Toivakan terveysaseman käyttöaste on korkea. Työhuoneet harvoin tyhjillään. Nykytilassa myös terveysasemalla mielenterveys,- ja päihdepalvelut, palveluohjaajan palvelut, terapiapalvelut (fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia). Näitä ei ollut lainkaan kirjattuna nykyisiin palveluihin. Lisäksi käsittääkseni avosairaanhoito on paljon muutakin kun lääkäripalvelut. Asukasillassa Toivakassa johto puhui pelkästään lääkäripalveluista. Nykytilaa miettiessä tulee myös mieleen, onko lääkäreitä yritetty rekrytoida? Muutamalta lääkäriltä olen kuullut, ettei Toivakassa ole tarvetta lääkärille, kun on ollut tarjolla työvoimaa. Onko alasajo aloitettu jo siis päättämällä, ettei rekrytoida lääkäriä? Hoitajissa Toivakan osalta ei ole ollut rekrytoinitongelmaa. Nykytilassa on plussaa hoidon jatkuvuus. Hoitajat tuntee hyvin paljon potilaita.

Nykytilassakin raja-alueiden ja muutkin asukkaat hakeutuvat saataviin lähipalveluihin mieluummin kuin > 50 kilometrin päähän.Nuoremmat ja netin käyttötaitoiset saavat satunnaisesti apua pienempiin, henkeä uhkaamattomiin vaivoihin chatin tai oma.ks:n kautta.
Kiirevastaanotoille potilaaat hakeutuvat mieluiten kotipaikkakunnalle ,jopa henkeä uhkaavissa sairauksissa(etenkin vanhukset, hoitopaikoissa asuvat henkilöt).
Terveyskeskuksissa on lääkäreitä, joilla on kokemusta hoitaa potilaita kokonaisuutena,yleislääketieteen keinoin .Toki lääkärityövoimaa tulisi olla enemmän. Terveyskeskustasolla moniammatillinen potilaan hoitaminen toimii.
Hoidon saavuttetavuudessa ja saatavuudessa on parantamisen varaa. Terveys ja hyvinvointi eroja on osin ihmisistä itsestään ja osin järjetlmästä johtuen ,osin siitä johtuen kuinka ihmiset osaavat järjestelmää käyttää ja tulevaisuudessa kuinka osaa järjestelmää käyttää lisääntyy olellisesti.

Eniten kohdistuu vähävaraisiin, joilla on eniten sairauksia, ei autoa käytössä, ja sukulaiset ja tuttavatkin ovat vähävaraisia eli ovat samassa kaivossa. Miten soteasemalle pääsee, jos matkaa on sata kilometriä, eikä ole autoa, joo, nelostietä kulkee kyllä Onnibussi, mutta kun matkaa bussipysäkillekin on hyvässä lykyssä 20 kilometriä. Kävellen? Pitää lähteä pääsiäisenä, että on perillä juhannuksena. Kelataksiin ei ole varaa kaikilla. 50 euroa, minkä kelataksi laskuttaa, on monelle parin viikon ruokaraha. Ja jos pääseekin pysäkille, pitää arpoa, lähteekö Pihtiputaalta klo 2.30 bussilla (pakko, jos on aika Viitasaarella ennen klo 13) tai klo 12 bussilla, jolla ehtii, jos lääkärinaika on aikaisintaan klo 13.30. Mitä sitä työtön ja sairas muutakaan tekisi, kuin matkustaisi päivän lääkäriin ja toisen takaisin... sillä varauksella, että on rahat bussilippuun.

Monisairaat tässä taas kärsivät,on suorastaan idiottimaista lopettaa hallin terveysasema.

