Valtion T&K-rahoituksen lisääminen on välttämätöntä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Olennainen huomio on, että pelkällä valtion T&K-rahoituksen lisäämisellä ei ole sellaista talouden ja verotuottojen kasvua lisäävää vaikutusta, että panostukset kustantaisivat itsensä takaisin, mikäli yksityinen sektori ei lisää TKI-panostuksia. Julkinen lisärahoitus on kohdennettava tavalla, joka johtaa yksityisen rahoituksen sitä suurempaan kasvuun. Tämän tulee olla ohjaava periaate koko TKI-rahoitussuunnitelman toimeenpanossa, seurannassa ja kehittämisessä.

Suomen tavoite nostaa tki-toiminnan osuus BKT:sta 4 % tasolle on kunnianhimoinen ja vaativa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä julkista että yksityistä panostusta tki-toimintaan. Tavoitetaso on niin kova, että sen toteutumiseksi yhä useamman yrityksen on päästävä kiinni tki-toimintaan. Suunnitelmaluonnoksessa tuodaan esiin useita kehittämisehdotuksia, jotka keskittyvät kyvykkäimpien ja innovatiivisimpien yritysten kehittymistä ja uudistumista vahvistavaan tki-toimintaan. LAB ammattikorkeakoulun näkemyksen mukaan sen rinnalle tarvitaan kuitenkin myös keinoja, jotka vahvistavat tki-kyvykkyyttä niissä yrityksissä (ja niillä aloilla), jotka ovat innovaatiotoiminnassa vasta-alkajia. Tämän kyvykkyyden kasvattaminen vaatii tuekseen soveltavaa tutkimusta, jonka tekemiseen esimerkiksi ammattikorkeakoulut tarjoavat korkeatasoista osaamista.

Ammattikorkeakouluilla on vahvaa osaamista pk-yritysten kanssa tehtävään tki-työhön. Ne ovat pk-yrityksille luontevia kumppaneita etenkin kehittämistyössä, mutta niillä on paljon kyvykkyyttä myös soveltavassa tutkimuksessa. Nykyinen perusrahoituksen vähäisyys ammattikorkeakoulujen tki-toimintaan tarkoittaa kuitenkin sitä, että tki-toimintaa tehdään ulkopuolisen rahoituksen varassa suhteellisen lyhytjänteisesti. LAB ammattikorkeakoulun näkemyksen mukaan pitkäjänteinen soveltavan tutkimusosaamisen kehittäminen, jonka osana hyödynnetään monipuolisesti erilaisia tutkimusinfrastruktuuria ja kokeiluympäristöjä, edellyttää selkeitä lisäpanostuksia ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan perusrahoitukseen. Ammattikorkeakouluissa tehtävän soveltavan tutkimuksen tulokset läikkyvät koulutuksen kautta monipuolisesti tulevaisuuden työntekijöiden tki-osaamiseksi, mikä osaltaan vahvistaa yritysten kyvykkyyttä tehdä vaikuttavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa

Kannatamme luvussa kuvattuja valtion TKI-rahoituksen yleisiä kohdentamisperusteita ja pidämme tärkeänä, että Suomessa tehtävän perustutkimuksen merkitys TKI-järjestelmälle on nostettu vahvasti esiin. Perustutkimus ei ole erillään soveltavasta tutkimuksesta vaan välttämätöntä radikaaleille innovaatioille ja kilpailukykyiselle soveltamiselle, sekä osaajien houkuttelulle.

Täydennyksenä luonnoksessa mainituille valtion TKI-rahoituksen kohdentamisperusteille painotamme kotimaisten yritysten investointien vivuttamisen rinnalla myös välttämätöntä tarvetta ulkomaisten yritysten investointien kasvulle.

Turun yliopiston näkökulmasta T&K-rahoituksen lisäämisessä on tärkeää pitkän aikavälin vakaus, jota toki rahoituslailla tavoitellaan. Tavoitteet jäävät kuitenkin saavuttamatta mikäli järjestelmää ei tarkastella kokonaisuutena. Ilman keskeisten toimijoiden kuten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten perusrahoituksen turvaamista ja vakaata kasvua myös T&K-rahoituksen lisäykseltä katoaa se perusta, jolle toiminnan kehittymistä ja yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa voisi rakentaa.

