MTK painottaa, että rahoituksen kerääminen TKI-toimintaan on epärealistinen maa- ja metsätalouden pk-yritysten osalta. Näin ollen MTK pitää tärkeänä, että myös maa- ja metsätalouden julkinen tutkimusrahoitus on turvattu edellä mainituista syistä.

Perustutkimuksen pitkäjänteinen rahoittaminen ja osana yliopistojen ja tutkimuslaitosten perusrahoitusta on tunnistettu hyvin, mutta korkeakoulu- ja tiedeyhteisön huolena on, jääkö se kuitenkin hyvästä tarkoituksesta huolimatta innovaatiopoliittisten tavoitteiden jalkoihin.

Eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen eli TKI-rahoituksen lisäämiseen vuosittain 260 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 saakka. Tämä on tärkeä panostus kestävän ja menestyvän yhteiskunnan rakentamisessa. Tutkimus ja tiede ovat sivistyksen, maailmankuvan ja koulutuksen perusta. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten perusrahoitukseen samoin kuin Suomen Akatemian myöntövaltuuksiin panostaminen on tärkeää siksi, että tutkimusta voidaan suunnata vertaisarviointiin tukeutuen tieteellisesti merkityksellisiin kysymyksiin. Perustutkimuksen merkitys kirkastuu erityisesti kriisiaikoina. Laaja-alainen TKI-toiminnan määrittely sekä tieteen autonomian ja tutkimuksen vapauden ylläpitäminen ovat tärkeitä tavoitteita T&K-rahoituksen lisäämisessä.

Korkeakoulujen ohjausjärjestelmän kansainvälinen arviointi on käynnissä. Sen yhteydessä on hyvä ottaa huomioon TKI-rahoituksen nousu, tarve lisätä tutkimustyön vaikuttavuutta läpi yhteiskunnan sekä tarve lisätä raportissa mainittua yritysyhteistyötä ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Tällä hetkellä laaja-alaisesta yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta harvoin palkitaan tutkimussektorilla, se ei meritoi tutkijoita, eikä työnantaja ota sitä aina huomioon työajassa, vaikka se kuuluu korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tehtäviin. Tähän tarvitaan kansallinen suunnanmuutos. Tutkijan vastuullisen arvioinnin kansallisten suositusten (2020) mukaan yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta voidaan arvioida laadullisesti perehtymällä toiminnan ja tuotosten sisältöön sekä määrällisesti erilaisten metriikkatyökalujen, kuten altmetriikan, avulla.

Suomessa toteutettu korkeatasoinen perustutkimus ja sen pitkäjänteinen rahoitus ovat edellytys uusille innovaatioille. Perustutkimukseen suunnattu rahoitus mahdollistaa myös laadukkaan korkeakouluopetuksen. T&K-rahoitussuunnitelmassa tämä on otettu huomioon ja onkin tärkeää tunnistaa tutkimusrahoituksen suora yhteys koulutukseen.

Viktigt med satsningar på forskning och utveckling/innovationer, men vi ska inte förringa betydelsen av utbildning som ger genomslagskraft också till förnyelsearbetet. Grundforskning fortsättningsvis viktig och behöver resurseras och som utgör grunden för att lösa de mångvetenskapliga och samhälleliga utmaningarna vi står inför. Bra att detta uppmärksammas (s. 28).

Satsningar på öka den internationella finansieringen av FUI-verksamheten viktig och hur stöd för framgångsrika ansökningar kunde bättre utvecklas.

Tutkimustoiminnasta on liian pitkään leikattu rahaa ja suunnan kääntäminen on välttämätöntä. Valtion rahoitusosuuden lisäys on viesti yrityksille, että uskomme itse Suomessa tehtävään tutkimukseen. Lisäksi rahoitus on kaiken tutkimustoiminnan edellytys.

Kannatamme suunnitelmaa osoittaa rahaa vaikuttavasti ja erityisesti talouskasvua tuoville toimialoille. Suomen talous tarvitsee vetureita, ja näitä toimialoja on jo nyt tunnistettu. Terveysalalla investoinnit tyypillisesti hakeutuvat maihin, jotka pystyvät tarjoamaan korkeatasoisen tutkimuksen ja kiinnostavan tutkimusympäristön. Terveysalalle laaditut strategiset toimet ovat kääntäneet esimerkiksi lääketeollisuuden investoinnit kasvuun. Lääkeyritykset ovat investoineet tutkimuksesta tuotantoon, mikä näkyy jo pitkältä ajalta esimerkiksi alan tuomana arvonlisäyksenä.

