Hoppu ei ole hyvästä.

Suosituksen voimassaolo voi olla tuo esitetty, koska on tulossa kokonaisuudistus on tulossa 2019 alkaen. Tosin olisiko järkevää mennä entisellä vielä uudistukseen saakka ja tehdä näistä sitten sote-uudistuksen mukaiset ja huomioida siihen liittyvät asiat ja toisaalta saataisiin sitten riittävän pitkä voimassaoloaika ja toisaalta olisiko joku suosituksissa oleva nostettuna normitasolle.

Laadun laadullisuutta arvioidaan neljällä kriteerillä. 1) Relevanssi laatukriteeri kuvaa tehtävän ja toiminnan kannalta keskeistä asiaa. Lisäksi kriteeristä muokattavan indikaattorin tuottamalla tiedolla on potentiaalia merkittävästi muuttaa käytäntöjä. 2) Selkeys laatukriteeri on ilmaistu niin selkeästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti, että se oletettavasti ymmärretään samalla tavoin kaikissa eri yhteyksissä. 3) Toteutettavuus laatukriteerin toteutuminen on mitattavissa ja tietoon saatavilla ja poimittavissa yhdenmukaisessa, vertailtavassa ja luotettavassa muodossa toimipaikasta riippumatta.
4) Pätevyys indikaattori kuvaa luotettavasti sitä asiaa, mitä se on tarkoitettu mittaamaan.
Ihmiselle on luontaista junnata vanhoissa ajatusmalleissa. Laadunhallinta ja laadunvarmistus kaipaavat kipeästi uusia ajatusmalleja.

Epäilen, että näin nopeasti päästäisiin hyviin tuloksiin, kun ongelmat ovat olleet elossa jo 10-20 vuotta.

Suositus on vain suositus.

Aika on hyvä, ei ole liian pitkä väli. Toisaalta ehkä 3 vuotta olisi riittävämpi, kaksi vuotta hujahtaa hirveän nopeasti.

Tuossa on sote-uudistus välissä, joka todennäköisesti pistää pakkaa sekaisin. Voisi olla vuoden pari pidempi.

Toivoa ei pidä panna kovin voimakkaasti teknologiaan eikä robotisaatioon ehdotetulla aikavälillä, ehkä pitemmällä tähtäyksellä. SOTE tosiaan vie kaiken vapaan kapasiteetin vielä 2019 jälkeen parin vuoden ajan.

Aikataulu ok. Suositukset on suosituksia, miten saadaan käytäntöön, montako käytännön työntekijääon ollut työryhmässä mukana?

Yleisesti on hyvä että asioita mietitään ja pyritään tekemään oikealta tuntuvia ratkaisuja. Kuitenkin epäilen jälleen käyneen niin että itse kohderyhmältä kysyminen on jäänyt kovin ohueksi. Mietityttää myös tämä että mistä raha otetaan tulevauisuudessa ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemiseen? Se on ollut tärkeänä teemana jo vuosikymmenet mutta aina on törmätty samaan ongelmaan: rahapulaan. Ihmettelen myös sitä että miksi kun ikäihminen tulee jonkin palvelun piiriin niin siinä vaiheessa alkaa kamala "hössötys" päivän sisällöllisestä annista. Siis miksi kotona asueassa ei tarvitse kaikenmaailman viriketuokioita mutta kun ikäihminen muuttaa esim. palvelutaloon niin sitten tarvitsee??? Yksinäisyys on monen ongelma ja siihen ei kyllä mitkään robotit auta. Ei ihminen ole miksikään muuttunut - ihminen kaipaa toista ihmistä seuraksi, avuksi ja kaveriksi. Kyllä näin on! Minä en ainakaan suostu ottamaan mitään robottikaveria, en ikinä (olen nyt 45v. ). Sitten on tämä tehostetun palveluasumisen mitoitus. Näitä alentamisiahan tässä maassa ajavat nämä isot firmat mitkä ovat vallanneet/ valtaamassa koko markkinat. Tottakai näin on että henkilöstö on se kallein osa mutta jos laatua halutaan ylläpitää niin kyllä siihen ihan ihmisiä tarvitaan. Harmi että tilanteen on annettu mennä tähän. Nämä isot toimijat ovat soluttautuneet jos jonkinlaisiin suunnittelu- ja esitysryhmiin ja tottakai tuovat tätä henkilöstömitoitusasiaa esille. Siitä olen samaa mieltä että kaikkeen hoitamiseen ei tarvita koulutettua sairaanhoitajaa tai lähihoitajaa mutta kyllä hoitotyö vaatii henkilöstöä. Omavalvonta muodostuu myös ongelmaksi sillä juurikin nämä isot firmat osaavat kyllä paperilla eisttää että kaikki on kunnossa mutta kun kukaan ei konkreettisesti valvo, käy tarkistamassa, niin tilanne on katastrofaalinen. Ei hyvältä näytä! Mitä vuoden 2019 jälkeen???