Tulevaisuus pelottaa. Iän lisääntyessä, ilmenee sairauksia, vaikka kuinka yrittää hoitaa kuntoaan. Jo tällä hetkellä ei mielellään ota yhteyttä TK;n, koska ei ole aikoja, ei lääkäriä ym. Kokee itsensä häiriköksi ja yrittää hoitaa omin konstein ja sitten kohta tarvitaan ambulanssia ja erikoissairaanhoitoa. Ikääntyessä ajokortti menee helposti, autottomuus edessä. Julkista liikennettä ei ole ja sairaana jopa kilometrin matka on pitkä. Muistin heikentyessä, sairauksien viedessä voimia, tietoliikennetaidot häviää, jopa puhelimen käyttö hankaloituu. Miten tilaat aikoja, miten osaat varata netissä aikoja, miten selität puhelimessa vointiasi. Ja vieras henkilökunta, kukaan ei tunne. Sotebussi tuskin tulee silloin paikalle, kun tarvitsen apua. Kelataksin omavastuu on 50€ reissusta, jo nyt jätetään lähtemättä esim. kontrollikäynnille.. Ja meidän kaikkien yhteisestä pussistahan lopuksi kelakyydit menee. Jollakin jo nyt kyytien omavastuu on täynnä, koska on joutunut lähtemään omaa terveyskeskusta kaemmaksi lääkäriin, kun ei ole lääkäriä paikalla.

Kyllä vaikutukset kohdistuvat eläkeläisiin vahvasti. toki kaikkiin muihinkin. Kelalta on kai turha yrittää apua matkakustannuksiin ,ei siinä enää tarvita lisää kustannuksia.... jos eläke on tuhannen euron luokkaa. Kun ikää tulee lisää niin ei nämä sähköiset palvelut onnistu enää. Työssä käyvät joutuvat ottamaan vapaata, että saavat esim. vietyä lapsensa päivystykseen..

Keuruun Haapamäellä 22.3.2024

Kannanotto ja näkökohtia Keski-Suomen hyvinvointialueen kehitykseen

Eläkeliiton Haapamäen yhdistys on yli 400 jäsenen yhdistys. Yhdistyksen jäsenet ovat pääosin Keuruun kaupungin hallinto-alueen Haapamäki – Pihlajavesi alueelta. Voidaankin sanoa, että yhdistyksen toiminta-alue kattaa Keski-Suomen läntisimmän kolkan. Merkittävä osa yhdistyksen jäsenistä asuu haja-asutusalueella, josta nykyistenkin SOTE -palvelujen toimipaikkoihin on kymmenien kilometrien etäisyydet. Julkista liikennettä ei voida liikkumisessa hyödyntää, koska sitä ei juurikaan ole.

Yhdistyksemme on hyvin huolissaan suunniteltujen muutosten vaikutuksista alueemme vanhusväestön elämään. Kokonaisuutena ottaen Keurusseudun alueella väestö vähenee ja ikääntyy. Ikääntyminen tarkoittaa käytännössä palvelutarpeen lisääntymistä. Ymmärrämme kyllä, että kustannussäästöjä on saatava, mutta pyydämme huomioimaan huolemme suunniteltujen muutosten vaikutuksista haja-asutusalueen ja pienien taajamien väestön hyvinvointiin.

EL Haapamäen yhdistyksen mielestä kriittisten palveluiden lakkauttaminen vaatii erittäin tarkat riskiarviot toimintamuutoksissa ja kustannusten siirtymisten kohdalta.

Miten on esimerkiksi arvioitavissa tai perusteltavissa esimerkiksi kustannussäästöt KELA -taksien käytön lisääntyessä entisestää? Nykyiselläänkin Keuruun toimipisteestä Sairaala NOVA:an tapahtuvaan siirtoon saattaa taksi tulla yli tunnin matkan päästä.

