Lain uudistaminen ei ole kestävä ratkaisu, jos toimeenpanon tuki ja ohjaus on riittämätöntä. Nykyinen lastensuojelulaki ei liene erityisen huono - ongelmallista on lastensuojelun suhde muihin palveluihin (toimimaton monialainen yhteistyö ja lasten ja nuorten puutteelliset päihde- ja mielenterveyspalvelut). Tarkastelussa pitäisi ottaa huomioon juuri lastensuojeluun kytkeytyvät muut palvelut ja niiden rooli. Sijaishuollon osalta yksityisten lastensuojelulaitosten kasvava määrä on hyvin ongelmallinen ennen kaikkea niiden puutteellisen valvonnan osalta.

Haavoittuvassa asemassa oleva lapsi tarvitsee moniammatillista tukea. Ongelmat eivät ole ainoastaan sosiaalisia.

Sosiaalihuoltolaki mahdollistaa lasten ja perheiden auttamisen monilla tavoin. Lastensuojelulakia tulisi tarkentaa siltä osin, että voidaan nimenomaan auttaa suojelun tarpeessa olevia lapsia vaikuttavasti.

Vammaiset lapset tulee siirtää ja tarvittaessa sijoittaa vammaispalvelulain perusteella. Myös vanhempien kuoltua vammaisen lapsen ensisijainen sosiaalipalvelu tulee olla vammaispalvelu. Tämän tulee koskea myös ns nepsyjä.

Nykyisessä lastensuojelulaissa on paljon hyvää, selkiyttämisen tarve on olemassa

Lainsäädäntö on riittävä mutta sen konkreettinen toteutus on ajautunut pois raiteltaan. Vaikuttavaa ja toimeenpanevaa lastensuojelun palvelujärjestelmän valvontaa ei ole nykykäytännöillä. Ls viranhaltijat ovat ottaneet vallankäytön omiin käsiinsä käyttäen harkintavaltaa.. Valtaa käyttävät lastensuojelujärjestöt omine etuineen eikä yksittäisellä kansalaisella joka on lastensuojelupalveluissa asianosainen ole mahdollisuutta puuttua lapsia kaltoinkohteleviiin epäkohtiin. Jämäkkää toimeenpanevaa valvontaa kaipaisin. Jotain ajantasaistavia tarkennuksia nykylainsäädäntö toki kaipaa.

Toisaalta lastensuojelua tulisi uudistaa, mutta toisaalta selkiyttäminen voisi riittää, jos se tehdään järkevästi ja jos sitä kautta soveltamiskäytäntöjä saataisiin Suomen sisällä yhtenäistettyä.

Nyt huostaanotetaan turhaan lapsia, joiden kotiolot ovat moitteettomat. Esim vain yksi vauva, nuori, koululainen viedään ja 1-7 lasta perheessä saavat asua kotonaan. Tällöin tarvitaan kotiapua kodinhoitoon tai/ ja kasvatukseen. Kodinhoitaja tarvitaan kotiin avuksi eikä puhetyöntekijää, mikä on nykyään vallalla. Supernannyt joka kuntaan on loistava apu perheille ja näin vältytään turhilta sijoituksilta. Esim.
Äiti on tilapäisesti väsynyt ja vauva viedään. Tunnen näitä perheitä useita. Esim. Lapsella vatsakipua, huostaanotetaan, koska lääkäri ei heti löydä diagnoosia. Huostaa ei pureta enää, vaikka vatsakivun fyysinen syy löydetään. Esim. Nepsyoireisia ja lievästikin kehityshäiriöisiä lapsia viedään turvallisista kodeistaan. Opettajat ja terveydenhuoltohenkilöstö tekevät täysin turhaan lastensuojeluilmoituksia ymmärtämättömyyttään ja/ tai velvollisuudestaan lakia kohtaan. Lapsia pelotellaan kouluissa lastensuojeluilmoituksilla kurinpitotoimenpiteiden puuttuessa. Nämä ilmoitukset johtavat helposti huostaanottoon yksilötasolla. Lapsia on tuhansittain laitoksissa turhaan, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Puurtinen - Korhonen- Yhtä paljon sijoituskodeissa ja pikkuyksiköissä. Huostaanotot ja lastensuojeluavut vain todellisessa suuressa vaarassa oleville lapsille. Muuten apu koteihin.

Korostaisin ennaltaehkäisevän ja SHL:n mukaisten palvelujen ensisijaisuutta. Tämän vuoksi eriyttäisin lastensuojelun omaksi kokonaisuudeksi. Jälkihuoltonuorten asema tulisi myös avata uudessa laissa

Selkiyttäminen joiltakin osin on riittävää. Lain kokonaisuudistus on ylisuuri projekti, jota ei saada kuitenkaan saada valmiiksi.