Lääketeollisuuden ja terveysalan tutkimus tehdään pitkälti terveydenhuollossa. Haluamme kiittää jo nyt saadusta 5 miljoonan euron lisäyksestä valtiontutkimusrahoitukseen ja erityisesti siitä, että lisäraha on ohjattu terveydenhuollon tutkimukseen. Tutkimusrahoituksen (VTR) kasvua tarvitaan tulevinakin vuosina.

Valtiontutkimusrahoitus mahdollistaa terveydenhuollon tutkimusta, joka poikii hyötyjä monin eri tavoin. Samalla syntyy lääkeyritysten kannalta kiinnostavaa osaamista, joka houkuttelee yritysten tutkimustoimintaa Suomeen. Valtion T&K-rahoituspäätöksissä tulee huomioida tutkimustoiminnan vaatima infrastruktuuri myös hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet ylläpitävät esimerkiksi tutkimustoiminnalle tärkeää biopankkitoimintaa ja tietoaltaita, muusta tutkimusinfrasta puhumattakaan. Sama infrastruktuuri hyödyttää myös yliopistotutkimusta ja terveydenhuoltoa hoitotyössä. Investoinnit terveydenhuollon tutkimusinfrastruktuuriin vivuttavat yrityshankkeita ja investointeja niin lääketeollisuudesta kuin muistakin terveysalan yrityksistä.

Suorien tutkimusinvestointien lisäksi hyöty näkyy uusimpina hoitoina potilaiden ja terveydenhuollon käytössä.

Kuten luonnoksessa todetaan, tulisi 4 % BKT:sta tavoitteesta vuoteen 2030 mennessä pitää kiinni hallituskaudesta toiseen. Julkisten panostusten myötä yritykset lisäävät myös TKI-investointejaan samassa suhteessa kuin aiemmin (2/3 panostuksista). Yritykset ovat sitoutuneet lisäpanostuksiin ja jo nyt on nähtävissä yritysten TKI-panostusten kasvua.
TKI -panostusten lähtökohtana tulisi pitää kansantalouden ja hyvinvoinnin kasvua ja tämä lähtökohtana julkisista TKI -panostuksista vähintään puolet tulisi kohdistaa yrityksille ja yritysvetoisille tutkimushankkeille. Julkisen rahoituksen tulee olla yritysten riskinjaossa mukana erityisesti vihreään siirtymään ja terveysteknologiaan liittyvässä TKI-toiminnassa. On myös tärkeätä, että rahoitusta kohdistetaan innovaatioiden ja teknologioiden pilotointiin ja koetoimintaan, jotta uudet teknologiat saadaan teollisuuden käyttöön. Suomella on hyvät edellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa teollisten pilotointien edelläkävijämaana.
Kasvu edellyttää myös luonnontieteellisen ja teknisen perustutkimuksen resurssointia. Perustutkimuksen tärkein mittari on kansanvälisesti korkea laatu. Tieteellisesti korkealaatuinen tutkimus toimii myös vetovoimatekijänä kansainvälisten huippututkijoiden saamiseksi Suomeen. Jotta perustutkimus tuottaa kasvua on tutkimuksen ja keksintöjen hyödyntämisen sekä teknologian siirron toimittava korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehokkaasti.

Luvussa on kuvattu T&K-rahoituslain määrärahavaikutukset. Ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden osalta sopivaa budjetointivaihtoehtoa pohdittaessa on huomioitava myös vuoden 2030 jälkeinen tilanne. Esimerkiksi jos julkisen TKI-rahoituksen tason säilyttäminen edellyttää uutta mittavaa pääomittamista tai aiemmin budjetin ulkopuolisen menon yhtäkkistä sisällyttämistä valtion talousarviomenettelyyn, on suurena riskinä rahoitustason merkittävä pudotus vuonna 2031. Tulevaisuuden TKI-rahoitusta ei kuitenkaan voida siirtää demokraattisen päätöksenteon ulottumattomiin. Sen sijaan budjettiprosessia on kehitettävä niin, että se luo kannustimet panostaa riittävästi TKI:n rahoittamiseen. Yksi mahdollinen keino tähän on lukea TKI-rahoitus kehysmenettelyn ulkopuolelle, jolloin ei synny intressiä uudelleenkohdentaa TKI-rahoitusta muihin käyttötarkoituksiin.