Esimerkkinä eräs tapaus: Yhdistyksemme jäsen sai aamupäivällä noin klo 11:00 sukulaiseltaan kyydin Keuruulle ensiapuun. Täältä hän sai lähetteen ja KELA -taksikyydin NOVA:an. Koska taksi lähti tulemaan Muuramesta, niin potilas ei ehtinyt sairaalaan ennen silmäpolin vastaanoton sulkeutumista iltapäivällä. Seurauksena oli usean tunnin odottelu NOVA:ssa ja uusi taksimatka seuraavana päivänä Pihlajavedeltä Jyväskylään ja takaisin. Missähän ne säästöt kyseisessä tapauksessa luurasivat? Voitaneen kysyä, että mitkä ovat muutosten vaikutukset tulevaisuudessa, kun nykyiselläänkin tilanne on näinkin haasteellinen? Mikä on edes kohtuullinen vasteaika tällaisissa ”kiireettömissä” tapauksissa? Kuvatunlaisia tapauksia löytynee Keski-Suomessa useampiakin.

Keuruulla supistetaan kiirevastaanottoa: Vastaanoton aukioloaikoja karsitaan jonkin verran jo huhtikuun alusta alkaen. Kiirevastaanotto esitetään lakkautettavaksi illoista ja viikonlopuista kokonaan. Olemme erittäin huolissamme siitä, miten alueemme väestön palvelutaso voidaan säilyttää. Kiirevastaanoton osalta matkat pidentyvät ajankäytön osalta kaksi- tai jopa kolminkertaisiksi. Mikä on tulevaisuudessa kiireellistä apua tarvitsevien tilanne, kun nykyiselläänkin avun äärelle menee pahimmillaan yli tunnin? Jos ja kun pelkkään kulkemiseen käytettävä aika tuplaantuu tai kolminkertaistuu, niin pahimmillaan apu voi olla monasti myöhäistä. Onko edessä yhä useammin tilanteita, joissa potilaan aika ei yksinkertaisesti riittänyt?

Kiinteiden toimipisteiden karsimista paikataan sähköisillä ja liikkuvilla palveluilla. Tulevaisuus on varmasti sitä, mutta miten on tilanne sähköisten palveluiden käytön osaamisen/hallitsemisen osalta? Onko yleensäkään oletettavissa, että kaikilla on älykännykät tai tietokoneet, sekä niissä olevien sovellusten käyttötaidot? Keuruun kyläparlamentin tekemän kyläkyselyn tulosten pohjalta voitiin todeta, että Pihlajavedellä

oltiin tyytymättömiä puhelin- ja nettiyhteyksien toimivuuteen. Jos palvelut siirtyvät entistä enemmän sähköisiin sovelluksiin, niin heikkojen verkkoyhteyksien varassa olevien henkilöiden avun ja hoidon saanti takuulla vaaraantuu.

Miten ja millä tavoin liikkuvat palvelut tullaan järjestämään? Hyvinvointialueen Haapamäellä toimiva sivuvastaanotto on ajateltu lakkautettavaksi. Tiloissa toimii nykyisellään suun terveydenhoito. Olisiko ajateltavissa, että lakkauttamisen sijaan nykyinen toiminta säilytettäisiin ja tiloihin sijoitettaisiin esimerkiksi terveydenhoidon (sairaanhoitaja) palvelu? Käytännössä palvelu voisi olla yksi htv ja tarkempana toimialueena Haapamäki – Pihlajavesi. Toimitilat ovat tiettävästi hyvässä kunnossa. Toinen vaihtoehto olisi se, että kyseinen palvelupiste toimisi Senioritalo Metsätähdessä.

Senioritalo Metsätähti on luonteeltaan vuokra-asumistyyppinen palvelu, jossa kotipalvelu tuottaa asiakkaille heidän tarvitsemansa hoitopalvelut. Palveluja tultaisiin karsimaan ja muutokset koskisivat mm. ruokailua. Lounasruokailu olisi tulevaisuudessa ainoa yhteinen kokoontumistapahtuma päivässä. Muut ruokailut tapahtuvat asukkaiden omissa huoneissa. Käytännössä on suuri vaara, että asiakkaat jäävät ns. sängyn pohjalle ja heidän kuntonsa laskee. Ulkoisten kontaktien väheneminen tulee varmasti vaikuttamaan kielteisesti.

