu yliopistoille, mikä on vastaavanalinen rahoitusmuoto, joka tunnistaa ammattikorkeakoulun vastaavanlaisena edelläkävijänä ja ekosysteemin kehittäjänä, esim. Centre of Expertice.
TKI-rahoituksen tilannekuvassa on ansiokkaasti todennettu nykytila sektoreittain ja rahoituslähteittäin. Suuryritysten merkitys T&K-työn avaintoimijoina on kiistaton ja niillä on suurin kyvykkyys kotiuttaa rahoitusta sekä tehdä omia satsauksia tuote- ja prosessikehitykseen. Suuryritykset ovat avainasemassa kansallisella tasolla T&K-intensiteetin nostamisessa ja investoinneissa. Tulevassa rahoituksessa tulisi tunnistaa ne strategisesti vaikuttavat kannustimet ja mekanismit, joilla myös pienten ja keskisuurten yritysten T&K- ja innovaatiotoimintaa saataisiin kiihdytettyä. Pk-yrityksissä on paljon kasvupotentiaalia T&K-toiminnan kannalta, sillä koko Suomen tasolla tarkasteltuna niiden kokonaisliikevaihto ja -henkilöstömäärä ovat suunnilleen samaa luokkaa suuryritysten kanssa. Erityisesti keskisuurten yritysten kannustaminen T&K-toimintaan on tärkeä valinta, jotta Suomen kilpailukykyä ja osaamista pystytään kasvattamaan ja uudistamaan – sekä saamaan uusia yrityksiä suuryritysten luokkaan T&K-toiminnan tuloksena syntyvästä kilpailuedusta.
Innovaatiotoiminnan yksi keskeinen haaste – tutkijakoulutettujen vähäinen määrä T&K-toiminnassa yrityssektorilla – on todennettu myös Jyväskylässä alueellisesti. Tutkijakoulutuksen houkuttelevuutta voi vähentää se, ettei sen lisäarvoa yrityssektorilla välttämättä tunnisteta. Monilla aloilla tohtorikoulutuksessa ei ole selkeää työelämäyhteyttä tai polkuja yksityiselle sektorille työllistymiseen.
Nykyinen laskeva trendi korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöstä yritysten kanssa on saatava kääntymään. Selvitystemme perusteella yksi juurisyy yhteistyön vähäisyydelle on, että useissa julkisissa rahoituksissa yhteishankkeeseen osallistuvan yrityksen on oltava tarpeeksi iso, sillä pienemmät yritykset eivät kykene sijoittamaan vaadittavaa omarahoitusosuutta tai sitoutumaan muihin ehtoihin nykyisillä rahoitusmalleilla. Kuitenkin pienemmät yritykset olisivat usein ketteriä tekemään yhteiskehitystä ja saamaan aikaan liiketoiminnalle ja kasvulle välittömiä vaikutuksia.
Luonnoksessa peräänkuulutetaan järjestelmätason muutoksia tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Jyväskylän kaupunki kannattaa tätä kehityssuuntaa, ja toteaa saman tarpeen myös alueellisella tasolla, sillä esimerkiksi kaupunkien rooli innovaatiotoiminnan edistäjinä on muutoksessa ekosysteemisopimusten myötä. Yksi keskeinen tekijä järjestelmätason muutoksessa on, että poukkoilevasta, lyhyen aikavälin politiikasta on päästävä pitkäjänteisempään, yli hallituskausien menevään politiikkaan. Raportissa todetaan, että TKI-toiminnan vaikuttavuutta voidaan todeta vain melko pitkällä aikavälillä, mikä sekin puoltaa politiikan pitkäjänteisyyttä ja perusrahoituksen varmistamista. Kompleksisia haasteita ratkaistaessa tarvitaan useiden eri toimijoiden ja osaamisten ekosysteemejä. Yhteistyön mahdollistaminen eri sektoreiden toimijoiden välillä sekä tulee huomioida järjestelmätason muutoksen konkreettisissa toimenpiteissä.