Keskipitkän aikavälin ennakoinnin puute näkyy etenkin koulutuskentässä. Raportissa esitetty malli on pääosin kannatettava. Aluetason ennusteet ovat tärkeitä, valtakunnallinen ennuste ei ratkaise keskipitkän aikavälin ennakoinnin ongelmia. Oleellista on systemaattinen ja jatkuvasti päivittyvä alueellinen ennakointitieto myös keskipitkältä aikaväliltä. Työvoiman kysyntäennusteet sopivat hyvin TE-hallinnon tehtäväksi.
Raportin toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia. Esimerkiksi keskipitkä aikajänne todettiin alueen ennakointiverkostossa vuosia sitten eri sidosryhmiemme intressejä parhaiten yhdistäväksi yhteisen tekemisen aikajänteeksi. Raportissa todetaan, että keskipitkän aikavälin ennakointimallin kehittäminen edellyttää vuonna 2021 toteuttavaa kehittämishanketta, jolla luodaan valtakunnallinen ennakointimalli työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantohaasteiden tunnistamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Hankkeen mahdollisesti toteutuesa olisi tärkeää, että siinä huomioidaan alueellisen ja valtakunnallisen ennakoinnin yhteistyö ja myös alueulottuvuuden vahva mukanaolo. Ei ole tarpeen kehittää irrallista ns. valtakunnallista ennakointia, koska aluepohjaista tietoa kuitenkin käytännössä tarvitaan, katsottiinpa asiaa minkä organisaation vinkkelistä tahansa.
Ehdotamme, että keskipitkiä ja pitkiä työvoiman kysyntä- ja tarjontaennusteita sekä poistumaennusteita tuotettaisiin valtion työvoimahallinnon toimesta ja päivitettäisiin tiheämmässä rytmissä kuin tarkempaa laadullista ennakointia edellyttäviä ammattirakenne- ja koulutustarve-ennusteita. Ennusteet olisi tarpeellista tuottaa maakuntatarkkuudella ja niiden oletukset kirjoittaa auki. Ennusteet tarjottaisiin vapaaseen käyttöön, jolloin ne toimisivat pohjaennusteina maakuntien omalle ennustetyölle. Opetushallinto voisi tuottaa avoimen Excel-sovelluksen maakuntatasoisten ammattirakenteiden ja koulutustarpeiden arvioimiseksi.
Pidämme tärkeänä raportissa mainittua keskipitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnin kehittämistä, koska se palvelee useamman eri organisaation toiminnan operatiivista suunnittelua, jolla on vaikutusta niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Tämän operatiivisen suunnittelun pohjalta tehdään päätöksiä esimerkiksi koulutusresurssien (koulutuspaikat, koulutuksen rahoitus) kohdentamisesta alueittain.
Etelä-Pohjanmaan liitolla on kiinnostusta ryhtyä pilotoimaan keskipitkän aikavälin alueellista ennakointia yhteistyössä Opetushallituksen ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämä liittyy myös liittojen lakisääteiseen keskipitkän ja pitkän aikavälin olemassa olevaan ennakointitehtävään.
Keskipitkällä aikavälillä varsinkin alueellisen ulottuvuuden huomioiminen on vaikeaa, sillä nopeat muutokset voivat olla merkittäviä alueellisesti, mutta valtakunnallisesti huonosti näkyviä. Täytyisi myöskin selkeämmin ilmaista alueellisen keskipitkän aikavälin ennakoinnista vastaava taho - samalla tavalla kuin nyt on vastuutettu lyhyt ja pitkä aikaväli.
Työhallinnon suhteen keskipitkän aikavälin ennakoinnin vahvistaminen edellyttäisi myös teknistä ja henkistä muutosta vaikuttavuuden mittaamisessa, sillä vaikuttavuuden mittaaminen tehdään nyt pääasiassa 3 kuukauden päästä palvelun lopettamisesta. Paljon riippuu myös tulevien asiakastietojärjestelmien mahdollisuuksista, sillä nykyiset tietojärjestelmät eivät käytännössä tue keskipitkän aikavälin ennakointi lainkaan.
Keskipitkällä aikavälillä on olennaista ennakoida osaamistarpeiden näkökulmasta ensisijaisesti osaamiskokonaisuuksia, ei niinkään yksittäisiä osaamisia.
Keskipitkän aikavälin ennakointitiedon puuttuminen on nykytilanteessa selkeä heikkous. Tähän tietotarpeeseen vastaamiseksi on kannatettavaa käynnistää valtakunnallinen hanke keskipitkän aikavälin ennakointimallin luomiseksi. Nyt kehitettävän keskipitkän aikavälin ennakointimallin tulee tuottaa myös aluetason tietoa työmarkkinoiden kohtaannon kehityksestä.
Omalla alueellamme lyhyen aikavälin lisäksi osaamisen ennakoinnin toivotaan tuottavan pidemmälle tähtäävää näkemystä yritysten ja työnantajien tarpeista sekä työmarkkinoiden kehitystrendeistä. Tämä edellyttää monipuolista määrällistä ja laadullista tietoa - toimintaympäristön kuvauksista tarkempien osaamistarpeiden tunnistamiseen.
Pohjanmaan liitto pitää keskipitkän aikavälin ennakoinnin kehittämistä tärkeänä. Ennen mittavan uuden kehittämishankkeen käynnistämistä olisi kuitenkin syytä kriittisesti kartoittaa, että olisiko nykyisten järjestelmien modifioinnilla mahdollista päästä samaan lopputulokseen. Onko keskipitkä aikaväli niin totaalisesti unohdettu kehittämistyössä, ettei sen huomioiminen ole mahdollista ilman uusien järjestelmien luomista? Laajan sidosryhmäyhteistyön merkitys korostuu myös keskipitkän aikajänteen ennakoinnin kohdalla.
Keskipitkän ennakoinnin "palauttaminen" on tämän uudistuksen keskeisin elementti. Muuttuvassa maailmassa keskipitkän aikavälin ennakoinnin merkitys kasvaa. Kansalaisten (esim. nykyisten opiskelijoiden ja rivityöntekijöiden) osallistamista erityisesti keskipitkän aikavälin osaamistarpeiden ennakointiin voisi olla tarpeen ja hyödyllistä kehittää.
On hyvä, että ennakointityössä kehitetään ennakointitiedon käytettävyyttä ja kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, miten koulutuskentällä huomioidaan ennakointitieto. Koska kehittämistyö koskee näin voimakkaasti juuri koulutusta ja sen järjestämistä on tärkeää, että koko koulutuskenttä otetaan vahvasti mukaan työhön yhteistyössä OPH:n ja OKM:n kanssa. Tärkeää on myös välttää sitä, ettei ennakoinnilla luoda rakenteita, jotka estävät koulutuksen uutta luovan luonteen. Ennakointityö ei saa johtaa eri alojen arvottamiseen.
Jos keskipitkän aikavälin ennakointiin päädytään, on tärkeää punnita kuinka hyvin sitä voidaan käyttää korkeakoulutuksen ennakoinnissa: keskipitkän aikavälin ennakoinnin keskiössä oleva tutkintoennuste on tarkoitus toteuttaa tutkintokoulutuksen näkökulmasta lyhyellä syklillä.
Ennakoinnin kehittäminen ammatti- ja toimialarajat ylittävien osaamisyhdistelmien suuntaan on kannatettava kehityssuunta. Tämä tunnistaa paitsi tulevaisuudessa vaadittavaa osaamista paremmin, myös huomioi nykyiset generalistialat nykyistä paremmin.