Suosituksen teemat ovat mielestäni hyviä, se miten niitä lähdetään toteuttamaan huomioiden henkilön itsemääräämisoikeuden ja valinnanpauden onkin täysin eri asia. Teknologian kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia, tässäkin raja ratkaisee. Henkilöstöllä on kaikesta huolimatta vanhat työpuhelimet jotka eivät vastaa tarvetta esim. Kotihoidon kirjauksissa asiakkaan luona, teknologia ei korvaa aitoa kanssa käymistä ihmisten välillä ja nämäkin laitteet maksaa.

Teemat ovat ok. Teknologiaosuus on tärkeä olla mukana, jotta se huomioidaan myös johtotasolla. Siitä ei välttämättä saa rahallista hyötyä heti vaan vasta pidemmän ajan kuluessa. Palveluiden oikea-aikaisuuteen olisi hyvä kiinnittää huomiota.

Eipä näy suosituksessa yhtä keskeisimmästä hoidon osa-alueesta, eli ravitsemushoidosta. Suomalaisten selvitysten mukaan 30-70 prosenttia koti- ja laitoshoidettavista on ravitsemustilaa mittavaan standardoidun kansainvälisen mittarin (MNA) mukaan joko aliravittuja tai sen riskissä olevia. Aliravitulla tai sen riskissä olevalla sairaudet eivät parane, vaikka kuinka olisi hoitajamitoitukset kunnossa.

Laillistettu ravitsemusterapeutti osaa selvittää potilaan ruokailun tilan ja arvioida kokonaistilannetta ravinnon tarpeeseen verrattuna. Lisäksi hän pohtii yksilöllisesti sopivat ravitsemusratkaisut niin laitos- kuin kotihoitoonkin.
Ongelmana nykyhoidossa on se, laillistetut ravitsemusterapeutit (THM, TtM) eivät toistaikseksi ole lakisääteisiä ja siksi meitä ei ole läheskään riittävästi kuntatasolla saatavilla.
Tästä syystä ravitsemushoito on käytännössä hoidosta unohdettu vaikka vanhuspalvelulaki edellyttää riittävästi erityisasiantuntemusta mm. ravitsemuksen hoidon suhteen.

Yksikään sairaus ei parane kunnolla (kustannukset kasvavat hoitopäivien ja kalliiden hoitotoimenpiteiden lisääntymisen mukana) jos hoitoon tarvittava pohja, ravitsemushoito ei ole kunnossa. Laillistettu ravitsemusterapeutti on ravitsemusasioiden maisteritasoinen asiantuntija joka osaa tietää mitä ruokia on hyvä potilaan ravitsemuksessa lisättävä ja mitä mahdollisesti vähennettävä. Näitä ei voi hoitaja tehdä, sillä heillä ei ole pohjalla riittävää ravitsemusasiantuntemusta eikä kykyä soveltaa selville saamaansa tietoa. Lisäksi on tärkeää että hoitaja keskittyy hänelle osoitettuihin hoitotehtäviin, jotta saadaan paras teho irti myös heidän tekemästään työstä.
Myöskään punnitusta (ei tarvittaessa vaan aina rutiinisti) ei suosituksessa painoteta ja näin laihtuminen jää huomaamatta. Säännöllinen punnitus on hyvä tapa nopeasti arvioida painon kehitystä silloin kun MNA:n tekemiseen ei ole mahdolisuuksia. Punnituksen voi hoitaja rutiinisti tehdä ja kutsua laillistetun ravitsemusterapeutin paikalle. Näin muun hoidon teho paranee heti, sillä esim. haavapotilaiden haavat eivät parane mikäli ravistemustila ei ole kunnossa. Sama koskee kaikkia eri syistä laihtuvia vakavasti sairaita (esim. syöpäpotilaat) potilaita. Ravistemusterapeutti osaa myös arvioida ovatko lihavat potilaat aliravittuja. Sekä koti- että laitoshoidossa ylipainoinen potilas tyypillisesti arvioidaan virheellisesti hyvässä ravitsemustilassa olevaksi vaikka ruokavalio olisi hyvin yksipuolinen.

