• Päiväkodista tai koulusta tai harrastuksista

  • Korkeakouluopiskelijoiden kohdalla opiskeluterveydenhuollosta ja opiskelijoiden yhteisöterveydestä vastaava palveluntuottaja YTHS sekä oma korkeakoulu sellaisissa kysymyksissä, jotka liittyvät opiskeluympäristöön ja esimerkiksi korkeakoulun ohjaus- ja tukipalveluihin.

  • Läheltä tai puhelimen päästä.

  • Koulun aikuisilta

  • Voisiko myös aikuisten työterveydessä olla perheille suunnattu kokonaisuus?

    Oli avun pyytämisen paikka mikä tahansa, tärkeintä on, että tietää saavansa apua varmasti ja välittömästi. Nyt avun pyytäminen on vaikeaa, kun joutuu ensin pitkäksi aikaa jonoon ja senkään jälkeen ei saa kunnon apua

  • Lapseni somaattisten oireiden vuoksi pyysin vanhempana vertaistukea erikoissairaanhoidosta mutta minulle ei osattu kertoa mistä sitä saa. Eli apua pitäisi siis saada sieltä missä asioi.

  • Sähköinen hyvinvointialueen yhteydenottokanava. Chat ja videoyhteys.

  • Apua on helppo pyytää varmasti monesta muustakin paikasta. Avun saaminen on toinen asia.

  • Matalankynnyksen chat -palvelut tai jokin muu matalankynnyksen paikka, nuorisotilat ym. Koulussa tulisi kehittää mahdollisuutta saada apua herkemmin. Nuoren avunpyynnön tulisi myös mielestäni johtaa prosessissa eteenpäin. Liian usein asiat jäävät "leijumaan ilmaan" ja kukaan aikuinen ei ota vastuuta.

  • Ehkä joillekin harrastusten kautta myös, mutta koulun kautta tavoittavuus paras. Pitäisi kuitenkin olla mahdollista käydä tapaamassa matalalla kynnyksellä kuraattoria tai psykologia oppituntien ulkopuolella tai muualla kuin koulussa. Omat nuoret ovat kokeneet hankalana poissaolon oppitunnilta tai jos joku näkee, minne koulussa menee.

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • 4
    • 5
    • 6
    • 7
    • 8
    • 9
    • 10
    • 11
    • 12
    • …
    • »