Luonnos hahmottaa kattavasti ja tarkasti TKI-järjestelmän tilannekuvan. Keskeisiä huomioita on esimerkiksi se, että TKI-rahoitusjärjestelmä heijastelee yhä monelta osin vanhentunutta lineaarista innovaatiotoiminnan mallia, jossa perustutkimus ja sille rakentuvat sovellukset ja innovaatiot ovat toisistaan erillisiä ja ajallisesti toisiaan seuraavia vaiheita innovaatioketjussa. Tosiasiassa innovaatiotoiminta noudattaa nykyisin pikemminkin ekosysteemimallia, jossa erilaiset toimijat tutkijoista kaupallistajiin toimivat yhteistyössä tehden tutkimusta, sovelluksia, koulutusta ja kehitystä samanaikaisesti ja toinen toisiinsa vaikuttaen ja toisiltaan oppien. TKI-järjestelmän rakenteet eivät kuitenkaan tätä modernia työtapaa kaikin osin tunnista.

Tässä hengessä myös TKI-työryhmän luonnoksessa viitattu OECD-arvio vuodelta 2017 toteaakin (s. 14), että “It is important for Finland to move towards a more integrated and systemic approach to STI policy. This entails conceiving new policy mechanisms to support innovation ecosystems (and communities), challenging traditional roles for both businesses and the higher education sector (and scientific communities). New interactions and more open modes of innovation are needed which include a broad range of communities of knowledge and practice.”

TKI-suunnitelmaluonnos toteaakin, että ”2010-luvun puolivälin leikkausten seurauksena […] Business Finlandin rahoitus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhdessä yritysten kanssa toteuttamaan elinkeinoelämää uudistavaan tutkimukseen on vähentynyt”. Tämän seurauksena on kärsinyt kyvykkyys radikaalien, uudistavien ja jopa mullistavien innovaatioiden tekemiseen. Yhteys uutta luovan tutkimuksen ja yritysvetoisen K&I-työn on saatava kiinteämmäksi ja toisiinsa molemman suuntaisesti vaikuttavaksi. Business Finlandin fokuksen palauttaminen yliopistojen ja yritysten yhteistyöhön olisi tärkeä askel tähän suuntaan.

Kapitlet skulle tjäna på en tydligare struktur som utgår från att fastställa begreppet för FUI-systemet. I genomgången blir det stor fokus på Finlands Akademi och Business Finland utan att man närmare går in på deras roll, uppdrag och funktion i innovationssystemet. Den regionala dimensionen nämns i förbifarten i egenskap av finansiärer Landskapsförbunden länge arbetat med att utgående från strategisk fokus grundad på landskapsprogram och smart specialisering utveckla det regionala innovationssystemet. Det här i samarbete med företag, utbildningsorganisationer och universitet samt myndigheter. Här bör visionen kring FUI i en transformativ värld innehålla element av en regional dimension, precis som inom EU (Partnership for Regional Innovation) och i USA (CHIPS and Science Act)

En översiktlig diskussion kring vilken finansiering och vilka instrument som riktar sig till grundforskning och grundutbildning, tillämpad forskning, företagsutveckling etc. skulle ge bättre förutsättningar att bedöma om det finns luckor finansieringen som sedan behandlas i kapitel 4.5. Österbottens förbund stöder slutsatserna att gundforskning och utbildning betonas i finansieringen på ett sätt att finansieringen inte är beroende av projekt. Det bör vara långsiktiga satsningar som ger stabilitet och möjlighet att satsa på forskningen inom universiteten på ett sådant sätt att man kan locka både inhemsk och utländsk toppkompetens. När det gäller den nedåtgående trenden i PISA-undersökningen visar det att man på motsvarande sätt bör ha långsiktighet som mål med tillräckliga resurser.

Rahoitus tulisi nostaa nopeasti 4% tasoon BKT:sta. Lisää rahoitusta perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja yritysten kanssa tehtävään yhteisrahoitteeseen tutkimukseen, lisäksi pitäisi lisätä selkeästi kaupallistamiseen ja Proof-of-Concept tutkimukseen kohdennettua rahoitusta moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Myös yliopistojen teknologiasiirtotoimintoja tulisi tukea ja mahdollistaa niiden kehittäminen ja kehittyminen. Korkeakoulukeksintölakia tulisi päivittää vastaamaan paremmin nykytilannetta ja tehdä siitä enemmän Työsuhdekeksintölain kaltainen Bayh-Dole Act -lainsäädäntöä mukaillen sovellettuna Suomeen ja Eurooppaan. Tällä hetkellä nykyinen lainsäädäntö ja sen tulkinnat syövät ja kuluttuvat vähäisiä teknologiansiirtoon ja kaupallistamiseen liittyviä resursseja yliopistoissa ja korkeakouluissa.

TKI-järjestelmän yhteistyön tiivistäminen perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja yritysten tuotekehitysprosessien kesken. Toisin sanoen yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen, kehittämisyhtiöiden ja yritysten kesken.

T&K-rahoituksen kehitys viimeisen 10 vuoden aikana on huolestuttavaa luettavaa. Pidämme hyvin tärkeänä ja merkittävänä tavoitteena Suomen menestyksen kannalta T&K-rahoituksen kasvattamista 4%:in BKT:sta. Yritysten suuri osuus T&K-rahoituksen kokonaissummasta luo varmasti haasteita tämän tavoitteen saavuttamiseen. Yrityksille tarvitaan kannustinjärjestelmiä, että ne saadaan mukaan talkoisiin.

