Yhteinen tietoalusta on erinomainen ja kannatettava ehdotus. Tässä olisi hyvä koordinoida ja kartoittaa, mitä tietoa eri tahoilla on jo olemassa. Esimerkiksi eri työelämän järjestöt tekevät jo nyt suuren määrän omien alojensa osaamistarpeisiin ja alan kehitykseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä yms. tiedontuotantoa.

Ehdotus ennakointitiedon käyttäjiä palvelevan tietoalustan kehittämisestä on kannatettava. Tiedon visualisointi ja viestintä ovat selkeitä parannuskohteita, joilla voidaan parantaa tiedon hyödynnettävyyttä. Tietoalustan suunnittelussa on tarpeen huomioida mahdolliset päällekkäisyydet muihin käynnissä oleviin hankkeisiin kuten jatkuvan oppimisen digitaaliseen palvelukokonaisuuteen.

Satakuntaliito toteaa, että raportissa esitetty tavoite opetus- ja TE-hallinnon yhteistyössä koordinoimasta sähköisestä alustasta, joka olisi käytettävissä sekä kansallisesti että alueellisesti, on kannatettava tavoite. Tietoalustan ja -palvelun kehittäminen sekä osaamisluokittelujen luominen edellyttää jatkuvaa ylläpito- ja päivitystyötä, jonka toteuttamiseen on perusteltua kytkeä sekä kansallisen että alueellisen tason ennakointiasiantuntijoiden verkostot. Raportin mukaan ennakointitiedon kokoamisessa ja analysoinnissa tulee edistää myös big data tyyppisten digitaalisessa muodossa olevien tietomassojen kokoamista ja analysointia. Myös mahdolliset digitaalisessa muodossa olevien ennakointitietokantojen tietosuojaongelmat tulee saada ratkaistua, jotta eri tietojärjestelmien synergiaa voidaan parantaa.
Ennakoinnin tietoalustan ja -palvelun kehittämisen ja ylläpidon päävastuu on Opetushallituksella tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä sidosryhmien kanssa. Satakuntaliitto toteaa, että tietoalustan ja -palvelun kytkentä osaksi olemassa olevia tai kehitettäviä järjestelmiä on kannatettavaa.

Selvityksessä nostetaan haasteeksi puute mm. suurien tietomassojen analysointityövälineistä. Samassa luvussa todetaan että kyseisiä työvälineitä ja kotimaisia ratkaisuja on olemassa (vrt. s 31 Tampereen yliopiston kehityshanke) .
Edelleen pitkälle kehitettyjä kotimaisia ratkaisuja on olemassa ja Headai tuo mielellään osaamisensa ja tuotteeseensa kumuloituneen ymmärryksen suomalaiseen ennakoinnin ja ennakointijärjestelmän kehittämiseen.

Ennakointitiedon keskitetty tietoalusta ja -palvelu on kannatettava asia. Visio (kuvio 3) huomioiden, se on määritelty ihan keskiöön, joten ko. asiaan on tärkeää panostaa hyvin. Raportissa on erinomaisesti kiteytetty, että tietoalustan ja -palvelun kehittäminen edellyttää toimiala-, ammattiala-, koulutus- ja osaamisluokittelujen harmonisointia. Lisäksi tarvitaan rajapinnan rakentamista jo olemassa oleviin keskeisiin tietojärjestelmiin, kuten Opintopolkuun, Työmarkkinatoriin, Koskeen ja Vipuseen.

Palvelumuotoilu tulee esille raportissa monessa kohtaan, myös tässä yhteydessä. Todella hyvä, jos sitä hyödynnetään. Näin pysyy toivottavasti mm. kohderyhmäajattelu kehittämistyön keskiössä!

Yhteisen valtakunnallisen ennakointitiedon tietoalustan ja -palvelun kehittämisestä on keskustelu vuosia eli tarve alustalle on. Alustan käytettävyyttä lisää kun luokituksen saadaan yhdenmukaisemmaksi ja tiedot mahdollisimman tuoreiksi, osittain lähes reaaliaikaiseksi. Opetushallitus on sopiva isäntäorganisaatio ennakointitiedon alustalle. Täytyy kuitenkin muistaa, että alusta on parhaimmillaankin vain apuväline. Varsinaisesta ennakointitiedosta ei ole ennenkään ole ollut pulaa, kyse on enemminkin kunnollisen analyysin ja tulosten käyttöönoton pullonkauloista.

Raportti nojautuu pääasiassa yhteisen ja keskitetyn tietoalustan ja –palvelun varaan, jonka kehittämiseen on budjetoitu vain miljoona euroa. Tässä yhteydessä ei ole tuotu ilmi, mikä olisi uuden työkalun suhde esimerkiksi Työmarkkinatorin ja Opintopolun kehitykseen tai ELY-keskusten ammattibarometreihin tai Tilastokeskuksen aineistoihin. Alusta vaikuttaa aikataulunsa osalta hyvin kunnianhimoiselta, koska se pyrkisi toimiala-, ammattiala-, koulutus- ja osaamisluokittelujen harmonisointiin tiedon tuottajien välillä. Uudesta tietojärjestelmästä pitäisi rakentaa myös rajapinnat keskeisiin valtakunnallisiin oppijoiden ohjaus- ja tukipalveluiden tietojärjestelmiin. Ko. tietojärjestelmiin ei ole nykytilassa muutoinkaan kyetty rakentamaan riittäviä heijastepintoja (vrt. esimerkiksi Ura <-> Apotti, Ura <-> Kela, Y-CRM ja kaupunkien yrityspalvelujärjestelmät).