Valtion T&K-rahoitus tulisi lisätä mahdollisimman nopeasti 4%-tasolle BKT:sta ja pitää se siellä. Sen voisi nostaa jopa yli ja kohdentaa osan myös puolustusteollisuuteen, jolloin osittain täyttäisi myös Naton 2% vaatimusta. Selkeästi Business Finlandin Research to Business (R2B) rahoitusta pitäisi lisätä selkeästi kuten myös Co-Research rahoitusta yritysten kanssa, mielellään moninkertaistaa, koska nyt jää useita aihioita, hankkeita ja projekteja rahoittamatta ja siten kaupallistumatta esim. lisensoinnin, myynnin tai uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan kautta (start-up/spin-off) ja siten uudet tuotteet ja palvelut syntymättä vientiteollisuuteen.

TKI-toiminnan perusrahoituksen lisääminen AMK-sektorille yritysrajapinnassa tapahtuvan soveltavan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan lisäämiseen.

Pidämme tärkeänä, että perustutkimuksella on merkittävä rooli valtion T&K-rahoituksessa ja tällainen viesti välittyy myös kappaleen tekstistä, mutta toivoisimme että perustutkimuksen rahoituksen roolia kasvatetaan edelleen.

Avointa tiedettä ei ole mainittu lainkaan valtion T&K-rahoitusta käsittelevässä kappaleessa. Koska avoin tiede on kuitenkin niin olennainen osa tulosten jakamista ja hyödyntämistä, pitäisi siitä saada maininta julkisen T&K-rahoituksen kohdalle, esim. s. 28-29. Esim. "Julkisen T&K-rahoituksen saajan odotetaan lähtökohtaisesti noudattavan avoimen tieteen periaatteita tutkimustulosten, -datan ja -menetelmien jakamisessa. Näin taataan myös suurin mahdollinen läikkymisvaikutus julkisille T&K-investoinneille".

On hyvin ymmärrettävää, että raportissa korostetaan valtion tulevien T&K-panostusten olevan määrärahavaikutuksiltaan hyvin merkittäviä ja lisäävän valtion talousarvion menoja huomattavasti. Julkisen talouden haastavien tulevaisuusnäkymien valossa T&K-rahoitus on todellakin syytä kohdentaa raportin esityksen mukaisesti tavalla, jossa yhteiskunnan investoinneista saama kokonaishyöty on suurin ja joiden ansiosta yksityisen sektorin investoinnit kasvavat eniten.
Muuttuvassa maailmassa on syytä huolehtia Suomen osaamisperustasta laaja-alaisesti. Kasvavien T&K-panostusten optimaalinen hyödyntäminen kuitenkin edellyttää sitä, että myös osaamisperustan kehittämisessä tehdään onnistumista tukevia painopistevalintoja. Onkin syytä varmistaa, että T&K-panostusten suuntaaminen ja sitä tukeva ennakointitoiminta linkittyy jatkossa tiiviisti myös osaamistarpeiden ennakointiin, jota käytetään koulutuksen ja muiden osaamisen kehittämistoimien suuntaamisessa.
Raportissa todetaan aivan oikein, että T&K-panostusten vaikuttavuus syntyy usein hyvin pitkällä aikavälillä ja eri tyyppisten T&K-toimien osata tuo viive voi olla hyvinkin suuri. Tämä asettaa suuria haasteita T&K-panostusten vaikuttavuuden seurannalle. On kuitenkin tärkeä pyrkiä tietoon perustuvaan päätöksentekoon koko panostuksen osalta , eikä vaikuttavuutta pidä arvioida ja vaatia vain niiltä toimilta, joiden osalta sitä pidetään riittävän helppona.

Luvussa 3 todetaan viisaasti, että perustutkimuksen riittävä rahoitus on keskiössä. Näin on kahdesta toisiinsa liittyvästä syystä: ensinnäkin kaikenlaiset positiiviset ulkoisvaikutukset ovat perustutkimuksessa suurempia kuin soveltavassa tutkimuksessa. Toiseksi, perustutkimus on oiva väylä edistää tutkijakoulutusta jonka lisäys on edellytys sille, että TKI-toimintaan pystyvät inhimilliset voimavarat kasvavat.
Keskeinen haaste on kohdentaa valtion kasvava rahoitus mahdollisimman hyvin. Yliopistojen rahoitusmalli on tässä tärkeässä roolissa.

Kasvava T&K-rahoitus on kohdennettava siten, että julkinen rahoitus tukee ja edistää tehokkaasti yksityisen sektorin investointien kasvua. Tavoitteena tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kantokyvyn huomioivan kestävän kasvun tukeminen ja yhteiskunnan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kilpailuedun kehittäminen. Nykyiset rahoitusinstrumentit eivät kannusta riittävästi tutkimustulosten jalkauttamiseen eivätkä rahoitusinstrumentit tue riittävästi esimerkiksi innovaatioiden kaupallistamista.

Luvussa korostetaan julkisten T&K-tukien kohdistamista sellaisiin kohteisiin, joilla on merkittävää yhteiskunnallista hyötyä. Hyöty voi realisoitua sekä perustutkimuksesta että soveltavasta tutkimuksesta, vaikkakin eri aikaskaaloilla. Perus- ja soveltava tutkimus ovat molemmat tärkeitä TKI-järjestelmässä. Kappaleessa tulisikin huomioida soveltavan tutkimuksen merkitystä perustutkimuksen tulosten viemisessä käytäntöön ja näin julkisten TKI-investointien yhteiskunnallisen hyödyn toteuttamisessa.

-

Kuten raportissa aivan oikein todetaan innovaatiopolitiikan tulisi aktiivisesti ohjata T&K-tuet sellaisiin kohteisiin, joilla on merkittävää yhteiskunnallista hyötyä. Keksintösäätiö näkee, että erittäin merkittävä hyöty saavutetaan tukemalla etenkin sellaisia T&K työtä tekeviä, jotka eivät mitenkään muutoin pystyisi rahoittamaan tämän työn tekemistä ja sen pohjalta syntyvien innovaatioiden kaupallistamista. Se tarkoittaa käytännössä pienten yritysten ja myös ilman y-tunnusta toimivien innovaattoreiden tukemista, jotta nämä ideat saataisiin esiin ja niiden toteuttamista ja kaupallistamista pystyttäisiin tehokkaasti tukemaan. Tässä työssä on keskeistä ohjata myös julkisia varoja ja kapasiteettia alueellisesti ja paikallisesti toimiville verkostoyhteisöille, jotka pystyvät kartoittamaan ja tukemaan juuri epävirallisia innovaatiomekanismeja pienten yritysten ja yksityishenkilöiden piirissä. Kansainvälisessä innovaatiotutkimuksessa on viime vuosina entistä enemmän painotettu TKI-järjestelmän keskeisenä haasteena ja käännekohtana mikrotason innovaatiotoiminnan ja makrotason organisaatioiden ja instituutioiden muokkaaminen toisiaan tukeviksi.