Suomessa toteutettu korkeatasoinen perustutkimus ja sen pitkäjänteinen rahoitus ovat edellytys uusille innovaatioille. Perustutkimukseen suunnattu rahoitus mahdollistaa myös laadukkaan korkeakouluopetuksen. T&K-rahoitussuunnitelmassa tämä on otettu huomioon ja onkin tärkeää tunnistaa tutkimusrahoituksen suora yhteys koulutukseen.

Rahoituksen nostaminen kestävälle tasolle on ensiarvoisen tärkeää, ja kannatamme esitystä rahoituksen lisäämisestä.
On hyvä, että tässä kokonaisuudessa on myös huomioitu tutkimusinfrastruktuurit. Tutkimus muuttuu yhä dataintensiivisemmäksi, eli tutkijat ja yritykset tarvitsevat yhtä tehokkaampaa datankäsittelykapasiteettia ja laadukasta datanhallintaa. Tämän mahdollistavat huippuluokan tutkimusinfrastruktuurit, joiden osalta Suomi on onnistunut rakentamaan osaamista ja palveluita tutkijoille jo vuosikymmenten ajan. Kansainvälisestikin arvostettu laskennallisen tieteen osaaminen on mahdollistanut sen, että Suomeen on onnistuttu saamaan maailman tällä hetkellä kolmanneksi tehokkain supertietokone, yhteiseurooppalainen LUMI, joka nostaa suomalaisten tutkijoiden ja yritysten TKI-kyvykkyydet uudelle tasolle. Jotta pysymme jatkossakin maailman kärjessä, tulee varmistaa kansallinen pitkän aikavälin rahoitus sille, että Suomi voi jatkossakin toimia yhteiseuroopppalaisten huipputehokkaiden tutkimusinfrastruktuurien sijoituspaikkana. Lisäksi on hienoa, että työryhmä on huomioinut EU:n TKI-hankkeet ja vastinrahoituksen haasteet osana tätä kokonaisuutta. Suomen tulee edistää EU-rahoituksen kotiuttamista varmistamalla se, että suomalaisilla toimijoilla on mahdollisuus saada rahoitusta EU-komission hyväksymien EU-hankkeiden omarahoitusosuuksiin, vastinrahoitukseen ja hankevalmisteluun. Tähän tarvitaan oman budjettimomenttinsa, jonka avulla varmistetaan, ettei yhdenkään suomalaisen osaajan tarvitse jättää EU-hankkeita tekemättä tukirahoituksen puuttumisen vuoksi. Ylipäänsä EU-rahan kotiuttaminen TKI-puolella on oltava poliittinen prioriteetti Suomelle, ja se on nähtävä ei ainoastaan mahdollisuutena kotiuttaa rahaa, vaan myös tilaisuutena nostaa suomalaista osaamista, luoda suomalaisille TKI-toimijoille kansainvälisiä verkostoja, kehittää omaa osaamistaan ja kaupallistaa hankkeiden tuloksia Suomessa, sekä myös vaikuttaa EU-politiikkaan ja ohjelmiin. EU-rahoitusta ei kuitenkaan tule nähdä kansallisen TKI-rahoituksen osana, vaan kansallinen rahoitus tulee olla itsessään kestävällä pohjalla, ja sen lisäksi tulee hakea enemmän EU-rahoitusta, jolloin myös kotimaisista panostuksista saadaan maksimaalinen hyöty.

Valtion T&K-rahoituksen lisäämiseen kaavailtu rahoitus ei suoranaisesti tue ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan perusrahoituksen kasvua. Kuten tutkimusorganisaatioiden myös ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan perusrahoituksen lisäämiselle hyvä peruste on vahvistaa kykyä osallistua yhteisrahoitteisiin TKI-ohjelmiin.
Perusrahoituksen kytkeminen pelkästään jatkuvaan oppimiseen ei tunnista sitä potentiaalia, joka ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalla on vahvistaa kumppanuuksia esim. tutkimusinfrastruktuureja ja alueellisia ja kansainvälisestikin merkittäviä osaamiskeskittymiä. Tämä valtion rahoituksen tulisi tunnistaa. OKM:n, TEM:n, kaupunkien ja korkeakoulujen tekemät ekosysteemisopimukset ovat hyvä avaus tähän suuntaan. Vastaavanlaisia rahoitusmuotoja tarvitaan lisää.