Lainsäädäntöämme ja sen sovellusohjeita, samoin kuin julkishallinnon toimintaprosesseja tulisi tarkastella tekoälyn soveltamisen ja sen sääntelyn näkökulmasta. Tekoälyn avulla voidaan merkittävästi tehostaa monia hallinnollisia prosesseja aivan yhtälailla kuin yksityisellä puolella sitä jo on hyödynnetty tuotannossa ja sen valvonnassa, säätötekniikassa tai markkinoinnissa. Valtion EI pidä kaataa taas xx miljoonaa tekesiin tai lähteä päsmäröimään yliopisto-opetusta. Edellinen on osoittautunut osumatarkkuudeltaan lähinnä työllistämistoimeksi ja jälkimmäisen osaavat professorit paremmin. TEM:n rooli olisi parhaimmillaan kammata läpi julkisten sektorin esteitä ja sovelluskohteita ja mahdollistaa kotimarkkinan syntyminen yksityiselle sektorillemme, josta sitten seuraisi referenssejä ja osaamista vientituotteiden kehittelyyn.
Huomionarvoista on, että tekoäly on jo täällä esim. erilaisissa valvonta- ja hälytysjärjestelmissä, joiden koodaajat joutuvat jo nyt tekemään ainakin moraalisesti määrittelemättömiä, ehkä jopa laittomia ratkaisuja kun sääntely puuttuu. Myös Tekoälyjärjestelmien moraaliseen sääntelyyn pitää ottaa kantaa; saako palohälytysjärjestelmä valehdella alimpien kerrosten asukkaille, ettei mitään hätää ole samalla kun evakuioidaan ylimpiä kerroksia, jottei synny ruuhkaa ja kukaan tallaudu jalkoihin?

Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen osaajapulan ja uusien omaperäisten innovaatioiden synnyttämiseksi. Motivaatio matemaattisten aineiden opiskeluun kouluissa on saatava lisääntymään, alan koulutusta yliopistoissa on laajennettava ja syvennettävä alan spesialistien riittävyyden takaamisesksi, ja myös muilla aloilla on hyvä tuntea tekoälyn mahdollisuuksia. Täydennyskoulutusta teollisuudessa toimiville tuotekehittäjille. Osaajia on hankittava myös ulkomailta sekä tutkimuksen että teollisuuden tarpeisiin.

Todella omaperäiset innovaatiot syntyvät useimmiten pitkäjänteisen kärkitasoa olevan tutkimuksen kautta. Rahoituksen saaminen tällaiseen tutkimukseen Suomessa on nykyisin liian kovasti kilpailtua. Tutkimus on kansainvälistä ja yhteistyö alan parhaiten tutkimusryhmien kanssa on tärkeää.

Tekoälyn merkittävimpiä sovelluksia Suomessa syntynee niillä teollisuuden aloilla, joilla me olemme jo vahvoja. Tekoälyllä pystyään lisäämään tuotteiden "älykkyyttä" niiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Uudet teknologiat, kuten tekoäly, 5G/6G ja esineiden internet ovat avainasemassa monissa sovelluksissa.

Tekoäly luo perustaa uudelle yrittäjyydelle, joka usein perustuu yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävään pitkäjänteiseen tutkimukseen. Hyviä esimerrkejä löytyy esim. Kaliforniasta ja Israelista.

Suomi on julkisen vallan taholta säännelty ja normatiivinen ympäristö joka mahdollistaa tekoälyn soveltamisen julkishallinnossa: sote, työvoima, opetus, liikenne jne. tuottavuuden ja laadun parantamiseksi. Myös alueellinen tasa-arvo paranisi. Tämä vaatisi että tekoälyn opetus otettaisiin merkittävään asemaan hallintotieteissä yhdessä teknoligiakehityksen kanssa.

- Ohjelmointitaitoja
- Joustavuutta uusien haasteiden edessä
- Suunnitelmallisuutta
- Nähdään tekoälyssä mahdollisuus ja panstetaan sen kehittämiseen. Ensimmäisenä toimivia "älysovelluksia" tuottava korjaa potin.