Perustutkimuksen merkitys ja luonne tunnistetaan luonnoksen tässä luvussa, mikä on tärkeää. Lyhenteessä TKI kirjain "T" voi elää yksinään, mutta "K" ja "I" ovat siitä riippuvaisia. T&K rahoituksen pitkäaikavälin vakautta tuo myös rahoitusorganisaatioiden (Suomen Akatemian ja Business Finlandin) rahoituksen jatkuvuuden varmistaminen siten, että rahoitusorganisaatiot voivat rahoittaa pitkäjänteisesti samoilla rahoitushauilla useampia vuosia yhtäjaksoisesti.

Metsäteollisuus ry pitää hyvinä suunnitelmassa esitettyjä linjausluonnoksia yritysten TKI-toiminnan tukemisesta ja tavoitetilaa T&K-rahoituksen kohdentamisesta niin, että se vivuttaa yksityisen sektorin T&K-toimintaa ja edistää yritysten kykyä muuttaa T&K-toiminta innovaatioiksi ja liiketoiminnaksi, arvonlisäksi ja tuotannoksi. Vaikuttavuuden varmistamiseksi vähintään puolet T&K-rahoituslisäyksestä tuleekin kohdentaa yrityksille

Valtion rooli on tunnistettu hyvin. Yritykset tarvitaan mukaan, siksi rahoituksen vipuvaikutus on tärkeä. Tutkimusta ja kehittämistä on tarpeen tapahtua eri aikajänteillä samanaikaisesti. Innovaatiot syntyvät vain yrityksissä. Yhteistyö tutkimus-ja kehittämisvaiheessa takaa osaamisen läikkymisen laajalle.

s. 28 "Valtion rahoituksella voidaan edistää ja vauhdittaa uuden tiedon luomista ja sen hyödyntämistä yhteiskunnassa. Kasvava T&K-rahoitus on syytä kohdentaa tavalla, jossa yhteiskunnan investoinneista saama kokonaishyöty on suurin "

- Tärkeimpiä korjattavia asioita on tohtorikoulutuksen tekeminen houkuttelevaksi suorasuuntaukseksi parhaille maisteritutkinnon suorittaneille sekä kyky rekrytoida ulkomailta parhaat mahdolliset tohtoriopiskelijat. Nykyisellä mallilla jossa tohtorintutkinnon rahoitus on täysin sirpaleista eikä edes nominaaliselle 4 vuoden suoritusajalle voida taata rahoitusta, nämä tavoitteet jäävät saavuttamatta. Yksinkertaisin ja tuottavin sijoitus tulevaisuuden tieteemme tason nostamiseen olisi rahoittaa yliopistojen tutkijakouluja niin että tavoitteena olevalle määrälle tohtoritutkinnon tekijöitä voitaisiin taata 4 vuoden palkkarahoitus tutkijakoulujen kautta. Näin tehtävät voitaisiin julistaa avoimeksi ja niihin hakeutuisi ympäri maailman lahjakkaat nuoret tutkijat.

Kohdassa 4.2 esitetyt huomiot tohtorinkoulutuksesta oikeansuuntaisia ja yllä esitetty yksinkertainen ratkaisu vastaisi suurimpaan osaan tekstissäkin esitettyjä nykyisiä ongelmia. Se olisi myös paras tapa varmistaa että rahoitus päätyisi tukemaan jokapäiväistä tieteentekemistä ja sitä kautta vahvistaisi tieteemme tasoa. Tohtoritutkintojen täysimääräinen rahoitus tutkijakoulujen kautta vastaisi myös kohdan 4.5.1 huomioihin.

Lisääntyvä TKI rahoitus on välttämättömyys järjestelmän kehittämisessä, mutta täytyy ottaa huomioon, että rahoitusta tarvitaan korkeakouluihin tutkimuksen lisäksi myös mahdollistamaan korkeatasoinen opetus ja koulutus. Jatkuvan oppimisen näkökulma saisi näkyä tässä suunnitelmassa vahvemmin, uuden tiedon ja osaamisen tulee siirtyä työelämään myös jo siellä oleville, ei ainoastaan uusien tutkinnoista valmistuvien kautta. Rahoituksen tulee myös olla pitkäjänteistä panostamista ja tulisi välttää äkkinäisiä muutoksia, kuten luvussa hyvin tuodaan esille. Suomen tulee olla aktiivinen rahoituksen hakija sekä toimija myös EU:ssa ja järjestelmän tulee tukea Suomen vahvempaa osallisuutta EU rahoitusten saajana.
Suunnitelmasta ei käy vielä ilmi, miten rahoitusta tullaan lisäämään eri teollisuuden aloille. Eli johtaako se, että ICT-yritykset laittavat lisää paljon siihen, että ICT-ala saa paljon lisärahaa. Miten otetaan huomioon uudet nousevat alat?

