Haasteena on tunnistaa ja saada osaamistarpeet riittävän nopeasti päätöksen tekoon ja toiminnaksi. Viestintää ja reaaliaikaisuutta tulee kehittää. Vaatii ennakointityöhön alueellista sitoutumista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

o Yrityksien antamat tiedot ovat erityisen tärkeitä ja tiedon kerääminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi vastaajille ja tuloksien tulisi edistää myös yritysten oman toiminnan kehittämistä, mutta pelkkä tieto ei riitä, tarvitaan analysointia
o Eri tahojen tekemä ennakointityö pitäisi myös saada toimimaan kokonaisuutena ja sen tulisi olla käytettävää ja ymmärrettävää ja panostusta tulisi kasvattaa ennakointitiedon analysointiin ja tulkintaan
o Ammatti- ja toimialakohtaisen ennakoinnin rinnalla tulee kehittää osaamisperusteista ennakointia, kuten ehdotettu.
o Datan, tekoälyn ja digitaalisten alustojen käyttö on kannatettavaa.

Raportin kehittämisehdotukset ovat kannatettavia. Ammattibarometri kaipaa uudistamista, nykyinen malli on liikaa sidoksissa ammattiluokitukseen. Eri toimijoiden tuottama alueellinen ennakointitieto pitäisi voida kerätä yhteen järjestelmään, jossa se olisi kaikkien käytettävissä. Alueellisen tiedon järjestämistä ja analysointia varten tulee varata resurssia ja tehtävä olisi hyvä vastuuttaa jollekin toimijataholle. Osaamisperusteista ennakointia tulee kehittää vahvasti. Tiedonvaihdon kehittämisehdotukset ovat kannatettavia.

Alueiden asema ja merkitys on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi ja kohtaanto -haasteet niin ikään. Lisäksi erityisesti alueellisten ennakointiverkostojen keskinäisen yhteistyön tarve ja yhteystarve valtakunnalliseen toimintaan on todettu. Tämä on tärkeää kuten myös systemaattisen tiedonvaihdon esitetyt tarpeet. Osaamisperusteisen ennakoinnin kehittämistarpeen toteaminen tässä yhteydessä on niin ikään myönteistä. Uusien tietojärjestelmien ja big data -louhinnan hyödyntäminen antanee tähän aiempaa paremmat mahdollisuudet. Henkilökohtaisen osaamisen tunnistamisehdotus on kiinnostava mahdollisuus.

Lyhyen aikavälin ennakoinnissa Ammattibarometri on edelleen hyvä perustyökalu ja sitä kannattaa jatkokehittää. Valtakunnallisen ja alueellisen ennakointitiedon kokoaminen yhteiseen tietojärjestelmään on kannatettava ehdotus myös lyhyen tähtäimen ennakoinnin osalta ja se tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti.

Lyhyen aikavälin ennakoinnissa painottuvat kohtaanto-ongelmat. Niiden ratkaisemiseksi esitetään perustellusti samanaikaista työvoiman liikkuvuuteen ja työllistymisen kannusteisiin sekä työpaikkaan liittyvien kysymysten ja haasteiden ratkaisemista. Osana ennakointia on tarpeen kiinnittää huomiota myös työvoimapula-alojen palkkaukseen, johtamiseen, työhyvinvointiin ja urakehitykseen liittyviin kysymyksiin ja niiden vaikutuksiin. Ammattibarometrin kehittäminen on välttämätöntä osallistamalla siihen työvoimapalvelujen tuottajat myös kunnista ja yksityiseltä sektorilta. Huomiota on kiinnitettävä myös arviointiprosessiin, sisältöihin sekä tekniikkaan. Ajantasaistamista vaativat myös ammattiluokitukset.

Lyhyen aikavälin ennakointitiedon kanavoituimista erilaisen täydennys- ja muuntokoulutuksen suunnitteluun sekä tutkintokoulutuksen muotoiluun voidaan parantaa. Kannatamme lyhyen aikavälin ennakoinnissa eri toimijoiden (esim. työnantajajärjestöt) keräämän tiedon nykyistä parempaa hyödyntämistä ja ns. big dataa hyödyntävien menetelmien kehittämistä ja tiedon saattamista hyödynnettäväksi digitaaliselle ennakointialustalle.

