Eipä pieniin maaseutupitäjiin saada uusia asukkaita, mikäli terveydenhoitopalveluita karsitaan entisestään. Suuremmissa kaupungeissa on ihan ymmärrettävää, että joku toimipiste lakkautetaan, mutta pienten pitäjien ainoita palveluita ei pitä vähentää. Ja nykyisen hoitohenkilökunnan työmatkat pitenevät palveluita supistettaessa, mikä on sekin huono asia etenkin talvikeleillä. Tiet aurataan vasta päivällä ja sitten kun lumisade on kokonaan tauonnut.

Sote-asemapalvelut ylläpitävät olennaisesti alueen elinvoimaisuutta. Pienet kunnat ja maaseudun elinkelpoisuus ovat varsin riippuvaisia näiden palveluiden säilymisestä

Joudun harkitsemaan muuttoa paikkakunnalta, jos terveyspalvelut täältä poistuvat. En pysty autottomana yksinhuoltajana huolehtimaan lasteni turvallisuudesta, jos terveyspalveluita ei enää jatkossa saa.

Kun voin lapseni viedä vieressä sijaitsevalle terveysasemalle, niin kyllähän se vähentää töistä poissolon aikaa, kun ei tarvitse ajaa montaa kymmentä kilometriä hoitaakseen saman asian. Kyllä tämä näkyy positiivisesti omassa tilipussissa ja jos katsoo isoa kuvaa, niin myös ostovoimassa ja kansantaloudessa, kun en joudun palkattomasti hoitamaan lasten (tai omia) terveysasioita pitkien matkojen päässä.

Olemassa olevat palvelut pitää säilyttää myös hyvinvointialueen reuna-alueilla. On aivan eri asia, jos kaupungista lakkautetaan joku yksikkö kuin pienen kunnan ainoa palvelu, koska syrjäseudulla välimatkat ovat pitkät ja julkista liikennettä tai Kela-takseja ei ole saatavana välttämättä ollenkaan.
Kaikilla ei ole valmiuksia tai edes laitteita käyttää etäpalveluita, jolloin hoidon saaminen voi lykkääntyä ja on suuremmat ongelmat hoidettavana, jos asioita ei hoideta ongelmien ollessa vielä kohtuullisella tasolla.

katso edellä vastaukseni

Mitä vähemmän palveluita paikkakunnilla on sen enemmän muuttoliikettä muualle ja taas vastaavasti, mikä perhe haluaa tulla paikkakunnalle, jossa palvelut kaukana.

Maaseutu autioituu, koska kuka muuttaa tai hankkii asunnon paikkakunnalta, jossa ei ole alkeellisintakaan peruspalvelua. Tähän saakka ihmisläheistä ja hyvää palvelua on saanut läheltä. Haluavatko työntekijät muuttaa Jyväskylän lähiseudulle, tuskinpa sillä monella on perhe, puolison työpaikka ja asunto paikkakunnalla. Alan vaihtajia varmasti riittää.

Sairaspoissaolot lisääntyvät kun normaaliin lääkärikäyntiin menee vähintäänkin puoli päivää kun matkoihin menee tunti per suunta.

Olen huolissani erityisesti vanhusten terveyspalvelujen saamisessa. Etenkin yli 75-vuotiaalla ei ole digitaitoa. Ajanvaraaminen jo on vaikeaa. Heidän turvallisuuttaan lisää, että on elävä ihminen "luukulla", jonka kanssa voi asioida omalla paikkakunnalla;hoitaa sujuvasti terveysasioitaan. Laboratoiminta- ja avosairaanhoitaja palvelut tulee löytyä läheltä. Kun palvelut karkaavat kauemmaksi, myös asioiden sujuminen vaikeutuu ja asiakas joutuu kulkemaan eri luukuilla. Etenkin kiireettömän hoidon turvaamisessa oma tk on tärkeä.Taksia on erittäin vaikea saada ja julkisia ei juurikaan kulje. Lisäksi omaiset asuvat kaukana, joten asiakkaat jäävät ilman tukea. Kotihoidon kriteerit ovat kiristyneet, harva enää pääsee kotihoidon palvelujen piiriin. Pienellä paikkakunnalla on vaikea saada apua ja terveysasioita hoidettua. Pienten terveysaseman sulkeminen lisää eriarvoisuutta.