Finnwatch kiittää mahdollisuudesta lausua ympäristöministeriölle ja liikenne- ja viestintäministeriölle ehdotuksista toimenpiteiksi, joihin EU:n sosiaalisen ilmastorahaston varoja Suomessa käytetään. Ilmastotoimien sosiaalisten vaikutusten huomioiminen ja haittoja kompensoivien toimien käyttöönotto on pitkäjänteisen ilmastopolitiikan sosiaalisen hyväksyttävyyden edellytys. EU:n päästökaupan ETS2-laajennus liikenne- ja lämmityspolttoaineisiin on esimerkki päästövähennystoimesta, jonka sosiaalisia vaikutuksia ei tule jättää huomioimatta. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä hintaohjauksella vähentävä järjestelmä on välttämätön, mutta voi puutteellisella toteutuksella tai riittämättömillä kompensaatiotoimilla ajaa joitain kotitalouksia energia- tai liikenneköyhyyteen.

Sosiaalirahastolla esitetään rahoitettavaksi toimia vuosina 2026–2032 ja erityisesti ETS2-järjestelmän vaikutusten kompensoimiseen. Koska ETS2-järjestelmä lienee merkittävässä käytössä myös vuoden 2032 jälkeen, mutta sosiaalisen ilmastorahaston varojen käytöstä ei ole varmuutta, on osassa toimenpiteitä (esim. joukkoliikenneyhteyksien parantaminen) syytä varautua jo lähtökohtaisesti siihen, että perustelluksi osoittautuvaa toimintaa pystytään jatkaan myös vuoden 2032 jälkeen.

On myös tärkeää, ettei nyt päätettäviä toimia pidetä yksistään riittävinä vaan ilmastopolitiikan sosiaalista oikeudenmukaisuutta tulee vahvistaa myös kattavasti muilla toimilla. Tällaisia toimia voisivat olla esimerkiksi sosiaalisten vaikutusten mittariston kehittäminen ja sosiaalisten vaikutusten säännöllinen seuraaminen eduskunnalle annettavassa ilmastovuosikertomuksessa sekä kiristyvän päästöverojen tuottojen tasapalautus kansalaisille (ns. hiiliosinko).

Nyt esitetyt toimenpiteet EU:n sosiaalisen ilmastorahaston varojen käytöstä ovat Finnwatchin näkemyksen mukaan perusteltuja, mutta haluamme esittää muutamia näkökohtia, jotka olisi syytä huomioida jatkovalmistelussa.

1. Mikroyritysten raskaan kaluston hankintatuki mahdollisesti yhdistettynä latausinfran tukeen

Toimenpide itsessään on kannatettava, mutta sen osuuden kaikesta SCP:n myötä jaettavasta tuesta tulee olla rajallinen, jotta pääosa rahoituksesta saadaan kohdennettua haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien tukemiseen. Myös kohdentaminen pelkästään haavoittuviin yrityksiin voidaan katsoa haastavaksi.

2. Yksityishenkilöiden tulorajoitettu puhtaiden ajoneuvohankintojen tuki romutuspalkkion muodossa

Koska ETS2-järjestelmä nostaa polttomoottorikäyttöisen yksityisautoilun hintaa, on puhtaaseen liikenteeseen siirtymisen tukeminen perusteltua. Komission ohjeistuksen mukaisesti tuessa tulee noudattaa DNSH-periaatetta, joka edellyttää, ettei tuettava toiminta saa aiheuttaa lukkiutumista fossiilisiin päästöihin. Tästä syystä olisi selvintä, että hankintatuki rajataan ajoneuvoihin, joissa ei käytetä lainkaan fossiilisia polttoaineita.

Tuen rajoittaminen tulojen perusteella on kannatettavaa, jotta tuki kohdentuu sinne, missä ETS2-järjestelmästä aiheutuva taloudellinen taakka voi muodostua kohtuuttomaksi. Tulorajoitus auttaa myös ehkäisemään sitä, ettei tuki valu sellaisiin hankintoihin, jotka tehtäisiin muutenkin. On arvioitu, että sähköautojen hankintatuki on erittäin kallis päästövähennystoimi, jos sitä ei pystytä kohdentamaan vaikuttavalla tavalla eli käytännössä niihin, jotka eivät hankkisi sähköautoa muutenkin. (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164944/VNTEAS_2023_38_HEETRA.pdf, s. 82–83).

Tuen ensisijainen tarkoitus on ETS2:n vaikutusten pehmentäminen. Tästä näkökulmasta voisi olla perusteltua, että tukea myönnettäisiin myös käytettyjen sähköautojen hankintaan, sillä uudet sähköautot ovat niin kalliita, ettei romutuspalkkio välttämättä riitä muuttamaan tulorajan alle jäävien kotitalouksien päätöksentekoa. Käytettyjen sähköautojen kysynnän lisääminen tukisi välillisesti myös uusien sähköautojen hankintaa, kun jälkimarkkina vahvistuisi.

Koska sähköautojen hankintahinnat ovat varsin korkeita, olisi vaihtoehtona romutuspalkkiolle hyvä selvittää myös, olisiko enemmän sosiaalisia hyötyjä saavutettavissa esimerkiksi siten, että valtio takaisi kokonaan tai osittain sähköauton hankintaan tarvittavan lainan.