Valtion T&K-rahoituksen rooli on pääosin kuvattu erinomaisesti. Julkisen rahoituksen tulee kohdistua toimintaan, jolla on laajat myönteiset ulkoisvaikutukset ja joka jäisi yksityisten investointien varassa aliresursoiduksi. Julkisella rahoituksella tulee myös rakentaa toimintoja ja ympäristöjä, jotka mahdollisimman tehokkaasti vauhdittavat myös yksityisiä T&K-toimintoja. Nämä näkökulmat korostuvat myös T&K-rahoituslaissa. On vähän erikoista, että TKI-suunnitelma lisää näihin tavoitteisiin mahdollisuuden innovaatiopolitiikan alistamiseen esimerkiksi aluepoliittisille pyrkimyksille (”Innovaatiopolitiikalla voidaan […] ratkaista myös […] tiettyjen alueiden kannalta kriittisiä ongelmia”, s. 28). TKI-suunnitelman tulisi keskittyä TKI-järjestelmän kehittämiseen ja rajalliset TKI-resurssit tulee kohdistaa TKI-järjestelmän korkean tieteellisen laadun ja yhteiskunnallisen kokonaisvaikuttavuuden perusteella. 4 %:n tavoitetta tuskin saavutetaan vain kotimaisten investointien varassa. Julkisella rahoituksella on rakennettava kansainvälisessä kilpailussa edukseen erottuvia osaamiskeskittymiä, jotka voivat houkutella globaalisti kilpailtuja TKI-investointeja Suomeen.

Suunnitelmaluonnos korostaa hyvin, miten ”kotimainen uutta tietoa tuottava tutkimus (perustutkimus) on välttämätön edellytys kyvylle hyödyntää muualla tuotettua uutta tietoa ja korkeatasoiselle soveltavalle tutkimukselle” ja miten ”tieteellinen perustutkimus on suomalaisen koulutusjärjestelmän lähtökohta: kaikki opettajat koulutetaan korkeakouluissa ja korkeakoulutus perustuu tutkimukselle ja TKI-työlle.” Korkealaatuinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimuspohja on suomalaisen osaamisen, TKI-työn ja taloudellisen hyvinvoinnin perusta. Tätä tutkimuspohjaa rakennetaan erityisesti yliopistoissa. Olemme tilanteessa, jossa suomalaisen tutkimuksen pohja on rapautumassa, kun yliopistoille on tullut lisää tehtäviä ja tavoitteita (erit. kasvava opiskelijamäärä) ilman, että yliopistojen perusrahoitusta olisi vastaavasti lisätty. Lisäksi kasvava osuus julkisesta panostuksesta tulee lyhytaikaisena projektirahoituksena, jonka turvin ei pysytä kansainvälisessä kehityksessä mukana. Suomalaisen tutkimuksen kilpailukyky kärsii tässä väistämättä. Tieteen taso maailmalla nousee jatkuvasti, mutta Suomi on hyvästä kehityksestä huolimatta edelleen jäljessä verrokkimaita (Tieteen tila 2022). Tutkimuspohjaa on vahvistettava määrätietoisesti.

Keskeinen osa monivuotista TKI-suunnitelmaa täytyykin olla suomalaisten yliopistojen perusrahoituksen nostaminen verrokkimaiden tasolle.

Kansainvälistä kilpailukykyä voidaan tukea myös edistämällä yliopistojen profiloitumista vahvuusalueilleen sekä purkamalla tarpeettomia kansallisia päällekkäisyyksiä. Lisäksi yliopistojen ohjauksessa ja rahoituksessa tulee korostaa kansainvälisen mittakaavan laatua ja vaikuttavuutta. Myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulisi keskeisempään rooliin yliopistojen rahoituskriteereissä.

I kapitlet lyfts på ett förtjänstfullt sätt upp behovet av långsiktighet, grundforskning och delad risk. Även här kunde man bättre öppna upp kring vilka de bakomliggande långsiktiga strategiska linjedragningar är och ställa dem i relation till t.ex. medel som riktar sig till tillämpad forskning och innovationer close to market.