Haasteena saada pk yrityskenttä ja työelmä mukaan pitkän aikavälin ennakointityöhön. Olisi äärimmäisen tärkeää kehittää järjestelmää siihten suuntaan, että yhteinen tulevasuuden kuva - Visio olisi selvä ja toiminnot ja päätöksen teko sen suuntaisesti mahdollista ja näkyvää.

o Kannatusta saa ajatus että Osaamisen ennakointifoorumin ennakointitoimintaa tulisi, mutta samalla myös jatkokehittää. On tiedettävä kenelle tätä tehdään eli kuka on pääasiakas. Yritykset?
o Jatkossakin väestöennusteet, toimialojen elinkaaret ja yhteiskunnan kehittymissuunnat on otettava huomioon. Myös megatrendit ja työelämän disruptioiden tunnistaminen on tärkeää ja kannatusta saa ajatus että olisi tärkeää pilkkoa isoja ilmiöitä muutostrendeiksi.
o Haasteena on varmasti yritysten kyky arvioida näin pitkällä aikajänteellä ja siten tuloksien oikeellisuus on vaarassa.
o Kaiken kaikkiaan tulevaisuusajattelua ja - osaamista tulisi kuitenkin vahvistaa yrityssektorilla. Tässä kaikkien ennakointituloksien vahvalla viestinnällä voisi olla merkittävä rooli.

Alueelliset eroavaisuudet ja väestöennusteet tulee ottaa huomioon myös pitkän aikavälin ennakoinnissa.

Tehdyt esitykset ovat hyviä ja kannatettavia. Pitkän aikavälin ennakoinnissa ei tulisi unohtaa laadullista skenaariotarkastelua kuitenkaan vaan nähdä se tulkintoja tukevana työkaluna. Pitkän aikavälin ennakointi on hyvin haasteellista ja siihen liittynee eniten epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi SITRA on tehnyt ennusteita, joita voidaan hyödyntää pitkän aikavälin ennustamisessa. Käytännön toimintatasolla pitkän aikavälin ennusteista on kohtuullisen vähän hyötyä, sillä niillä ei juurikaan pystytä vastaamaan lähitulevaisuuden tarpeisiin, johtuen ennusteiden epätarkkuudesta.

Pitkän aikavälin ennakoinnissa monitieteinen lähestymistapa olisi erityisesti tulkintojen näkökulmasta harkitsemisen arvoinen taloustieteellisen malliosaamisen kasvattamisen lisäksi.

Ennakointitiedon tietoalustan ja -palveluiden kehittäminen on tärkeätä.

Työn kokonaistoteutus ja resurssointi ovat ilmeinen haaste.

Ei kantaa.

Pitkän aikavälin ennakointimalli on työryhmän raportissa kuvattu sinänsä toimivaksi, mutta vaikeasti ymmärrettäväksi. Oleellista onkin kyetä avaamaan pitkän aikavälin määrällisen ennakointimallin toimintaa, tuloksia ja niiden tulkintaa.

Pitkän aikavälin ennakoinnin kehittämiskohdassa on paneuduttu hyvin suppeasti pelkästään numeeriseen ennakointiin ja siihenkin lähinnä taloustieteen näkökulmasta. OEF:n laajassa sidosryhmäyhteistyössä toteuttama osaamisen laadullinen ja määrällinen ennakointityö, josta on mainintoja muualla raportissa ja jonka kehittäminen on parhaillaan vireillä OEF:n ohjausryhmässä, pitäisi tuoda esille myös tässä kohdassa. Myös pitkän aikavälin ennakointi edellyttää onnistuakseen vahvaa ja hyvin organisoitua vuoropuhelua eri sidosryhmien, ml. työelämä, kesken. Digitaaliseen ekosysteemiin liittyvät tavoitteet pitäisi ulottaa myös pitkän aikavälin ennakointiin.

Toteamus, että "olennaista olisi ennakointityön riittävä ja pysyvä resursointi" - samaa mieltä.

Arene kannattaa mallia, jossa pitkän aikavälin ennakointi olisi pysyvässä tutkimusyksikössä osana korkeakoulua tai tutkimuslaitosta. Hankepohjainen tutkimus- ja tiedonkeruu ei ole järkevää työssä, jossa pyritään luomaan pitkän aikavälin päivittyvää ennustetta osaamistarpeiden kehityksestä. Tutkimusyksikön tulee olla monitieteinen siten, että työssä on mukana ekonomistien lisäksi muiden alojen edustajia.

Pitkän aikavälin ennakoinnin tavoitteet ovat puhtaasti strategisia. Pääkohteena on koulutusjärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen, jolloin tätä ennakointitietoa käyttävät opetushallinto ja koulutuksen järjestäjät. Tietoa tarvitaan koulutusjärjestelmän ja sitä ohjaavan lainsäädännön kehittämiseen, koulutuksen järjestämisen perustamis-, lopettamis- ja investointipäätöksiin. Pitkän aikavälin ennakoinnissa tulisi pyrkiä proaktiivisuuteen.
Kuten nykyäänkin tämän ennakointitiedon laadintaan tarvitaan mukaan myös sidosryhmiä laaja-alaisesti, ei vain koulutuksen järjestäjiä ja opetushallinto.