3. Kestävien liikkumismuotojen tuet fokuksena pienemmät kaupungit/kaupunkiseudut: kuntarajat ylittävä joukkoliikenne, kuntien sisällä kävely ja pyöräily ja mahdollisesti kutsuliikennekokeilut

Toimenpide on erittäin kannatettava, joskin sen kohdentaminen haavoittuvimpien kotitalouksien tarpeeseen voi olla haastavaa. On myös tärkeää huolehtia siitä, että esitettävien toimien rahoituspohja suunnitellaan siten, että toimiviksi osoittautuvia keinoja voidaan jatkaa myös 2032 jälkeen riippumatta siitä, millaista tukea EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta on saatavilla.

4. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva alueellinen energianeuvonta ja tuki erityisen haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille

Energianeuvonnan lisääminen on kannatettavaa ja sitä tulee aktiivisin toimin esimerkiksi sosiaalipalveluiden kanssa kohdentaa haavoittuviin kotitalouksiin, jotka eivät osaa sitä itse lähteä pyytämään. On tärkeää, että neuvonnan lisäksi tarjolla on myös rahallista tukea (ks. seuraavat kohdat).

5. Fossiilisen öljy- tai kaasulämmityksen vähentäminen (sis. ilmalämpöpumput)

Kannatettava toimi, erityisesti haavoittuviin kotitalouksiin kohdistuvan energianeuvonnan tukemana. Olisi syytä harkita, olisiko myös tämän toimen kohdalla perusteltua asettaa tuloraja (kuten toimessa 2).

Öljylämmityksestä luopuminen on esitetty yhtenä hanketyyppinä jakeluvelvoitteen joustomekanismissa. Jakeluvelvoitetta koskevan lain mukaan joustomekanismiin tulee hyväksyä vain hankkeita, jotka ovat lisäisiä eli niitä ei toteutettaisi ilman joustomekanismia. Joustomekanismin ja SCP:n jatkovalmistelussa tulisi määritellä selvästi, millaiset hankkeet ovat hyväksyttävissä mihinkin järjestelmään ja millä ehdoilla.

6. Avustukset asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen

Kannatettava toimi, erityisesti haavoittuviin kotitalouksiin kohdistuvan energianeuvonnan tukemana. Olisi syytä harkita, olisiko myös tämän toimen kohdalla perusteltua asettaa tuloraja (kuten toimessa 2).

Myös tätä toimea on pidetty mahdollisena jakeluvelvoitteen joustomekanismissa, joten myös tähän pätee edellä kohdassa 5 esitetty huomio.

Avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tarvitaan sekä lämmöntuottotavassa että rakenteiden kannalta. Siirtymistä lämpöpumppuihin tulee tukea. Samoin rakenteiden energiatehokkuuden parantamiseen asuintalojen peruskorjausten yhteydessä. Suomi on pientalovaltainen maa ja esimerkiksi ikääntyneet asuvat muuta väestöä huonokuntoisemmassa talokannassa. Heitä tulisi tukea riippumatta asuinpaikasta eli riippumatta alueen kalleusluokasta tai talon arvosta. Heillä ei usein ole muutakaan vaihtoehtoa ja asumista halutaan jatkaa niin kauan kuin mahdollista. Sitten viime kädessä vasta päädytään palvelutaloihin, jonka pääsääntöisesti pitäisi olla vasta se viimeinen vaihtoehto sekä asukkaan että yhteiskunnan kannalta. Poikkeuksia toki sitten on, kun ei enää kyetä itsenäisesti asumaan vaikka haluttaisiinkin.
Energianeuvonta keskittyy pääosin noihin lämmöntuoton muutoksiin, joten peruskorjausten yhteydessä tarvitaan ennemminkin korjausneuvontaa, joten tässä ei tulisi jäädä vain energianeuvonnan tukemiseen vaan suunnata voimavaroja myös korjausneuvonnan lisäämiseen.

t. Jukka Laakso, Vanhustyön keskusliitto

Y-Säätiö sr kiittää mahdollisuudesta lausua ympäristöministeriölle ja liikenne- ja viestintäministeriölle ehdotuksista toimenpiteiksi, joihin EU:n sosiaalisen ilmastorahaston varoja Suomessa käytetään.
Y-Säätiö-konserni on suurin valtakunnallisesti toimiva yleishyödyllinen, sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon vuokranantaja Suomessa, lisäksi Y-Säätiö on asunnottomuustyön kehittäjä ja asiantuntija. Y-Säätiö on perustettu 1985 ja se edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja omakustannusperusteisesti.

Y-Säätiö tukee ehdotettuja toimenpiteitä, jotka kohdistuvat energia- ja liikenneköyhiin kotitalouksiin sekä eri tavoin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Nämä kohderyhmät ovat erityisen alttiita hiilen hinnoittelun vaikutuksille. Oikea-aikaisilla sekä kohdennetuilla toimilla voidaan lieventää siirtymän aiheuttamia sosiaalisia haittoja samalla, kun edistetään EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien näkökulmasta ehdotetut toimenpiteet tunnistavat osuvasti niiden kotitalouksien tarpeet, joilla on heikoin mahdollisuus reagoida ilmastopolitiikan vaatimuksiin. Pienituloisilla ei ole samanlaisia resursseja investoida energiatehokkuuteen tai puhtaaseen liikkumiseen kuin keski- ja suurituloisilla, minkä vuoksi kohdennettu tuki on keskeistä. Toimenpiteet edistävät reilun siirtymän toteutumista ja hillitsevät ilmastopolitiikan mahdollisesti lisäämää eriarvoisuutta, erityisesti asumiseen liittyvissä ulottuvuuksissa, kuten asuinalueiden eriytymiskehityksessä (segregaatiossa) ja energian hinnan kautta vaikuttavassa sosiaalisessa eriarvoisuudessa.