Systemaattisen, helposti tuotettavan ja tulkittavan lyhyen aikavälin ennakoinnin tarve kasvaa entisestään työmarkkinoilla tapahtuvien nopeatempoisten muutosten takia. Ammattibarometrin kehittämis- ja uudistamistyötä kannattaa jatkaa. Se on toiminut jo nykyisellään hyvänä, monipuolisena työkaluna erityisesti valtakunnallisen ja alueellisten työvoimatilanteiden seurannassa ja johtopäätösten tekemisen tukena. Myös lyhyen aikavälin osaamisperusteisen ennakoinnin kehittämiselle on kasvava tarve mm. kohtaanto-ongelman helpottamiseksi. Raportissa mainittujen sähköisten osaamisen tunnistamisen välineiden kehittämistä ja käyttöönottoa on syytä edistää ja tukea. Hyvänä esimerkkinä toimii Platfom of Trust IoT-alusta, joka harmonisoi eri lähteistä eri muodoissa tulevan yksilöiden koulutukseen, osaamiseen, pätevyyksiin ym. liittyvän datan ja mahdollistaa sen yhdistämisen ja hyödyntämisen, .

Raporttiluonnoksessa korostetaan perustellusti tarvetta tunnistaa työantajien niin lyhyen kuin pitemmän aikajänteen työvoima- ja koulutustarpeita. Pohjanmaan työvoimapiirin aloitteesta Suomessa on alettu 1980-luvun lopulta lähtien kehittää tällaista osallistavaa ennakointimenetelmää (TKTT). Tämä prosessi on arvioitu 27 EU-maan evaluoinnissa (2010) yhdeksi parhaaksi EU:n ennakointikäytän-nöksi. Menetelmä koostuu osaprosesseista, joita ovat : toimialakohtaiset työnantajahaastattelut, asiantuntijaraatityöskentely, eDelfoi, SWOT-analyysi sekä trendi-, heikot signaalit- ja villit kortit- analyysit. Prosessi kulminoituu konkreettisiin priorisoituihin toimenpide-ehdotuksiin toimialan ja yritysten kehittämiseksi. Koko prosessista laaditaan myös loppuraportti. Ennakointikäytäntöä on 2000-luvulla kehitetty julkinen-yksityinen- yhteistyöllä. Tavoitteena on ollut myös verkottaa ja osallistaa paikallis- ja aluetason toimijoita – TE-hallintoa, kuntia, oppilaitoksia, työnantajia ja työmarkkinajärjestöjä yhdessä tunnistamaan toimialan ongelmia ja kehittämistarpeita. Viime aikoina Kaakkois-Suomen XAMK:n ennakointihankkeessa oppilaitoksen ja TE-hallinnon virkailijat ovat yhdessä tehneet haastatteluita ja analysoineet tuloksia.
Olen itse koordinoinut ja toteuttanut vuosien 2004-2006 aikana Varsinais-Suomessa lähes 30 tällaista ennakointiprosessia.
Raporttiluonnoksessa on virheellisesti todettu, että ns. TKTT-haastattelut keskittyvät pelkästään lyhyeen aikajänteeseen. Tämä ei pidä paikkaansa. Haastatteluteemoissa on myös keskipitkän aikajänteen kysymyksiä.
Vuosien 2013-2015 aikana TEM:n rahoituksella toteutettiin TE-hallinnon käyttöön kyselypalvelu, jolla esimerkiksi työnantajien ja muiden asiakkaiden haastatteluita voidaan tehdä kustannustehokkaasti eri menetelmillä : kasvokkain tapahtuvilla haastatteluilla, puhelinhaastatteluilla tai netissä ja sähköpostilla tehtäviä haastatteluilla. Haastattelut päivittyvät reaaliaikaisesti tietokantaan ja haastattelun tulosten raportointia on yksinkertaistettu ja helpotettu. Lisäksi palvelu on kytkettävissä TE-hallinnon uuteen CRM-tietokantaan. Toivottavasti tätä palvelua hyödynnetään nykyään hallinnon erilaisissa haastatteluissa ja kyselyissä.
Toinen Suomessa alueellisena yhteistyönä kehitetty ennakointikäytäntö on ammattibarometri. Kehitystyö alkoi 2008 Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten yhteistyönä. Kun 10 aluetta teki barometriä, se otettiin valtakunnalliseen käyttöön 2011. Kehitystyötä on tehty virkatyönä muiden tehtävien ohella. Pohjanmaan ELY-keskus rahoitti omista ESR-rahoistaan ammattibarometrin tietokannan kehittämisen. Raporttiluonnoksessa annetaan virheellisesti ymmärtää, että barometri on kehitetty kansainvälisenä yhteistyönä.
Suomen ammattibarometri on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta ja sitä on vertaisarvioitu laajasti. Barometri on jo otettu käyttöön Virossa, Puolassa ja Venäjällä. Barometrin kehitystyö on todennäköisesti nyt käynnistetty myös Liettuassa, Slovakiassa ja Sloveniassa.
Ammattibarometrin kehittämistarpeita:
- Barometrin arviointiryhmää voitaisiin laajentaa työnantajarajapinnassa toimivilla paikallisilla ja alueellisilla toimijoilla ja esimerkiksi yksityisillä työvoimapalveluiden tuottajilla , vrt. Puola.
- Barometrissä voisi olla osio, johon kerääntyy ammattikohtainen historiatieto.
- Ammattibarometrin arviota voitaisiin pidentää keskipitkään aikajänteeseen, vrt. Ruotsin ammattikompassi ks. https://arbetsformedlingen.se/sok?q=yrkeskompassen
- barometrin kytkentää päätöksentekoon.
- Ammattibarometri on helposti kopioitavissa myös muihin EU-maihin.
- Ammattibarometrin tuloksia tulisi systemaattisesti analysoida ja tulkita alueellisilla tai paikallisilla foorumilla sekä sopia koulutus- ym. toimenpiteistä esimerkisi kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi.
- Barometrin kytkentää päätöksentekoon voisi vahvistaa Ruotsin mallin mukaan niin, että kaikista käynnistettävistä työvoimakoulutuksista pitää neuvotella ammattibarometriasiantuntijan kanssa.
- Ammattibarometri voitaisiin kytkeä myös tulosjohtamiseen asettamalla esimerkiksi alueellisia tavoitteita työmarkkinoiden toiminnalle (työvoimapula, kohtaanto-ongelmat).
- Jos OPH on kehittänyt kvalifikaatio-/osaamisluokituksen, voisitte käynnistää osaamisbarometrin kehittämisen.
Kaikkiaan em. suomalaiset ennakointikäytännöt ovat herättäneet laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Suomessa on vieraillut useita eri maiden delegaatiota, joille olen esitellyt Suomen ennakointikäytäntöjä. Tällaisia maita ovat Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Italia, Ranska, Belgia, Alankomaat, Romania, Venäjä, Chile ja Etelä-Afrikka. Itse olen käynyt esittelemässä ennakointikäytäntöjämme Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Puolassa, Sloveniassa, Kreikassa, Italiassa, Alankomaissa, Belgiassa ja Venäjällä.
Tätä kansainvälistä ennakointiyhteistyötä ja verkottumista kannattaisi edelleen jatkaa ja markkinoida suomalaisia ennakointikäytäntöjä aktiivisesti. Tavoitteeksi voisitte asetta esimerkiksi ammattibarometrin ulottamisen jokaiseen EU-maahan. Kohtaanto-ongelmat ovat ongelmia kaikkialla. Meillä Varsinais-Suomessa asetimme tavoitteeksi koko EU:n kattavan ammattibarometrin kehittämisen, mutta aika loppui kesken (lähdin eläkkeelle).
Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on kehitetty vuosien 2011-2013 aikana menetelmä, jolla URA:aan ilmoitettuja avoimia työpaikkoja louhitaan ja saadaan näin selville keskeiset kvalifikaatiot ja osaamistarpeet ammateittain. ks.
Marttinen J. & Vahtonen T. 2012. Activities and Measures for Anticipating Skills and Occupations in Finland. Teoksessa Larsen C., Hasberg R., Schmid A. Atin E., Brzozowski J. (Eds.) Skills Monitoring in European Regi-ons and Localities. State of the Art and Perspectives. München.
ja
Marttinen Jouni (2019). ELY-keskusten valtakunnallinen ennakointihanke – tuloksia ja kokemuksia. Teoksessa Kymenlaakso ennakoi. ”Pitkät päälle ja katse eteenpäin”. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Kouvola 2019.