Teemat ovat hyvät. Sisällöissä korjattavaa. Erityisesti kohdassa "Laadulla on tekijänsä"

tekstiin tärkeitä lisäyksiä
sivu 10: suositus 1, kohta c: vanhusten ruokapaikat, palvelutalot ja ravintolat
suositus 2: ravitsemusneuvonta laillistetun ravitsemusterapeutin tekemänä (ravitsemusinterventiot vajaaravitsemuksen hoidossa ja ehkäisyssä ja kuntoutuksessa).
Suositus 3, toiseksi lauseeksi: Riskirymien kohdennettu vajaaravitsemuksen seulonta (MNA-testi (vähintään lyhyt), säännöllinen painon seuranta
Ravitsemustilan poikkeamat-kohtaan lisäys: virheravitsemus (alipaino, ylipaino), tahaton laihtuminen, HRO
s. 12, suositus 2-kohta, lisäys: hoito-palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan kuuluu myös ravitsemussuunnitelma virheravitsemuspotilailla ja erityisruokavaliota tarvitsevilla.
s. 16, suositus 1. erityisesti kehitettävä-kohtaan lisäys: ravitsemusterapian, puheterapian ja psykologin konsultaatiot
s. 20-21 uudelleen sairaalaan joutuvat potilaat lisäämässä kustannuksia: Taustalla on moninaisia syitä, myös itse sairaus. Tanskalaisten tutkimusten mukaan syynä yleensä riittämätön ravitsemus, virheravitsemus. Ravitsemusintervention kohdentaminen kotiin vietävien palveluiden yms. kautta ko. potilasryhmälle tai kuntoutusjaksot kotona tukevat kotona pärjäämistä.

Sivuille 25-26, seuraavat määritelmät:
vajaaravitsemus: energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saannin epäsuhde tai puute niiden tarpeeseen nähden, mikä haittaa elimistön toimintaa tai sairauden hoitoa
ravitsemuskuntoutus: koostuu ravitsemusneuvonnasta ja sitä tukevasta ruokatarjonnasta. Sen avulla kuntoutujia ohjataan ravitsemukseen liittyvien sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä .

laillistettu ravitsemusterapeutti: ravitsemustiedettä yliopistossa pääaineenaan
opiskellut ammattihenkilö, jolle Valvira on myöntänyt oikeuden harjoittaa laillistetun ravitsemusterapeutin ammattia

Tehyn näkemyksen mukaan on ensiarvoisen tärkeää turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille.

Laatusuosituksessa yhdeksi keskeiseksi sisältöotsikoksi on nostettu: ”laadulla on tekijänsä”. Tehy pitää erittäin tärkeänä sitä, että henkilöstön merkitys hyvän laadun tuottajana on nostettu yhdeksi suosituksen keskeiseksi teema-alueeksi. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että henkilöstöä koskevissa teema-alueen suosituksissa on monta kohtaa, jotka tulevat heikentämään ikäihmisten palveluiden laatua ja henkilöstön hyvinvointia. Tehyn näkemyksen mukaan on eettisesti erittäin arveluttavaa, että ikäihmisten palveluissa tingitään osaamisesta ja koulutuksesta.