Toimet, kuten fossiilisen öljy- ja kaasulämmityksen vähentämiseen tähtäävät avustukset sekä tuki ilmalämpöpumppuihin, ovat konkreettisia keinoja vähentää haavoittuvien kotitalouksien energiaköyhyyttä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Vastaavasti tuki puhtaiden ajoneuvojen hankintaan ja kestäviin liikkumismuotoihin vähentää liikenteen päästöjä erityisesti alueilla, joissa yksityisautoilu on nykyisin välttämätöntä.

Toimenpiteiden kustannustehokkuus on hyvä, kun ne kohdennetaan tarkasti tuen tarpeessa oleviin ryhmiin. Alueellinen energianeuvonta ja energiaremonttien tukimuodot mahdollistavat pitkäaikaiset säästöt energialaskuissa ja vähentävät tarvetta jatkuvaan tukemiseen. Saavutettavan julkisen liikenteen edistämisen ohella kutsuliikennekokeilut ja kävelyn sekä pyöräilyn edistäminen tuottavat suhteessa pienin investoinnein laajoja hyötyjä niin päästövähennysten kuin hyvinvoinnin näkökulmasta.
Kaikki ehdotetut toimet näyttäisivät lähtökohtaisesti täyttävän DNSH-periaatteen, kunhan niiden suunnittelu ja toteutus huomioivat elinkaarivaikutukset, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä ympäristönäkökohdat (esim. materiaalien ja teknologioiden valinta, luontovaikutukset ja käyttöönottovaiheen tuki haavoittuville ryhmille).

Toimenpiteet, jotka vaikuttavat asumisen kustannuksiin ja arjen liikkumiseen, koskettavat suoraan ihmisten jokapäiväistä elämää. Kun tuki kohdistetaan pienituloisiin ja energian hinnannoususta eniten kärsiviin ryhmiin, voidaan vähentää ilmastotoimien aiheuttamia sosiaalisia riskejä ja samalla rakentaa kestävää tulevaisuutta kaikille.

Teija Ojankoski, toimitusjohtaja
Y-Säätiö sr

Sosiaalinen ilmastorahasto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden poistaa liikenneköyhyyttä ja samalla auttaa haavoittuvassa asemassa olevia mikroyrityksiä.

Liikenneköyhyyden poistolla on suuri merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Liikenneköyhyys rajoittaa merkittävästi kotitalouksien arkea ja pahimmassa tapauksessa estää työllistymisen ja vähentää oikeudenmukaisuuden tunnetta. Työssäkäynnin estyminen liikenneköyhyyden takia on monin tavoin ongelmallista.

Ehdotettujen toimenpiteiden tulee sisältää käytettyjen puhtaiden ajoneuvojen kannusteet sekä kotitalouksille että mikroyrityksille. Alhaisempi hankintahinta, parempi liikenneturvallisuus, päästövähenemät, alhaisemmat liikkumisen kustannukset avaavat todellisen mahdollisuuden liikenneköyhyyden pysyvälle poistolle koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla.

Ehdotetuista toimenpiteistä puuttuu puhtaammalle liikenteelle välttämättömän latausinfra ja siihen liittyvät kannusteet. Muutaman 750€ kannuste latausaseman hankintaan on perusteltu toimenpide osana puhtaampaa liikennettä.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n kommentit EU:n sosiaalisen ilmastorahaston toimenpide-ehdotuksista

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry katsoo, että energiaköyhyyttä voidaan vähentää tehokkaasti siirtymällä käyttämään nykyaikaista, rakennusten energiatehokuutta parantavaa talotekniikkaa. Sosiaalisen ilmastorahaston varoja on ohjattava toimenpiteisiin, joilla voidaan vahvistaa energiatehokkuutta pysyvästi ja näin pienentää sähkön kulutusta ja erityisesti haavoittuvien kotitalouksien sähkölaskuihin käyttämän rahan osuutta.

Sosiaalisen ilmastorahaston toimenpiteisiin on vuosina 2026–2032 käytettävissä 464 miljoonaa euroa, johon sisältyy kansallinen 25 prosentin omarahoitusosuus. Suomen saanto EU-varoista on 350 miljoonaa euroa.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen

Nykyaikaisella talotekniikalla on merkittävä rooli rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Automaatio- ja säätölaitteilla vähennetään tarpeetonta energiankäyttöä ja tuotetaan samalla miellyttävät ja turvalliset sisäilmaolosuhteet. Pienilläkin teknisillä muutoksilla automaation suunnittelulla, asentamisella ja ohjelmoinnilla voidaan säästää tarpeettoman energian hukkaa lämmityksessä, jäähdytyksessä, ilmanvaihdossa ja valaistuksessa.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen työllistää laajasti talotekniikka-alan mikroyrittäjiä. Siten sosiaalisen ilmastorahaston tuet kohdistuvat myös vaikeuksista kärsivän rakennusalan pienimpiin toimijoihin ja auttavat niitä selviämään myös muuttotappioalueilla.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry esittää, että yksi sosiaalisen ilmastorahaston toimenpiteistä olisi 10 prosentin korjausavustus energiaremonttien lisäämiseksi. Korjausavustus olisi 10 prosenttia rakennusten perusparannusten hyväksytyistä kustannuksista.