On hyvä, että raporttiin on sisällytetty myös katsaus TKI-järjestelmän tilanteesta ja T&K-rahoituksesta. Tilannekuva luo oleellisen tietoperustan raportissa myöhemmin esitettäville linjauksille.
Työryhmä on hyvin perustellusti työssään korostanut pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden merkitystä politiikkatoimien vaikuttavuuden lisäämisessä. On hyvä huomata, että nämä ominaisuudet eivät ole tärkeitä vain rahoitusmäärien osalta, vaan myös rakenteita, sisältöpainotuksia, instrumentteja sekä toimintamalleja koskevat politiikkamuutokset synnyttävät usein toistuessaan epävarmuutta ja tehottomuutta, jotka estävät TKI-järjestelmäämme toimimasta optimaalisella tavalla. Raporttiluonnoksessa oli jo tunnistettu joitakin 2010-luvulla tapahtuneita politiikkamuutoksia, mutta listaus ei ollut vielä läheskään kattava (katso esim. OECD Reviews of Innovation Policy: ETLA Background Report, 2016). Vaikuttavuuden lisäämiseksi on nyt syytä suhtautua erittäin kriittisesti uusiin suuriin rakenteita ja perustoimintamalleja koskeviin muutosesityksiin. Erilaisten TKI-toimijoiden on kyettävä nyt nopeasti ja määrätietoisesti fokusoimaan huomionsa järjestelmämme sisäisten muutosten sijaan kansainvälisessä innovaatiokilpailussa menestymiseen.
Raportti nostaa näkyvästi esiin kansainvälisestikin hyvin paljon esillä olevan transformatiivisen innovaatiopolitiikan. Onkin tärkeää selkeyttää sen rooli Suomen TKI-järjestelmän uudistamisessa, sillä on selvää, että yhteiskunta ja elinkeinoelämä kohtaavat jatkossa koko ajan monimutkaisempia systeemisiä haasteita. Raporttiluonnos toteaa, että asia on noussut esille niin OECD:n tekemissä maa-arvioinneissa muin Suomen Akatemian ulkoisessa arvioinnissa. On syytä huomata, että myös Business Finlandin ulkoisessa arvioinnissa (Business Finlandin arviointi – Innovaatioita, kasvua ja kansainvälistymistä; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:46) suositeltiin, että Business Finlandin roolia ja ohjausta selkeytetään suhteessa yhteiskunnan läpileikkaavien haasteiden ratkaisemiseen.

Kuten luvussa 2 todetaan, monelta osin Suomen TKI-järjestelmä toimii varsin hyvin. Keskeisiä haasteita ovat
1. yksityisen TKI-toiminnan voimakas keskittyminen. Varmin tie ulos tästä tilanteesta on varmistaa hyvä edellytykset TKI-perusteisten yritysten syntymiselle ja kasvulle. Tässä prosessissa ovat keskiössä yhtäältä korkeakoulutus ja toisaalta ne monet politiikan lohkot, joilla vaikutetaan yritystoiminnan edellytyksiin.
2. TKI-toimintaan pystyvien yksilöiden määrä. Tämä on keskeisesti kiinni yliopistojärjestelmästä, jonka osalta tulee ottaa tarkasteluun ei vain rahoituksen taso vaan myös sen kohdentuminen
Kaksi erilliskommentia:
a. Nykyisten rekisteritietojen avulla näiden prosessien kehittymistä pystytään seuraamaan tarkasti ja ajankohtaisesti ilman, että sälytetään lisätehtäviä esim korkeakouluille niistä valmistuneiden työllistymisen suhteen.
b. Strategisen tutkimuksen neuvosto on periaatetasolla erinomainen lisä rahoituspaletissa. Toteutuksen osalta näyttäisi olevan mahdollisuuksia parantaa toimintaa oleellisesti. Samoin ns VN-TEAS - rahoitus tuskin toimii "kaikilla sylintereillä".

Suunnitelmassa tunnistetaan Suomessa T&K toiminnan kehittämisen haasteiksi mm. rahoituksen pitkäjänteisyyden puute, kasvava osaajapula, hidas tuottavuuskasvu sekä elinkeinorakenteen kapea pohja. Nämä haasteet ovat olennaisia myös Suomen tulevaisuuden kehittymisen ja innovaatioiden osalta.

Suomen T&K-menot ovat kansainvälisesti hyvällä tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta Päijät-Hämeen osuus on edelleen pieni. Kansallinen tavoite nostaa T&K-menot 4 %:in osuuteen bruttokansantuotteesta on riittävän kunnianhimoinen Päijät-Hämeen kannalta. Sen tavoittelu kuitenkin edellyttää aluepolitiikkaa, joka ei syrji Etelä-Suomen maakuntia esimerkiksi rakennerahastopäätöksissä tai koulutuksen tarjonnan kehittämisessä.  Tutkitusti on todistettu, että lisärahoitus Etelä-Suomessa edistää tuottavuuden kasvua ja vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Yritykset rahoittavat Suomen T&K-menoista keskimäärin noin 67 %. Päijät-Hämeessä vastaava osuus on 72 %. Päijät-Hämeeseen/Lahteen on kasvamassa entistä merkittävämpi elintarviketeollisuuden TKI-keskittymä. Lisäksi seudulla tehdään merkittävää liikenteen sähköistämiseen, uusiin energiaratkaisuihin, ympäristötieteen ja tutkimuksen sekä kiertotalouden innovaatioihin liittyvää kehitystyötä.

Päijät-Hämeen liiton kommentti on yhtenevä Päijät-Hämeen TKI-ryhmän kommentoinnin kanssa.