Numeerisen ennakointityön lisäksi pitkän aikavälin ennakointi on myös ”laadullista skenaariotyötä”. Ennakointi on katsomista tulevaisuuteen, mutta myös tulevaisuutta luovaa: erilaiset ennakoinnit tulevaisuuskuvista tuottavat tulevaisuusajattelu, asioiden valmistelua ja päätöksentekoa, joka väistämättä muokkaa tulevaisuutta. Erityisesti pitkällä aikavälillä eksaktien, valmiiksi tulkittujen tulevaisuuskuvien sijasta on hyödyllisempää luoda ajattelua herättäviä vaihtoehtoisia skenaarioita ja tulevaisuuskuvia, jotka toimivat herättelijöinä, innostajina ja erilaisten vaihtoehtoisten polkujen kuvaajina. Tässä suhteessa Sitran tekemä skenaariotyö on ollut varsin innostavaa ja herätellyt toivottavasti useitakin tahoja pohtimaan, mikä itse asiassa on se suunta, jota kohti haluamme (valitsemme!) kulkea.

Mitä pidemmälle aikavälille katsomme, sitä vaikeammaksi varsinainen ennustaminen käy. Pitkän aikavälin työssä korostuukin myös eri tahojen käsitykset ja visiot liittyen tulevaisuuteen ja osaamistarpeisiin sekä työmarkkinoihin. Mallinnusten ja skenaariotyön lisäksi pitkän aikavälin ennakointityössä korostuvatkin myös laajemmat yhteiskunnalliset ja globaalit kysymykset.

Pitkän aikavälin ennakointia on tarpeen kehittää ja tähän liittyvää osaamista vahvistaa. Raportissa ehdotetaan kahta vaihtoehtoista mallia, joista kumpaakin voi pitää kannatettavana. Jatkotyössä on oleellista vahvistaa pitkän aikavälin ennakoinnissa tarvittavaa taloustieteellistä osaamista ja kehittää ennakointia moniammatillisessa yhteistyössä, joka pohtisi järjestelmää erityisesti tiedon käytettävyyden parantamisen näkökulmasta.

Pitkän aikavälin ennakoinnissa korostuvat megatrendit ja muut globaalit ilmiöt. Näissä kohdissa kannattaa hyödyntää kansainvälistä tutkimusta ja yhteistyötä entistä enemmän. Näiden pohjalta voidaan keskittää kansallisia resursseja ennakoimaan Suomen muutoksia entistä tarkemmin.

Raportissa todetaan, että ennakointijärjestelmän tulee huomioida pitkän aikavälin ennakoinnin osalta mm. megatrendien vaikutusta sekä ilmiölähtöisiä tarkasteluja. Satakuntaliiton mukaan tämä on kannatettava tavoite ja yhteinen tietopohja vahvistaisi erityisesti pitkän aikavälin osaamistarpeiden ennakointia. On merkittävää tunnistaa muutosilmiöt ja niiden vaikutukset aluetasolla, kansallisesti ja globaalisti. Pitkällä aikavälillä talouskasvu syntyy lähes täysin tuottavuudesta ja toimiala- ja ammattirakenteita yhdistäviä malleja tarvitaan edelleen.
Satakuntaliito toteaa, että alueellisten ennakointikumppanuuksien kytkeminen vahvemmin osaksi kansallista ennakointijärjestelmää mahdollistaisi osaltaan monialaisen tulevaisuustiedon yhtenäistämisen ja elinkeinoelämän tulevaisuusnäkymän kytkemisen julkisen sektorin strategiseen suunnitteluun niin lyhyellä, keskipitkällä kuin myös pitkällä aikavälillä.

Pitkän aikavalin ennakoinnin osiossa tuodaan hyvin esille se, kuinka olennaista on miettiä toimenpiteitä siihen, että saatuja tuloksia osataan tulkita oikein. Tässä korostuu viestinnällinen osaaminen kohderyhmälähtöisesti: kenelle ennakointitietoa tuotetaankaan? Miten esim. yritykset hyödyntävät vs. voisivat vielä paremmin hyödyntää pitkän aikavälin ennakointitietoa, jota tuotetaan?

Pitkän aikavälin ennakointi on aikaväleistä haastavin ja taloustieteellisten mallien laatiminen on vaikeaa. Raportissa ehdotettu skenaariolähestymistapa on varmaan järkevin. Pitkän aikavälin ennakointi edellyttää hyvin erilaisilla koulutustaustoilla olevien ihmisten yhteistyötä. Pitkän aikavälin ennakoinnilla on myös laajempi merkitys kuin tulevaisuuden ennakoiminen, parhaimmillaan se avaa visioita mahdollisuuksista, jos asioihin reagoida tarpeeksi voimakkaasti. Pitkän aikavälin ennakointi nostaa esille myös uhkia, joihin pitää reagoida.