Pienillä paikkakunnilla monella vähävaraisella, jolla on terveydellisiä haasteita, on ongelmallista lähteä kauemmas saadakseen lain mukaista terveydenhuoltoa jo ihan taloudellisesti. Lisäksi niille vähävaraisilla, joilla on hoitosuhde omalla paikkakunnalla, hoitohenkilöstä tuntee potilaan taustat ja historian verrattuna siihen että menisi isompaan sairaalaan alati vaihtuvien hoitohenkilökunnan hoidettavaksi. On hyvä huomata, että siirto isompaan yksikköön ei tarkoita, että asiat hoituvat paremmin ja tehokkaammin kuin pienessä ja potilaansa tuntevassa yksikössä.

Nykyinen malli on ollut hyvä, vaikka välillä lääkäripula on tuonut haasteita. Oma tuttu henkilökunta on luonut turvaa ikäihmiselle. Myös hoitaja-avusteinen etävastaanotto on koettu hyväksi.

Peruspalvelujen väheneminen lähellä kuntalaisia erityisesti pienemmillä paikkakunnilla vaikeuttaa eniten vanhusten, pienituloisten, lapsiperheiden, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden hakeutumiseen ja pääsyyn perusterveydenhuollon palveluihin. Pahiten palveluverkon karsinta koskee autottomiin ja ajokortittomiin, heikoilla digitaidoilla oleviin, sekä niihin, joilla ei ole työterveyshuoltoa, terveysvakuutuksia tai taloudellisesti mahdollista hakeutua yksityispuolelle. Perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja piti vahvistaa, jotta vältyttäisiin kalliimmilta ja monimutkaisemmilta toimilta, nyt olette menossa aivan väärään suuntaan! Olen käytännössä nähnyt ja kokenut, miten hyvin esim. Toivakassa terveysasema on palvellut kuntalaisia, vaikka välillä lääkäripalveluja on ollut niukasti saatavilla. Joka arkipäivä avoinna oleva terveysasema, neuvolapalvelut ja hammashoitola , sekä erityispalvelut ja laboratorionäytteenotto 1-2 kertaa viikossa, ja erityisesti tuttu ja ammattitaitoinen henkilökunta ovat vähentäneet toivakkalaisten hakeutumista Novan päivystykseen ja edesauttaneet omasta terveydestä huolehtimista ja koululaisten hyvinvointia. Tietysti paljon asioita voidaan hoitaa puhelimitse ja etävastaanotoilla, mutta kaikkia tutkimuksia ja hoitoja ei voida tehdä etänä. Tietoisuus siitä, että tarvittaessa apua saa matalalla kynnyksellä, lisää turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia, ja vähentää kuluja. Mitä liikkuvat palvelut käytännössä olisivat? Erityisesti kotisairaanhoitoon olisi tärkeä saada hoitaja-lääkärityöpari tekemään tarvittaessa kotikäyntejä, mutta jos potilas on turvallisesti liikuteltavissa, myös terveysasemalla tai intervallihoitopaikassa onnistuisi.
Kela/ sotetaksikyytien pitäisi olla edullisempia asiakkaalle ja helposti saatavissa, jos hyvinvointialue vähentää palvelupisteitä entisestään. Pyydän, älkää karsiko, ennenkuin on tarkkaan mietitty korvaavat palvelut !!!

Näissähän nyt taas mennään perse edellä puuhun, kuten kaikissa päätöksissä joita on tekemässä ihmiset joilla ei ole hajuakaan siitä työstä mitä tuolla kentällä tehdään. Tulisivat itse katsomaan ja kokeilemaan pariksi viikoksi.

Yhdenvertaisuus ei toteudu. Ei sairaat ja vanhukset pysty hakeutumaan 150km päähän palveluiden perään.
Jos jostain pitää palveluita karsia niin Jyväseudulta. Ei esim Säynätsalosta tai Muuramesta jne ole pitkä matka Jyväskylään ja yhteydetkin vielä pelaa.

Ratkaisut vaikuttavat eniten negatiivisesti heikoimmassa asemassa oleviin ja heihin, jotka palveluita tarvitsevat eniten.

Mielenterveys-ja päihdepalvelut pitää saada omalta paikkakunnalta. Päihde-tai mielenterveysongelmista kärsivillä ei ole mahdollisuutta /kykyä/ halua matkustaa toiselle paikkakunnalle päihdehoitoon tai antamaan esimerkiksi verikoetta tai vaadittua seulatulosta. Jos näitä palveluita ei saa enää omalta paikkakunnalta, vaikeuttaa se lastensuojelutyötä. Lastensuojelun asiakkuuden perusteena on usein perheessä ilmenevä päihdeongelma. Jos näitä ei voida enää hoitaa tehokkaasti lähipalveluna, lisää se jo muutenkin kalliita lastensuojelun kustannuksia. Tälläkin hetkellä maakunnassa jonottaa satoja lapsia laittomissa jonoissa saadakseen suojelua. Näistä jonottavista lapsista tulee meille joka tapauksessa tulevaisuudessa erittäin kalliit kustannukset, kun he eivät saa suojelua ja apua tarpeeksi ajoissa. Ne jotka ovat pitkän jonotuksen päätteeksi saaneet suojelua, ei kannata sitä työtä enää vaikeuttaa yhtään siirtämällä päihdepalveluja kauemmaksi.

Jokaisessa kunnassa tulee olla terveyskeskus, jossa voidaan asioida paikanpäällä. Sairaaloita ei saa lakkauttaa.

Huoli iäkkäistä, vähävaraista ja lapsiperheistä, jos palvelut karkaavat kauemmas. Ihminen on yhtä arvokas, asuipa hän Keski-Suomen pohjoisosan pikkukunnassa, kuin Jyväskylässäkin. Täällä matkat pitkiä, taksimaksu monelle liian kallis ja ei lähdetä hakemaan apua. Perusterveydenhuollon pitää olla saavutettavissa jokaisessa kunnassa edes kerran viikossa,samoin labrapalveluiden. Johtajien vähättelevät puheet, ettei palveluverkon uudistamisen myötä poistuvat terveysaseman koske kuin 5-8% väestöstä. Myötähäpeä on suuri noista puheista.

Nykytilassa terveyskeskuspalvelut ovat hyvin kuntalaisten saatavilla. Yhdenvertaisuus toteutuu kohtuullisen hyvin sekä asiakkailla että heidän omaisillaa ja läheisillään, kiirepäivystystä lukuunottamatta. Turvallisuuden tunnetta heikentää pitkä matka päivystykseen.