Tekoäly oppimisen, kasvun ja arvioinnin tukena. Miten tekoälyä voidaan hyödyntää oppimisen eriyttämisessä ja elinikäisen oppimisen ohjannassa ja tukemisessa?

- Perusopetuksen välineistön (Kunnat, verkot, laitteet, infra,) tuominen nykypäivään panostamalla rahoitukseen.
-Opettajankoulutuksen päivittäminen, opetushenkilöstön täydennyskoulutus, jotta tekoäly ja digitaalisuus jalkautuu ja otetaan haltuun laajasti

1. Tarkoituksenmukainen koulutuspolitiikka
2. Tutkimuksen ja kasvuyritysten tuettu yhteistyö
3. Rohkeat kokeilut rakentaa tekoälysovelluksia eri tarkoituksiin.

Palvelujen tehostaminen, omien tekoälyalustojen ja liiketoimintamallien toteuttaminen

Tekoälyn käyttöä kannattaisi pohtia palveluinnovaatioiden kannalta. Voiko tekoäly auttaa esimerkiksi sosiaalipalveluja suunnittelevia asiantuntijoita tai sosiaalipalvelujen asiakasta välttämään valitsemasta sellaisia vaihtoehtoja, joista on ajan kuluessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tekoälyn keinoin voisi ehdottaa asiakkaalle tai häntä palvelevalle asiantuntijalle vaihtoehtoiset reitit sen suhteen, mitä tukimuotoja ja muita elämän hallintaan liittyvää valitsemalla selviytyy todennäköisimmin ja päinvastoin.

Suomen kannalta oleellista on mahdollistaa tekoälysovellutusten kehittäminen ja hyödyntäminen laajemmassakin mittakaavassa. Nykyinen lainsäädäntö ei tue ja mahdollista tekoälyyn liittyvää innovointia ja kokeiluja. Osin tekoälyn hyödyntämistä on rajoitettu (esim. tiettyjen kyselyjen/pyyntöjen tekijän tarvitsee olla luonnollinen henkilö tai itseajavien autojen käyttö) ja toisaalta taas lainsäädäntö ei ota kantaa esimerkiksi vastuukysymyksiin mahdollisissa ongelmatilanteissa. Koska yhteiskunta ei tuo tekoälyinnovointia, puuttuu organisaatiolta ja yrityksiltä rohkeus lähteä kokeilemaan.

Toinen olennainen on luonnollisesti osaamisen ja kyvykkyyksien takaaminen. Tämä tosin kumpuaa osin jo ensimmäisestä kohdasta, koska pelkkä koulun penkillä opittu teoria ei riitä tekoälykehityksessä vaan tarvitaan työpaikkoja, joissa yksilöt pääsevät kehittämään, testaamaan, tekemään ja kehittymään asiantuntijoiksi. Matemaattiseen osaamiseen tulisi painottaa entistä vahvemmin koulutuksessa, koska pohjimmiltaan tekoäly perustuu tilastotieteisiin ja erilaisiin algoritmeihin. Tällä hetkellä ei ole olemassa koulutusta, joka painottaisi vahvasti sekä matematiikkaa että ohjelmointia, ja tätä kautta mahdollistaisi riittävän osaamisen ja kyvyt työskentelyyn esimerkiksi tekoälykehittäjänä.

Viimeisenä näkisin, että laajemmassa mittakaavassa ymmärrys tekoälystä on häilyväistä. Ei ole tavatonta, että ostotilaus kuuluu "yksi tekoäly, kiitos". Tekoälyä nähdään myös paikoissa, joissa sitä ei oikeasti ole - ihmistä kovakoodattuna mimikoiva ohjelmisto ei ole tekoäly. Ehkä yhteiskunnallisesti olisi tärkeää selkeyttää tekoälyn, koneoppimisen, robottien ja muiden keskeisten termien sisältöjä ja eroja toisiinsa, jotta aiheesta voidaan keskustella ilman väärinymmärryksiä.