Osaamisen kehittäminen: Tarvitsemme tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen osaamista
Tekoälyn hyödyntäminen: Tekoälyn hyödyntämiselle on valtavat mahdollisuudet. Jotta yritykset osaisivat hyödyntää tekoälyä pitäisi heidän kanssaan innovoida uusia ratkaisuja, jotka loppupeleisssä edellyttävät ekosysteemejä.

uusi merkittävä vientitoimiala; automaattinen liikenne ja itseajavat autot; siihnbe liittyvät nykyiset ja tulevat vientiyritykset; liikenne tulee automatisoitumaan kokonaan ja mahdollistaa asemien hakemiset suomalaisille yrityksille, jotka yhdessä toimien pystyvät rakentemaan älyliikenteen ekosysteemin (jossa tekoäly on olennaisessa osassa sekä ajoneuvojen sisällä että liikenteenohjauksessa ja optimoinnissa).

Hyvä olisi katsoa, missä tekoälyn osalla Suomessa on yliopistoissa, VTT:llä, yms. korkean tason osaamista.
Toinen lähtökohta on katsoa Suomen klustereita ja pohtia, miten tekoäly on sovellettavissa niihin kuhunkin.

Teköäly on uuden tiedon jalostamista datan pohjalta erilaisilla menetelmillä, usein yhdistäen useita datalähteitä. Arvon luonti vaatii ymmärtämystä soveltamistilanteesta. Konkretisointi vaatii erityisesti ohjelmisto-osaamista (integrointia). Koneoppimis- ja tilastollisten menetelmien tuntemus on vain yksi osa kokonaisuutta. Tekoälylle on paljon erilaisia rajattuja käyttötarkoituksia, kuten vaikka markkinointiautomaation puitteissa, mutta suuren mittakaavan edut vaatinevat alustatalouden asetelmaa.

työllistymispalvelut, terrorismin torjunta (vihjeiden anto), turvapaikan hakijoiden koulutus ja kotouttaminen, koulutuspalvelut, koulutukseen hakeutuminen

Tekoälyä on hyödynnettävä erityisen nopeasti tukemaan Suomen tunnistettuja osaamiskeskittymiä esim. terveyden ja hyvinvoinnin, bioteknologian ja ICT:n alueilla. Muutenkin on pyrittävä tekoälyn soveltamiseen eri aloilla perustutkimuksen sijasta, mihin resurssit eivät riitä.

Digitalisaatio, 5G-verkko

Suomella on erinomainen mahdollisuus hyödyntää tekoälyä - väestöpyramidi, yleinen suhtautuminen tietotekniikkaan, korkea koulutustaso jne. Mutta kehitysohjemat usein ovat irrallisia ja sisämarkkinafokusoituneita. Tekoäly ei tunne rajoja. Hankkeissa tulisi keskittyä globaalisti skaalautuviin asioihin, alustatalouteen, e-hallintoon sekä koulutukseen. Samalla kun suuret ikäluokat eläköityvät, on pakko löytää ratkaisuja työmarkkinoille; esim terveydenhuoltoon, sekä muille työntekijäintensiivisille aloille kuten palvelut ja liikenne - näissä tulee soveltaa tekoälyä ja automaatiota maksimaalisesti ja tavoilla miten ratkaisuista tulee myös vientituotteita.

Tekoälyn suhteen yksi tärkeimpiä pointteja on koulutukseen panostaminen. Toisella asteella on jo lisättävä tekoäly osaksi monialaisia oppisisältöjä. Lisäksi tekäly on tuotava kansalaisille tutuksi mm. Kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön koulutuksen kautta. Tähän on valtiovallan myös annettava koulutusresursseja.

Kasvuyritysten pitäminen suomalaisessa omistuksessa. Panostuksia avoimen datan tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Huippuasiantuntijoiden runsas kouluttaminen (vähintään tohtorin tutkinto sivuavalta alalta); alan professuurien määrän tuplaaminen, joista puolet suunnataan perustutkimukseen ja puolet soveltavaan (vahva yhteistyö ohjelmistosuunnittelun kanssa); maisteriohjelmat tuottamaan osaajia, jotka kykenevät viemään ideoita tiimityönä toimiviksi järjestelmiksi.