Lyhyen aikavälin ennakointi tavoitteet ovat operatiivisia ja osittain taktisia. Tähtäimessä ovat nopeat täydennys- ja lisäkoulutukset sekä nopea työvoimapoliittinen toiminta. Ennakoinnin tavoitteena on tukea päätöksen tekoa nyt ja lähitulevaisuudessa, mitä koulutusta tarjotaan tai osaamista tarvitaan heti, ja että tätä koulutusta pystytään järjestämään lyhyellä viiveellä. Tämä toiminta on usein reaktiivista.
Lyhyen aikavälin ennakoinnissa ohjauksen merkitys korostuu entistä enemmän. Oppilaitosten rooli ohjauksessa määriteltävä kumppanuudeksi TEM ja OKM kanssa ja niiden yhteistyötä (= lue mahdollisuuksia) lisättävä työelämän suuntaan.

Lyhyen aikavälin ennakoinnin kehittämisehdotukset ovat hyviä. Osaamisen tunnistamiseen tarvitaan uusia (sähköisiä) työkaluja. Osaamisen tunnistaminen etenkin koulutuskentän ulkopuolella kaipaa vahvistamista. Ammattibarometrin kehittäminen raportissa mainituilla tavoilla on toivottavaa.

Tietopohjaa on edelleen syvennettävä ja laajennettava. Tulisi olla ensinnäkin näkemys siitä, mitä tietoja nykyään käytetään sekä suunnitelma siitä, miten asiassa edetään (alueellisesti tasapuolisesti). Esimerkiksi tarkemmat liikevaihtotilastot olisivat käyttökelpoisia.

Lyhyen aikavälin ennakoinnissakin yritysten näkemysten koonti on oleellista. Miten näitä voitaisiin koota (yli alueiden) yhteiseen paikkaan, josta kaikki voisivat niitä (ainakin osin) hyödyntää? Niin ikään opettajien ennakointitiedon koonti on puutteellista ja heidän työelämäkontaktejaan tulisikin pystyä hyödyntämään paremmin.

Big Datan / tekoälyn hyödyntäminen on erittäin oleellista. Tämä mahdollistaisi asiantuntijoiden työn kohdentumisen analysointiin nykyisen aikaa vievän tiedon louhimisen sijasta. Myös hiljaisia signaaleja voisi kartoittaa tekoälyn avulla.

Ehdotukset lyhyen aikavälin ennakoinnin kehittämiseksi ovat kannatettavia ja tarpeellisia. Aineistossa on tunnistettu tarpeet kehittää ammattibarometriä jatkossa, ja siihen toivottavasti löytyy ratkaisuja, jotka mahdollistavat osaamisen tunnistamisen toimialariippumattomasti. Toimialapohjaisuus on väistämättä vanhentunutta, eikä tavoita olennaisia kysymyksiä työvoiman osaamisen ja työpaikkojen tarpeen kohtaannosta. Samoin myös se, että kaikki avoimet työpaikat ja rekrytointitarpeet eivät tule esille nykyisessä systeemissä ammattibarometrin kautta, mikä vinouttaa tuloksia tiettyjen alojen ja tehtävien osalta (esim IT). Eri toimijoiden tuottama alueellinen ennakointitieto tulisi saada koottua yhteen ja kaikkien käyttöön. Tämä edellyttäisi resursointia ja ehkä kokoamisvastuuta jollekin taholle.

Kun katsotaan alueilla tehtävää ennakointia, tulee huomioida myös erilaisten alueiden erilaiset käytettävissä olevat resurssit. Osa maakuntaliitoista toimii hyvin pienellä henkilöstöllä ja pienin resurssein, verrattuna muihin. Tämä aiheuttaa osaltaan haasteen alueellisen ennakointitiedon vertailtavuudelle. Alueiden välinen verkottuminen, vertaisoppiminen ja tiedonvaihto on kehittämisessä keskeistä, mutta ei riitä korvaamaan resurssivajetta. Tiettyjen tietojen tuottaminen keskushallinnon toimesta kaikkien käyttöön olisi tietojen vertailtavuuden ja resurssien tehokkaan käytön vuoksi perusteltua. Tämä koskee yhtälailla myös keskipitkän aikavälin ennakointia.