Energiatehokkuuden neuvontapalvelut

Sosiaalisen ilmastorahaston perusteluissa on mainittu, että julkiset ja yksityiset yhteisöt voivat tukea haavoittuvia toimijoita. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry ehdottaa koulutus- ja neuvontapalvelujen tarjoajaksi hyväksyttävien toimijoiden joukkoon myös rakennusten energiatehokuutta edistävien alojen toimialajärjestöjä.

Asiantuntevat ja yleishyödylliset toimialajärjestöt voivat kehittää energiatehokkuuden edistämiseen liittyviä koulutus- ja viestintäohjelmia ja hakea niihin rahoitusta kriteerien sen salliessa.

Lisäksi ehdotamme, että rakennusten energiatehokuuteen liittyviä taloyhtiöiden neuvontapalveluja voisi tuottaa myös sosiaalisen ilmastorahaston kriteereiden mukaan.

Sosiaalisesta ilmastorahastosta myös syytä harkita takauksia tai muita rahoituksen saatavuutta helpottavia tukimuotoja mikroyrityksille ja asunto-osakeyhtiöille. Huomautamme, että sosiaaliseen ilmastorahastoon liittyvien kannusteiden ja muiden politiikkatoimien tulisi ulottua koko rahaston toimikaudelle 2026–2032.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Kohta 1

Vetykäyttöisten kuorma-autojen tukeminen olisi perusteltua monista eri näkökulmista, erityisesti ympäristön, talouden ja liikenteen kestävyysnäkökulmat huomioon ottaen. Tässä on keskeiset perustelut vetykäyttöisten kuorma-autojen tukemiselle:

Ympäristönsuojelu ja päästöjen vähentäminen

Päästöttömyys: Vetykäyttöiset kuorma-autot ovat lähes päästöttömiä. Tämä edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja parantaa ilmanlaatua.

Uusiutuvat energialähteet: Jos vety tuotetaan uusiutuvista lähteistä (esim. aurinko- tai tuulivoimalla), vetykäyttöiset ajoneuvot voivat olla täysin hiilineutraaleja. Tämä tukee ilmastotavoitteita ja kansainvälisiä sitoumuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Kestävä liikenne ja energiatalous

Vähemmän riippuvuutta fossiilisista polttoaineista: Vety tarjoaa vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille, kuten öljylle ja maakaasulle. Tämä voi vähentää riippuvuutta ulkomaisista energialähteistä, parantaa energianhankinnan turvallisuutta ja vahvistaa energiapoliittista itsenäisyyttä.

Kestävä infrastruktuuri: Vetyinfrastruktuurin kehittäminen (esim. vetykaasuasemat) voi tukea siirtymistä kohti kestävämpää liikenteen ja energian jakelua. Tämä voi edistää laajempaa energiajärjestelmän muutosta, jossa hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä.

Taloudelliset hyödyt ja työpaikat

Erityisesti vihreä teknologia ja kestävä liikenne tarjoavat potentiaalia kansantalouden kasvulle.

Verokannustimet ja tuet: Valtioiden tukitoimet ja verokannustimet voivat rohkaista yrityksiä investoimaan vetykäyttöisiin ajoneuvoihin, mikä puolestaan voi luoda kilpailuetua ja tukea kestävän liikenteen kasvuun liittyviä liiketoimintamalleja.

Pitkän matkan kuljetusten haasteet

Vety on sopiva vaihtoehto raskaaseen liikenteeseen: Vetykäyttöiset kuorma-autot voivat olla erityisen hyödyllisiä pitkän matkan ja raskaiden kuormien kuljetuksissa. Vety on energia- tiheä polttoaine, mikä tekee siitä tehokkaan ratkaisun, kun akkuteknologiat (esim. sähköautot) eivät välttämättä tarjoa riittävää toimintamatkaa ja latausinfraa pitkien matkojen kuljetuksille.

Nopea tankkaus: Vetyautot voidaan tankata huomattavasti nopeammin kuin sähköajoneuvojen akut latautuvat, mikä on tärkeää erityisesti kaupallisessa kuljetustoiminnassa, jossa ajoneuvon seisominen vaikuttaa suoraan liiketoiminnan kannattavuuteen.

Kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet

Tukee ilmastotavoitteita: Vetykäyttöisten ajoneuvojen tukeminen edistää valtioiden ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. EU:ssa pyritään saavuttamaan hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä, ja vety voi olla keskeinen osa tätä siirtymää erityisesti raskaassa liikenteessä.

Euroopan vihreä kehityspolku: EU:n tavoitteet ja politiikat, kuten Euroopan vihreä kehityspolku, puoltavat vetyteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa, mikä luo yhteiskunnallista ja taloudellista tarvetta tukea investointeja kestäviin ratkaisuihin, kuten vetykäyttöisiin ajoneuvoihin.

Vetytekniikan ja infrastruktuurin kehitys

Teknologinen innovaatio: Vetyteknologian kehitys, kuten polttokennojen ja vedyn varastointiteknologioiden parantaminen, voi tehdä vetykäyttöisistä ajoneuvoista entistä kustannustehokkaampia ja käytännöllisempiä. Tämä voi myös lisätä innovaatioita ja edistää alan tutkimusta ja kehitystä.

Kestävä liikenneverkosto: Vetyinfrastruktuurin laajentaminen, kuten vetykaasuasemat, tukee koko liikenneverkon siirtymistä kohti päästöttömiä ratkaisuita. Tämä on olennainen osa globaalia siirtymää kohti kestävämpää kuljetusjärjestelmää.

