Ennakoinnin digitaalista tietoalustaa ja -palvelua koskevat linjaukset ovat oikeita ja kehittämistyön käynnistäminen kannatettavaa. Tässä on mahdollisuus samalla varmistaa päällekkäisyyksien ehkäiseminen ja saada synenergiahyötyjä. Digitalisuuden hyödyt tulee ottaa täysimittaisesti käyttöön ja vahvasti huomioida kenelle tätä tehdään eli (pää)käyttäjien tarpeet.

Ennakointitiedon tietoalusta on tarpeellinen. On myös huolehdittava ennakoijien osaamisen kehittämisestä, että tietoa kyetään hyödyntämään ja tuottamaan. Tietoalustaan tulisi voida koota kaikkien toimijoiden ennakointitietoa.

Kuten edellä ja vielä vahvemmin. Ilman yhteistä tietoalustaa ennakoinnin kokonaisuus ei toimi. Yhteinen tietoalusta on erityisesti alueiden näkökulmasta hyvin tärkeä. Alustan tulisi myös mahdollistaa uusien menetelmien kuten datalouhinnan, AI ym soveltamismahdollisuudet. Samalla pitäisi olla mahdollista selvittää rajapinnat alueellisiin järjestelmiin (vrt. ennakointiakatemia.fi). Rajapinnat myös muihin valtakunnallisiin tietojärjestelmiin ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Digitaalinen ennakointialusta on välttämätön tukemaan myös ennakointitiedon laajapohjaista käyttöä eri toimijoiden keskuudessa sekä rajapinnoilla kuten raportissa tuodaan esille (esim. Opintopolku, Työmarkkinatori, Koskija Vipunen).

Tiedon on oltava digitaalisessa muodossa (dashboard tms.) ja käyttäjän helposti räätälöitävissä omiin tarpeisiin. Tiedon tulee myös päivittyä riittävän usein.

"Ennakointitieto on saatava virtaamaan". Eri tahojen kaikilla eri aikaväleillä tuottama ennakointitieto pitää tämän vuoksi saada osaksi valtakunallista, mahdollisimman moni- ja helppokäyttöistä digitaalista ekosysteemiä.

Esitetty tietoalustan ja -palvelun kehittäminen on erinomainen ehdotus.

Tietoalustan ja -palveluiden osalta toimet tulee koordinoida siten, ettei tehdä päällekkäistä työtä jo käynnissä olevien hankkeiden tai prosessien kanssa. Toimiva tietoalusta edellyttää yhteisten luokitusperiaatteiden kehittämistä ja toimivien rajapintojen kehittämistä erilaisten tietovarantojen välille. Tietoalustaa suunniteltaessa tulee myös varmistaa alustan selkeys, erityisesti tilanteessa, jossa alustalle kerätään eri laatuista ja mitallista dataa erilaisista lähteistä.

Alusta luo perustan ja edellytykset ennakoinnille ja sen tulosten hyödyntämiselle. Hyvä monimuotoinen toiminta-alusta on koko järjestelmän sydän. Nykyisin meillä monia järjestelmiä, tarvitaanko näitä kaikkia jatkossa? Onko rohkeutta koota näitä yhteen varsinkin, jos eri hallinnon alat tekevät jatkossa yhteistyötä enemmän? Konkreettinen näyttö yhteistyöstä ennakoinnissa olisi yhteinen järjestelmä, joka olisi myös oppija-/asiakaslähtöinen.

Päällekkäistä työtä etenkin lyhyen aikavälin ennakoinnissa tehdään paljon. Toimiva sähköinen alusta osin korjaisi tätä asiaa. Kuitenkin on toimialoja ja ammatteja, joissa osaamisvaatimukset eivät kovin paljoa vaihtele esimerkiksi alueellisesti. Yhä enemmän pitäisi pyrkiä suuntaamaan ennakointia siten, että ”perusaineistot ja perusosaamistarpeet” saataisiin keskitettynä, ja alueilla voitaisiin vähäisillä resursseilla keskittyä esimerkiksi alueelle tärkeisiin toimialoihin.

Tietoalusta on aivan oleellinen tapa, jolla ennakointia tehostetaan ja helpotetaan. Tällaista pysyvää palvelua ehdottomasti tarvitaan. Raportin linjaukset ovat oikeansuuntaisia. Yhteiseen sähköiseen tietoalustaan tulee voida yhdistää myös jatkuvat tiedonvaihto- ja kommentointimahdollisuus. Helpottaisi myös ennakointitiedon sitomista päätöksentekoon (jos tietoa saatavilla nykyistä helpommin). Huomioitava myös käyttäjäystävällisyys aluetasolla. Visualisointi, palvelumuotoilu ja monikanavaisuus plussaa.