Kannatamme ehdotusta siitä, että tiivistetään alueellisten ennakointiverkostojen välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä niiden yhteyttä valtakunnalliseen ennakointiin. Myös sivulla 26 mainittu ehdotus ennakoinnin yhteisen tietojärjestelmän luomisesta on hyvä. Tässä tietojärjestelmässä tulisi olla tietoa paitsi ennakointityön tuloksista, myös ennakointityön tekijöistä (organisaatiot, ennakointihankkeet), koska se edistäisi ennakointityötä tekevien keskinäistä verkottumista ja ennakointitiedon leviämistä. Tämä taas lisäisi ennakointityön vaikuttavuutta. Myös tekoälyn ja big datan hyödyntämistä ennakoinnissa tulisi lisätä.

Lyhyen aikavälin ennakointi lähentyy monen mainitun ennakointimenetelmän osalta tilannekuva-analyysin tekemistä. Esimerkiksi Alueelliset kehitysnäkymät ja Ammattibarometri kohdistuvat pisimmilläänkin vain vuoden päähän.
Luonnoksessa mainittujen tietolähteiden lisäksi toivoisin laajempaa ja syvällisempää hyödyntämistä Tilastokeskuksen tekemien työnantajahaastatteluiden osalta. Nykyisellään tietoja hyödynnetään hyvin vajavaisesti ja tietojen tarkempi analysointi neljännesvuosittain ja tietojen automaattinen luovuttaminen alueille vuosittain hyödyttäisi päätöksien tekemistä ja tilanteen seuraamista. Nyt saatava tieto rekrytointiongelmista kärsivien toimipaikkojen osuudesta ei juuri anna työkaluja ennakointiin tai toiminnan kehittämiseen.
Lyhyen aikavälin ennakointi olisi yhdistettävä paremmin valtakunnalliseen ja alueellisiin työlupalinjauksien valmisteluun, sillä juuri niiden päätösten osalta olisi tarpeen tietää enemmän osaamisen kysynnän ja tarjonnan lyhyen ja keskipitkän aikavälin ennakoinnista.

Yhdyn Suomen Yrittäjien näkemykseen siitä, että kokonaisuutta voisi tosiaan kehittää siltä osin, että lyhyen aikavälin määrettä jaoteltaisiin yhtäältä reaaliaikaisen tilannekuvan ylläpitämiseen ja toisaalta sen yli ulottuvaan lähitulevaisuuden ennakointiin.

Työelämän tarpeet korostuvat lyhyen aikavälin ennakoinnissa.

Raportissa tunnistetaan alueellisen ennakointityön ja osaamisen kehittämisen olevan keskeisessä roolissa lyhyen aikavälin kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa. Aluetason ennakointityön vahvistaminen, osaamisen kehittäminen, toimintamallien ja tietopohjan yhtenäistäminen sekä alueiden välisten ennakointiverkostojen yhteistyön tiivistäminen ovat tarpeellisia.

Yritysrajapinnasta kerätyn työvoima- ja osaamistarvetiedon nykyistä parempi hyödyntäminen ja tuloksista tiedottaminen on tärkeä kehittämiskohde. Yritykset tulisi saada nykyistä aktiivisemmiksi toimijoiksi ennakoinnissa ja ennakointitiedon hyödyntämisessä.
Tekoälysovellusten hyödyntäminen osaamistarpeiden ennakoinnissa ja työmarkkinoiden kohtaannon edistämisessä ovat kannatettavia kehittämiskohteita.

Lyhyellä aikavälillä raportissa tuodaan vahvasti esille alueiden tarpeet, mutta muilla aikaväleillä alueisiin ei juurikaan viitata. On kuitenkin huomattava, että osaamisen ennakointitarve alueilla kattaa myös keskipitkän ja pitkän aikavälin. Ennakointimallin kehitysvaiheessa eri aikavälit ja niiden erilaiset tarpeet ja toimintatavat on hyvä tunnistaa. Liian tiukka aikavälien rajaaminen ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että ne jäävät toisistaan irrallisiksi, eikä prosessista muodostu ehjää.

Pohjanmaan liitto on samaa mieltä lyhyen aikavälin ennakoinnin liittyvien kehittämisehdotusten kanssa. Tiedonvaihdon systematisointi sekä tietopohjan syventäminen ja laajentaminen ovat tärkeitä kehittämiskohteita. Erityisesti ulkomaiseen työvoimaan liittyvien koulutus- ja osaamistarpeiden merkitys korostuu tulevaisuudessa. Myös osaamisperusteisen ennakoinnin merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa työn murroksen edetessä.

Painopisteen siirtäminen osaamisperusteiseen ennakointiin ja nykyaikaisten tiedonkäsittelymenetelmien potentiaalin hyödyntäminen on oikea valinta, samoin Ammattibarometrin kehittäminen siinä käytettävää tietoperustaa vahvistamalla ja saatavia tulosteita kehittämällä.