Kuten raportissa todettu, tässä varmaankin alueellisuus korostuu hieman muita aikavälejä enemmän. Yhteiset, eri toimijoiden tietoa yhdistävät digitaaliset alustat olisivat tässäkin suureksi avuksi.

Lyhyen aikavälin ennakoinnin kannalta on ensisijaista kehittää osaamisperusteista ennakointia. Osaamisperusteisella ennakoinnilla kykenemme parantamaan jatkuvan oppimisen koulutuspalveluiden ja lyhyiden koulutusten kohdentumista. Raportissa esitetyt toimet osaamisperusteisen ennakoinnin tekoon eivät kuitenkaan ole riittäviä, sillä korkeakoulujen osaamista suunnittelussa, luokittelussa ja tiedonkeruussa tulisi käyttää paremmin hyödyksi. Korkeakouluilla ja muilla koulutuksen järjestäjillä on paras ymmärrys osaamisen tunnistamisessa ja luokittelussa. Korkeakoulujen käynnistämä Digivisio-hanke tulee tukemaan osaamisperusteisen ennakoinnin toteuttamista.

Korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien roolia teossa alueellisessa ennakointityössä tulee vahvistaa. Erityisesti ammattikorkeakouluilla on tiiviit yhteydet työelämään ja siten erinomainen ymmärrys omien alueidensa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin osaamistarpeisiin ja tarpeiden kuvaamiseen osaamisperusteisessa muodossa.