Ikääntyneiden päivätoiminnan osalta on Keuruulla jo aiemmin tehty muutostoimia. Päivätoimintaa järjestetää nykyisellään vain Keuruulla. Päivätoiminnan siirtyessä Metsätähdestä Keuruulle sen palveluja myös karsittiin. Aiemmin päivätoiminnassa asiakkaat saivat Metsätähdessä ateriapalvelut aamupalan, lounaan, saunan ja päiväkahvin. Näihin toimintapäiviin EL Haapamäen yhdistys järjesti vanhusten hiusten laiton, laulutuokioita yms. viriketoimintaa. Voidaan sanoa, että päivätominnan osalta on menty todella paljon huonompaan suuntaan.

Nykyisellään senioritalon asukkaiden viriketoiminta on ollut pelkästään yhdistysten vastuulla. EL Haapamäen yhdistys on käynyt laulamassa ja laulattamassa senioritalon asukkaita kolmen viikon välein. Samoin yhdistyksen hengellinen piiri kokoontuu Metsätähdessä. SPR:n Haapamäki-Pihlajavesi osasto käy myös ajoittain asukkaita viihdyttämässä. Asukkaat ovat ko.toimintoihin erittäin tyytyväisiä ja odottavat kovasti yhteisiä laulutuokioita. Perustellusti voidaan sanoa, että elleivät yhdistykset järjestäisi viriketoimintaa senioritalossa, niin asukkaat joutuisivat lähtemään niiden pariin taksikyydein. Emme ole nähneet kustannuslaskemia, joihin päivätoiminnan muutokset Metsätähden osalta perustuvat. Näin ollen emme siihen voi ottaa kantaa. Alueemme vanhusten viriketoiminnan kannalta muutos on ollut suuri.

Pyydämme huomioimaan esityksemme ja mm. Senioritalo Metsätähden palvelujen palauttamisen.

Eläkeliiton Haapamäen yhdistys ry

Reijo Lähteenmäki

Puheenjohtaja

Mielestäni kakkosvaihtoehto on mahdoton. Saatavuuden aika-arvio on virhellinen. Matka Pihtiputaaan hautausmaalta Viitasaaren terveyskeskukseen ketää vähintään 31 minuuttia. Suurin osa pihtiputaalaisista asuu tämän matkaetäisyyden ulkopulella. Vertailun vuoksi kaikkien Viitasaarelaisten matka Pihtiputaan terveyskeskukseen on tuota matkaa lyhempi.
Pihtiputaan tk on alueen muihin yksiköihin verrattuna keskimääräistä parempi. Miksi siis lopettaa toimiva yksikkö, kun samalla menentetään ammattitaitoista työvoimaa. On aivan selvä, etteivät kaikki työntekijät hyväksy pidentyvää työmatkaa. Asiakkaat kuormittavat sitten jäljellejääneitä yksiköitä ja ambulansseja. On helpompi tilata ambulanssi ja pyrkiä sen kautta hoitoon kuin yrittää päästä kaukana sijaitsevaan päivystysvastaanottoon. Tämä taas heikentää tapaturmien ja liikenneonnettomuuksien hoitoa. Tilasto tuo emävalehtelun isoveli kertoo, miten yöpäivystykseen Pihtiputaalta hakeutui puolta vähemmän asiakkaita, kun päivystysksen sijainti oli kauempana. Tästä voi toki vetää sen virheellisen johtopäätöksen, että Tampereelle sijoitettu yöpäivystys lopettaisi yölliset sairastumiset Pihtiputaalla kokonaan. Tähän ajatukseen kiteytyy osa palveluverkon supistuksista. Kun terveyspalveluja ei ole kohtuullisen matkan päässä saatavilla myös kysyntä heikkenee ja suunnitelma toteuttaa itseään. Mielenterveyspalveluissa tätä on jo onnistuneesti kokeiltu ja tuloksia saatu.
Varmaa on, että sairauksien hoito lykkäytyy ja vaivat pahenevat, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu. Suurella osalla väestöstä ei ole valmiuksia käyttää digitaalisia palveluja ja todennäköisesti sama ihmisryhmä tarvitsee keskimääräistä enemmän hoivaa.
Ykkösvaihtoehdossa esitän Pihtiputaan terveyskeskuksen toiminnan laajentamista ja tehostamista. Ainakin Reisjärvelle, Haapajärvelle ja ehkä Pyhäsalmellekin on syntymässä vajetta terveyspalveluiden lähitarjontaa. Keskisuomen Hyvinvointialue voisi pyrkiä alueen johtavaksi palvelujen tarjoajaksi. Siis toimimaan päinvastoin kuin yleinen kehitys.