Teemat ovat hyvin laajoja ja näin ollen kattavat laajasti hyvän ikääntymisen edellyttämät kehittämisen painopistealueet. On hyvä asia, että laatusuosituksessa näkyvät iäkkään ihmisen toimintakyvyn näkökulma, kuntoutus ja esteettömyys.
Tehyn näkemyksen mukaan yhdeksi uudeksi teema-alueeksi tulee nostaa hoitotyön johtaminen ja lähiesimiestyö. Hoitotyön sisällön tuntevia hoitotyön johtajia ja esimiehiä tarvitaan kaikissa ikäihmisten hoidon yksiköissä. Hoitotyön johtajat ja esimiehet varmistavat henkilöstön saatavuuden, pysyvyyden, hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja sen kohdentamisen asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Hoitotyön johtajia ja esimiehiä tarvitaan asiakaslähtöisten ja tuloksellisten ikäihmisten palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa. He vastaavat hoitohenkilöstön osaamisen kohdentamisesta asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Tehyn ja Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry mukaan iäkkäiden henkilöiden suun terveys ja suun terveyden edistäminen on nostettava laatusuosituksen teemaksi. Suunterveys on olennainen osa ihmisen hyvinvointia ja osa laadukasta ikääntymistä. Purentaelimen toimintaan kuuluvat mm. puhuminen, hymyileminen, ruuan pureskelu ja nieleminen. Viimeaikaiset tutkimukset vanhenevasta väestöstä ovat osoittaneet, että aliravitsemus on yhteydessä hampaattomuuteen, suun kuivumiseen ja suun alueen erilaisiin kipuihin. Ravitsemustilan huonontuessa myös kaatumisriski ikäihmisillä kasvaa. Vaikka ikääntyvät ihmiset pärjäävät yhä pidempään kotona, suun hoitamatta jättämisen vaara lisääntyy huomattavasti useista eri syistä. Laitoshoitoon siirryttäessä suun terveyden ylläpitäminen on ehdottomasti osa perushoitoa.

THL:n tekemän Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011 -selvityksen mukaan 55–64 -vuotiaista suomalaisista noin seitsemän prosenttia on hampaattomia ja 65–74-vuotiaista joka kuudes. 75 vuotta täyttäneistä miehistä hampaattomia oli vain 29 prosenttia ja naisista lähes puolet. Hampaattomuus oli 11 vuoden aikana vähentynyt selvästi sekä naisten että miesten
keskuudessa. THL:n selvityksen tulokset osoittavat, että hampaiden poistaminen on 2000-luvulla ollut erittäin harvinaista. Irrotettavia hammasproteeseja oli nyt selvästi vähemmän kuin 11 vuotta sitten ja iensairaudet ovat edelleenkin hyvin yleisiä.

Tehyn ja STAL ry:n mielestä suugeriatrista osaamista tulee lisätä ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan osaamista suun terveydenhoidossa on parannettava. Tämä ei tule toteutumaan mikäli henkilöstön koulutustasoa alennetaan ja henkilöstömitoituksia niukennetaan laatusuosituksen mukaisesti.

Tässä on saanut joku konsulttiryhmä taas jyllätä oikein kunnolla. Hienon terminologian taakse yritetään peittää se, että vanhuksille ei tarjota sitä apua ja niitä palveluja, mitä he oikeasti tarvitsevat. Ei vanhustenhoito ole mitään insinööritiedettä, mutta tavallista arkijärjen käyttöä ja osaavaa henkilöstöä se vaatii. Ennaltaehkäisy ja toimintakyvyn turvaaminen ovat avainasemassa jos mietitään syntyviä kustannuksia. Teknologiasta saadaan hyvä lisätuki, mutta ei se ihmistä korvaa.

Wau!! kuullostaa ja näyttää paperilla tosi hienolle!! tähän on varmasti käytetty paljon aikaa ja rahaa!! mut hei hyvältä näyttää!!!

Perhehoito ja yhteisasuminen keskiöön
Ennalta ehkäisyllä turvataan vanhuus parhaiten.

Erittäin ajankohtaiset ja tärkeät teemat valittu. Kuntoutuksen merkitystä pitäisi korostaa erittäin paljon. Voisiko ensimmäisen teeman otsikkoa muuttaa siten että kuntoutuskin näkyy. Mielestäni sillä on merkitystä vaikka ymmärrän toki että se sisältyy tähän.