Näiden perustelujen valossa vetykäyttöisten kuorma-autojen tukeminen on paitsi ympäristöllisesti järkevää, myös taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kannattavaa. Tuen avulla voidaan edistää kestävää liikennettä, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja auttaa saavuttamaan kansalliset sekä globaalit ilmastotavoitteet.

Logistiikkayritysten Liitto ry:n 26 jäsentä ovat suuria logistiikkayrityksiä, joiden erikoisalaa ovat kuljetusjärjestelmät, terminaali- ja varastotoiminnot sekä logistiikan kokonaisjärjestelmät. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2023 oli yli miljardi euroa. Logistiikkayritysten Liitto ry:n jäsenillä on keskeinen rooli Suomen yhteiskunnan toimivuuden turvaamisessa.

Tehokas ja toimiva logistiikka on kriittistä Suomelle. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat entisestään korostaneet Suomen riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista, sekä toimivan logistiikan merkitystä Suomen kilpailukyvylle. Kriisit ovat muuttaneet Suomen sisäisiä ja ulkomaankaupan kuljetusvirtoja, ja merikuljetusten osuus vienti- ja tuontikuljetuksista on noussut jo yli 96 prosenttiin. Tuoreimman, vuonna 2023 valmistuneen Logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus bkt:sta vuonna 2022 oli 12,5 prosenttia, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 10,7 prosenttia.

Kuljetus- ja logistiikka-alan kilpailukyky on turvattava kansainvälisen ympäristösääntelyn kiristyessä. Raskaan kaluston keskeisenä käyttövoimana on vielä pitkään diesel, mikä pitää ottaa huomioon päätöksenteossa. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tärkeää on mahdollistaa vaihtoehtoisten (sähkö, kaasu, vety) käyttö myös raskaalle liikenteelle. Raskaiden maantiekuljetusten vaihtoehtoisten käyttövoimien lisääntymisen yksi keskeinen käytännön este on puutteellinen tankkaus- ja latausinfrastruktuuri.

Suomen tulee olla valmis alentamaan polttoaineveroa ja/tai muuten täysimääräisesti kompensoimaan tiekuljetuksille päästökaupasta koituvaa kustannusnousua. Logistiikkayritysten Liitto ry tuo lausunnossaan esiin näkemyksensä sosiaalisen ilmastorahaston käytöstä, sekä lisäksi näkemyksensä koskien päästökauppatulojen käyttöä.

Sosiaalinen ilmastorahasto (SCF)

Sosiaalisen rahaston tavoitteena on vähentää päästökaupan negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille ja edistää irtautumista fossiilisista polttoaineista.

Logistiikkayritysten Liitto ry:n näkemykset:

Logistiikkayritysten Liitto ry korostaa, että rahasto on luotu lieventämään päästökaupan laajenemisen aiheuttamia sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. On tärkeää, että tavaraliikenteen tarpeet ja Suomen erityispiirteet otetaan huomioon rahaston varojen käytön kohdentamisessa.

Tavaraliikenteen osalta esitetyissä toimenpide-ehdotuksissa on mukana mikroyritysten raskaan kaluston hankintatuki mahdollisesti yhdistettynä latausinfran tukeen. Logistiikkayritysten Liitto pitää tärkeänä, että tuki mahdollistetaan sekä kalustolle että latausinfralle, ja että tuen saantia ei rajata vain sähköiseen kalustoon.

Lisäksi on tärkeää, että tavaraliikenteelle on tuesta korvamerkitty osuus. Sosiaalisesta ilmastorahastosta ei saa tulla mekanismia, joka mahdollistaa varojen keräämisen liikenteeltä ja käytön muihin tarkoituksiin.

Polttoainejakelun päästökauppajärjestelmä (ETS2)

Fossiilisen polttoaineen jakelun päästökauppaa koskevan lain voimaantulon myötä 1.1.2025 pannaan täytäntöön EU:n muutettu päästökauppadirektiivi muun muassa tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen osalta. Päästökauppa laajenee tämän myötä tammikuussa 2027 alussa tieliikenteeseen.

Polttoainejakelun päästökauppa nostaa fossiilisten polttoaineiden kuluttajahintoja. Vaikutuksen suuruus on auki, mutta komission arvioissaan käyttämällä 50 euron päästöoikeuden hinnalla hintavaikutus olisi 11–16 senttiä/litra polttoaineesta riippuen. On esitetty myös arvioita, joiden mukaan todellinen hiilen hinta nousisi moninkertaiseksi verrattuna arvioiden pohjana olleeseen 50 euroon per tonni. Joka tapauksessa arvio on, päästökaupasta aiheutuu liikenteelle yli miljardin euron vuotuiset lisäkustannukset.

Päästökaupan voimaantulo sallii päästökauppatulojen palautuksen jäsenmaille. Suomen saannoksi on arvioitu noin 450 miljoonaa euroa, josta tieliikenteelle noin 300 miljoonaa euroa. Direktiivi jättää melko paljon kansallista liikkumavaraa rahan käytössä.