Tällä hetkellä välimatkat on hyvät. Pienessä yksikössä voidaan hoitaa montaa asiaa yhtäaikaa potilas hyvin tuntien. Koululaiset voivat tulla itsenäisesti lähikoulusta esim. suun th:n palveluihin kesken koulupäivän.

Keskustan Joutsan kuntayhdistys toteaa, että Palveluverkkoesitykseen on ylipäätään vaikea
ottaa kantaa, koska siitä ei käy selville korvaavat palvelumuodot eli miten palvelut aiotaan
lähivuosina hoitaa.
Säästöt, joita palveluverkkouudistuksella on suunniteltu saatavaksi aikaan, ovat vain noin
1,2% hyvinvointialueen budjetista.
Korvaaviksi esitettyjen palveluiden (digi ja pyörillä annettavat palvelut) kustannuksia ei ole
selvitetty. Esimerkiksi Etelä-Karjalasta (nykyisin Eksote) on jo pitkää kokemusta pyörillä annettavista
palveluista, nk. Mallu-auto, josta on saatavilla sairaanhoitajan palvelut sekä
pitkäaikaissairaiden seurantakäynnit. Kustannukset nousivat jo 10 v sitten 2-3 kertaiseksi kivijalkapalveluihin verrattuna.
Pyörillä annettavat palvelut edellyttävät pysähdyspaikoille sosiaalitilat henkilökunnalla sekä
asiakkaille/potilaille asianmukaiset odotustilat. Miten ne on ajateltu hoidettavan ja mikä
kustannus niistä Keski-Suomen hyvinvointialueille tulee?

Keskusta Joutsan kuntayhdistys esittää omalääkärimallia/tiimimallia
perusterveydenhuoltoon. Se on tehokkain tapa lisätä digilääkäripalveluiden käyttöönottoa,
koska se edellyttää vakiintunutta hoitosuhdetta.
Joutsassa ollaan pitkään eletty liki omalääkärimallilla, josta on hyvät kokemukset.
Lääkäritilanne ja hoitajatilanne Joutsassa on ollut hyvä maakunnallisesti vertaillen.
Henkilökunta on ollut sitoutunutta.
Esitetty 2 lääkärin vahvuus ei ole kattava kasvavaan väestötarpeeseen (mm. luhankalaisten
tarpeet) ja väestörakenteeseen nähden.
Hyvinvointialueen suunnitelmissa on keskittää Keski-Suomessa sotepalvelut Jyväskylän
seudulle ja pohjoiseen Keski-Suomeen Viitasaarelle.

Eteläinen Keski-Suomi tarvitsee myös oman täyden palvelun sotekeskuksen ja
nimenomaan Joutsan seudulle. Joutsassa on siihen uudet ajanmukaiset kiinteistöt, eikä
tarvitsisi rakentaa täysin uusia toimitiloja.

Hyvinvointialueen suunnitelmissa on lakkauttaa Joutsan sotekeskuksen yhteydessä toimiva
SaKuKo-osasto.
Keskustan Joutsan kuntayhdistys pitää tärkeänä, että Joutsan sotepalvelujen nykyinen täyden
palvelun sotekeskus, SaKuKo -osastoineen (sairaanhoidollista, kuntouttavaa ja kotiin
annettavia palveluja tuottava hybridiosasto), voidaan säilyttää Joutsassa myös
tulevaisuudessa.
SaKuKo- osastpn säilyttämistä koskevaan vetoomukseen ovat liittyneet kaikki Joutsan
valtuustossa edustettuina olevat valtuustoryhmät Joutsan Keskusta, Joutsan Kokoomus,
Joutsan Perussuomalaiset, Joutsan Sosiaalidemokraatit, Joutsan Kristillisdemokraatit ja
Joutsan Vihreät.

Joutsassa yli 75-vuotiaiden asukkaiden osuus koko väestössä on suurin kaikista Keski-
Suomen kunnista. Mikäli Hyvinvointialueen suunnitelmat toteutuisivat, lähimmät vuodeosastot, jonne Joutsan
seudun asukkaita on siirretty hoidettavaksi (Laukaa ja Keuruu) sijaitsisivat noin 100- 130 km
päässä, mikä vaikeuttaisi merkittävästi omaisten ja ystävien mahdollisuutta vierailla
katsomassa omaisiaan, yleisten kulkuneuvojen liikennöimättömyyden vuoksi.
SaKuKo-osaston lopettaminen tekisi tilanteen meille kestämättömäksi.
Hyvinvointialueen esityksessä, Joutsan SaKuKo -osaston lopettamisen
perusteluissa, on tuotu esille, että Joutsan SaKuKo -yksikkö on pieni ja
kustannuksiltaan kallis yhtä asiakasta kohden. Lisäksi esityksen perusteluina
on huono henkilökuntasaatavuus.
Keskustan Joutsan kuntayhdistyksen mielestä SaKuKo-osaston pienuus ei ole ongelma.
SaKuKo -osasto rakennettiin alun perin 18 paikkaiseksi ja sitä alettiin käyttää vain 15
paikkaisena.
SaKuKo -osasto muuntautuu helposti 20 paikkaiseksi.
Lisäksi on tullut esille ajatus naapurissa tyhjillään olevan Esperin hoivakodin ottamiseksi
osaksi SaKuKo -osastoa.
Koko Palvelukeskus Jousi voitaisiin myös ottaa käyttöön ja näin saataisiin Joutsan seudulle 50
paikkainen SaKuKo-osasto ja Esperin uuden veroiset tyhjillään olevat tilat vanhusten
hoivakodiksi.
Joutsan seutukunnalla naapurikunnissa (Toivakka, Luhanka, Hartola, Pertunmaa, Hirvensalmi
ja Kangasniemi) kaavaillaan palveluverkkoon muutoksia.
Tällöin näistä kunnista vapautuisi sote -henkilökuntaa, joille suurempi Joutsaan sijoittuva
sotepalveluja tuottava SaKuKo -yksikkö voisi tarjota työpaikkoja.

Täytyy muistaa, että maaseutukuntien elinehtona on työpaikkojen säilyminen ja niiden
saatavuus.
Työssäkäyntialueet ovat vuosien mittaan laajentuneet, eikä enää ole itsestään
selvyys, eikä välttämättömyys asua sillä paikkakunnalla missä työpaikat ovat.
Joutsaan perustettava seutukuntaa palveleva täyden palvelun sotekeskus toisi
työtä ja hyvinvointia myös naapurikuntiin.
Lisäksi kokonaiskuvassa tätä voitaisiin pitää perusteltuna toimena, osana maaseutukuntien
elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja asuttamiseksi, vaikka se ei varsinaisesti
hyvinvointialueen toimenkuvaan kuuluisikaan.

Keskustan Joutsan kuntayhdistys