Logistiikkayritysten Liitto ry:n näkemykset:
Päästökaupasta Suomelle tulevaa saantoa tulee käyttää kattavaan tankkaus- ja latausinfrastruktuuriin, jota vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen raskaassa liikenteessä edellyttää. Oleellista on teknologianeutraalius, ja tärkeintä rakentaa tankkaus- ja latausinfrastruktuuria sinne, missä tarve on suurin (esim. valtatiet 3, 4 ja 5). Vedyn käytön kehityksen ollessa hitaampaa, rahoitusta tarvitaan tässä vaiheessa etenkin sähkön julkiseen latausjakeluinfraan. Pitkän matkan tavarankuljetukset kuorma-autoilla edellyttävät julkisia latausasemia, eikä kuljetuksia ei voi hoitaa vain terminaalilatauksilla. SKALin ehdotus jaoksi on ollut: biokaasu 10 %, ydinverkon vetytankkausasemat 10 %, ydinverkon latauskentät 40 % ja kattavan verkon latauskentät 40 %.
Suomen hallituksen tulee tehdä aktiivista vaikuttamistyötä EU:ssa, jotta myös biokaasun tankkausasemien tukeminen olisi jatkossa mahdollista. Ilman kaasukuorma-autojen määrän merkittävää kasvua biometaanin kysyntää ei liikennesektorilla ole mahdollista nostaa jakeluvelvoitelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jakeluverkon kattavuus ja jakeluasemien pieni määrä on myös yksi tärkeimmistä nesteytettyä metaania käyttävien kuorma-autojen hankinnan esteistä. Biokaasun ja synteettisen metaanin jakeluinfratukea tulisi jatkaa vähämerkityksisenä valtiontukena de minimis -asetuksen sallimissa rajoissa (enintään 300 000 euroon kolmen perättäisen vuoden aikana yritystä kohti).
Sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki tulisi palauttaa keinovalikoimaan. Biokaasutankkausasemat eivät ole yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen piirissä. Tämä korostaa entisestään kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuen merkitystä. Yleisesti on tärkeää, että yrityksille luodaan tukipolitiikan suhteen jatkuva, ennakoitavissa oleva näkymä.
Tiestön huono kunto lisää päästöjä, kun polttoaineen kulutus kasvaa johtuen huonokuntoisen tien aiheuttamasta suuremmasta vierintävastuksesta sekä ylimääräisestä hidastusten ja kiihdytysten tarpeesta. Vierintävastustuksen aleneminen 10-20 prosentilla voisi arvioiden mukaan alentaa raskaiden ajoneuvojen polttoaineenkulutusta 3,6 prosenttia. Päästökauppatuloja onkin perusteltua kohdentaa tiestön ja siltojen kunnossapitoon eri puolella Suomea.
Rahoitusta tarvitaan myös liikenteen päästöihin liittyvän t & k -toimintaan. Esimerkiksi VTT:n LIPASTO -laskentamalli on korvautumassa Tilastokeskuksen LIIKE-laskentajärjestelmällä, mutta uudistus ei kata Yksikköpäästöt -tietokannan sisällyttämistä LIIKE-laskentajärjestelmään. Yksikköpäästöt-tietokanta on sisältänyt eri liikennevälineiden ja työkoneiden päästökertoimet eli käytönaikaiset päästömäärät kuljetettua tonnia tai henkilömatkustajaa ja kilometriä kohti. Päästökertoimet ovat hyödyttäneet yritysten vastuullisuusraportointia.
Pidemmällä aikavälillä tulisi tarkastella taakanjakoasetuksen tarpeellisuutta ja toimivuutta. Päällekkäisten ilmastotoimien välttämiseksi on vähitellen kaikki muu paitsi maankäyttö saatava EU:n laajuiseen päästökauppaan. Tämä kohtuullistaisi liikenteen päästövähennystoimia Suomessa ja olisi kustannustehokkaampi ja tasapuolisempi kuin taakanjakoasetuksen mukainen järjestelmä.

Yhteistyöterveisin

Logistiikkayritysten Liitto ry
Outi Nietola
Toimitusjohtaja

Alueellinen energianeuvonta on tärkeää, jotta asukas / taloyhtiö saa puolueettoman ja riippumattoman tiedon siitä, mitkä energiatehokkuutta koskevat toimenpiteet ovat järkeviä tehdä juuri heidän rakennukselleen. Haasteena on tavoittaa nämä haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ja heidän tavoittamiseensa on panostettava. Monet ovat vanhuksia, eivätkä he löydä internetissä sijaitseviin neuvontapalveluihin.

Suorat avustuksen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ovat myös tärkeitä. On syytä kuitenkin huomioida se, että kun tuki kohdennetaan kaikissa haavoittuvimmassa asemassa oleville kotitalouksille, tuen tulee käytännössä olla 100 %. Tuen kohdentamisessa olisi myös tehtävä kokonaisharkintaa sen suhteen, onko kohdetta kannattavaa korjata. Sijaitseeko se esimerkiksi sellaisella alueella, että rakennukselle on käyttöä nykyistenkin omistajien jälkeen? Ongelmana tuen käytölle voi myös olla se, että rakennus tarvitsisi enemmän ns. perinteistä taloteknistä remonttia, kuten putkiremonttia, mutta tuen pitäisi kohdistua rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen tai fossiilisesta lämmityksestä luopumiseen. Tuki tuleekin kohdentaa oikeasti tarkoituksenmukaisesti.

Suomen Kiinteistöliitto ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi.

Suomen Kiinteistöliitosta Suomen Kiinteistöliitto ry (Kiinteistöliitto) on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääsiallisesti asunto- osakeyhtiöistä. Kiinteistöliiton jäsenkuntaan kuuluu myös mm. kuntien omistamia ja yleishyödyllisiä vuokrataloyhteisöjä. Alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenistöön kuuluu yhteensä noin 34 000 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä.

Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry, jossa on jäseninä noin 25 000 yksityishenkilöä tai muuta tahoa, jotka vuokraavat asuin- ja liikehuoneistojaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä.

Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista.

Lausunto

Kiinteistöliitto katsoo, että esitetyt toimenpiteet ovat oikeita ja toimivia. Samalla painotamme, että kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja tuen oikeudenmukaisen kohdentumisen kannalta on olennaista, että sosiaalisen tuen tarvitsijoita ei rajata tuen ulkopuolelle asumismuodon perusteella. Vaikka suurin osa asunto-osakeyhtiöistä lämpiää kaukolämmöllä, Suomessa on edelleen sellaisia asunto-osakeyhtiömuotoisia rivi- ja kerrostaloja, jotka ovat fossiilisiin energiamuotoihin pohjautuvan erillislämmityksen eli tässä tapauksessa öljy- ja kaasulämmityksen piirissä. Päästökaupan laajennus (ETS2) koskee myös näitä yhtiöitä, joten on perusteltua, että myös ne ovat sosiaalisesta ilmastorahastosta allokoidun tuen piirissä.

Asunto-osakeyhtiöissä asuu noin 2,7 miljoonaa ihmistä, joista 1,3 miljoonaa omistaa oman asuntonsa. Vaikka erillislämmityksen piirissä asuvien taloyhtiöasukkaiden ja -osakkaiden määrä on huomattavasti tätä pienempi, on selvää, että joukossa on myös heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat taantuvilla alueilla sijaitsevat erillislämmitteiset taloyhtiöt. Siksi taloyhtiöitä ei voi sosiaalisesti kestävällä tavalla rajata tuen ulkopuolelle.

Vuoden 2025 alusta alkaen yleistä asumistukea ei ole enää voinut saada omistusasuntoon. Muutos ei koske eläkkeensaajan asumistukea. Tämä on huomionarvoista, sillä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien kiinteistön- tai asuinhuoneiston omistajien joukosta löytyy todennäköisesti niitä, joiden asunrakennuksia ei ole perusteltua korjata.1 Mikäli rakennuksen tuleva käyttöikä on lyhyt, merkittävien remonttien tekeminen voi aiheuttaa enemmän päästöjä kuin käytönajan energiankulutuksen vähenemä, minkä lisäksi remontti ei ehdi maksaa itseään takaisin. Tällaisissa tapauksissa on syytä pohtia muita keinoja heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tueksi. Mahdollisia tukimuotoja voivat olla omistusasujan asumistuki, rakennusten purkuavustukset ja asunnon myyntitappion vähennyskelpoisuus tuloverotuksessa.

Lisäksi Kiinteistöliitto katsoo, että tukia olisi syytä kohdentaminen erityisesti hankkeiden suunnitteluun, jolloin myös huolehditaan siitä, että kohteissa tehdään oikeita hankkeita kustannustehokkaalla ja ekologisesti kestävällä tavalla.

1. PTT:n arvion mukaan asuinrakennusten tekninen korjaustarve Suomessa oli vuonna 2021 noin 7,8 miljardia euroa vuositasolla (https://www.kiinteistoliitto.fi/media/wxfe41s4/korjausbrief_1.pdf). Vuosina 2023 ja 2024 rakennusten korjaustahti on merkittävästi hidastunut, minkä lisäksi voimakas inflaatio on kasvattanut rakennuskustannuksia. Tästä korjaustarpeesta noin 95 prosenttia on myös taloudellisesti perusteltua koko maan tasolla, kun taas paljon supistuvilla alueilla 85 prosenttia. Toisin sanoen kaikkia rakennuksia ei ole syytä korjata, esimerkiksi koska niillä ei ole käyttöä lähitulevaisuudessa.

Kunnioittavasti

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY

Janne Salakka
yhteiskuntasuhdepäällikkö

Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida Sosiaalisen ilmastorahaston alustavia toimenpiteitä.

Energiaköyhyyttä vähennetään pysyvästi ja hintojen ennakoitavuutta lisätään, kun tuotetaan itse laajasti päästötöntä energiaa ja käytetään se tehokkaasti. Uusiutuvien energioiden pientuotanto ja energiatehokkuuden parantaminen työllistävät myös laajasti paikallisia mikroyrittäjiä. Näin sosiaalisen ilmastorahaston tuet kohdistuvat myös vaikeuksista kärsivän rakennusalan pienimpiin toimijoihin ja auttavat niitä selviämään myös muuttotappioalueilla.

EHDOTETTU TOIMENPIDE 6 ASUINRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN
Sosiaalisen ilmastorahaston varoja tulee ohjata pysyvää energiatehokkuutta parantaviin, uusiutuvaa energiaa lisääviin ja energian kulutuksen ajankohtaa siirtäviin investointeihin. Energiatehokkuutta, uusiutuvien energioiden tuotantoa ja kulutusjoustoa lisätään esimerkiksi seuraavilla laitteilla ja järjestelmillä:

AUTOMAATIO: Rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmillä vähennetään tarpeetonta energiankäyttöä ja tuotetaan samalla terveellistä ja turvallista sisäympäristöä. Automaatiolla säästetään siis käytönaikaisen energian kustannuksia ja pienennetään käytönaikaista hiilijalanjälkeä.

Osaavissa käsissä pienilläkin teknisillä muutoksilla automaation suunnittelulla, asentamisella ja ohjelmoinnilla voidaan säästää tarpeettoman energian hukkaa lämmityksessä, jäähdytyksessä, ilmanvaihdossa ja valaistuksessa.

KULUTUSJOUSTO JA AKKUENERGIAVARASTOT: Rakennuksen energiankulutuksen ajankohtaa siirtävät ja tasaavat palvelut sekä akkuenergiavarastot mahdollistavat kuluttajalle edullisemman energianhinnan ja tehomaksun. Kulutusjousto ja akkuenergiavarastot mahdollistavat myös koko sähköjärjestelmän mitoituksen optimoinnin ja vähentävät tarvetta verkkoinvestoinneille, mikä näkyy kuluttajille pienemmissä siirtomaksuissa.

Kulutusjoustolla ja akuilla voidaan alentaa kiinteistökohtaista huipputehoa, optimoida energiankäyttöä ja tuottaa hetkellisesti liittymää suurempaa tehoa esimerkiksi sähköajoneuvojen latauksen tarpeisiin. Kiinteistökohtaiset energiavarastot toimivat tarvittaessa myös kriisitilanteiden paikallisena varavoimana.

Kulutusjoustoa voidaan toteuttaa monipuolisesti automaation avulla, mutta esimerkiksi jo älysähkömittareiden asentaminen ja ominaisuuksien hyödyntäminen voi pienkohteissa auttaa pitkälle energiakulujen säästämisessä. Pienten akkuenergiavarastojen lisääminen tukee joustoa entisestään.

Akkuratkaisujen tukemista puoltaa myös se, että suomalainen akkuenergiavarastoja valmistava teollisuus on kasvussa. Alan kehityksellä on merkittävä rooli uusiutuvan energiankäytön edistämisessä ja Suomen työllisyydessä.

UUSIUTUVIEN ENERGIOIDEN TUOTANTO: Uusiutuvien energioiden tuotantolaitteiden asentaminen hyödyttää sekä kansallisia päästötavoitteita että kuluttajien omatuotantoa ja energiaköyhyyden torjumista.

Mikroyrityksiä ja kerros- ja pientaloissa asuvia kuluttajia tulisikin tukea uusiutuvan energian investoinneissa. Etenkin taloyhtiöissä paikallinen uusiutuvan energian tuotanto on mahdollista toteuttaa varsin kohtuullisin asuntokuntakohtaisin kustannuksin. Energiayhteisöjen muodostaminen voi helpottaa kustannuksia entisestään.

EHDOTETUT TOIMENPITEET 1 JA 2 MIKROYRITYSTEN JA YKSITYISHENKILÖIDEN AJONEUVOHANKINNAT
Suomen verkkosähkö on yksi Euroopan puhtaimmista ja sähkön tukkuhinta on Euroopan halvimpia. Täyssähköajoneuvon käytön päästöt jäävät merkittävästi pienemmiksi kuin polttomoottoriauton päästöt ja lisäksi ajamisen kustannukset jäävät noin puoleen. Sähköajoneuvo voi olla pysyvä ratkaisu liikenneköyhyyden vähentämisessä ja niillä voidaan merkittävästi edistää Suomen ilmastotavoitteita.

Vaikka digitalisoituminen vähentääkin liikennettä monilla toimialoilla, ei liikkumistarve yhteiskunnassa poistu kokonaan. Siispä jos itse liikennesuoritetta ei voi vähentää tietyn rajan alle, on vähennettävä liikenteen päästöjä ja laskettava kulkemisen hintaa. Liikenneköyhyyden helpottaminen voi laajentaa tuhansien ihmisten työssäkäyntialuetta, helpottaa työvoimapulaa ja vahvistaa aluetaloutta. Erilaiset joukko- ja kevyttä liikennettä edistävät toimet auttavat todennäköisesti taajaan asutuilla alueilla, kun taas harvemmin asutuilla seuduilla kannattanee edistää mahdollisimman ilmastomyönteistä yksityisautoilua.

Koska sähköajoneuvot ovat toistaiseksi kalliimpia kuin ilmastolle huonommat polttomoottoriajoneuvot, tarvitaan hankintakynnystä alentavia toimenpiteitä. Ajoneuvon hankintakynnystä alentavien kannustimien lisäksi tarvitaan latauspisteiden ja -järjestelmien asentamisen kannustimia. Sähköajoneuvojen sujuva käyttö edellyttää riittävää määrää koti- ja työpaikkalatausmahdollisuuksia.

EHDOTETTU TOIMENPIDE 4 RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN ALUEELLINEN NEUVONTA
Puolueeton energianeuvonta on erittäin hyödyllinen varsinkin iäkkäille tai heikommassa asemassa oleville kuluttajalle, joilla ei ole kykyä tai taitoa hankkia ja analysoida itse tietoa. Vastuuttomat toimijat, sosiaalinen media ja tekoäly tuottavat moninaista ja hyvinkin uskottavaa, mutta todellisuudessa harhaanjohtavaa tietoa.

Uudet teknologiat, joilla ilmastotavoitteet ja energiaköyhyys voidaan ratkaista, ovat monimutkaisia ja vaativat uudenlaista poikkitieteellistä osaamista. Tätä uutta osaamista vaaditaan niin energianeuvonnassa kuin järjestelmien ostajissa ja toteuttajissakin. Siispä energianeuvonnan järjestämisessä olisi hyvä tehdä kiinteää yhteistyötä koko toimialan sekä alan julkisten oppilaitosten ja yksityisten kouluttajien kanssa.

Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry