Erilaiset infografiikat edistäisivät ennakointitiedon vaikuttavuutta. Mikäli yhteistä digialustaa rakennetaan, olisi tärkeää, että sen kautta tietoa saisi tulostettua infograafeiksi.

Ennakoinnin tietoalustan ja -palvelun kehittäminen on mielestämme perusteltua. Alustan tulisi olla myös vuorovaikutteinen siten, että käyttäjien on mahdollista keskustella keskenään alustalla ja että alustalle voi tallentaa erilaista ennakointiaineistoa.

Yhteisen tietoalustan ja -palvelun kehittäminen on erittäin kannatettavaa. Alustassa olisi hyvä huomioida eri aikavälien ja alueiden tietojen ja johtopäätösten tarkastelu, siten että muiden alueiden tarkastelu yhdenmukaisuus ja mahdolliset ristiriidat olisivat helposti näkyvissä.
Olisiko järkeä luoda samalla jonkinlainen valtakunnallinen malli ennakoinnin vuosikellosta, jota hyödynnettäisiin valtakunnallisesti ja myös alueellisesti. Joillain alueilla vuosikelloja on jo käytössä, mutta ei kaikilla. Koska toimijat ovat samoja kaikilla alueilla ja rakennekin pitkälti samanlainen, voisi mallia soveltamalla käyttää kaikissa tilanteissa.
Vuosikello olisi ainakin osittain ratkaisu ehdotetun alustan kaltaisten tietojenkeruun yhteen keskeiseen ongelmaan - eli datan ja ennen kaikkea tiedon siirtämiseen/siirtymiseen alustaan. Vuosikellon myötä syntyvät samalla vastuut alustan toimivuudesta ja tietojen keräämisestä.

Datan ja rajapintojen kautta uusia palveluja ja ennakointia parantavia tilastoja. Tietokantoja tulee saattaa yhteen, eikä pirstaloittaa.

Osaamistietojen selvittämiseksi myös yhteistyötä henkilöstöpalveluyritysten kanssa tulee kehittää ja lisätä.

Eri hallinnonalojen ja toimijatahojen (alueelliset toimijat, yrityselämä) ennakointitiedon kokoaminen eri käyttäjäryhmien tarpeisiin vastaamiseksi on tärkeää ennakoinnin kehittämiselle. Alustalle koottavan tiedon tulee olla mahdollisimman pitkälti avoimesti kaikkien hyödynnettävissä. Tietoalustan käytettävyyteen, visuaalisuuteen ja hakutoimintoihin tulee panostaa ja kehitystyöhön myös varata riittävät resurssit.
Alustan sisältöä suunnitellessa on tärkeää huomioida myös eri hallinnon alojen ulkopuolinen tietotuotanto (asiantuntijaorganisaatioiden ja yritysten tuottama tulevaisuusaineisto).

Osaamisen ennakointiin tarvitaan sekä laadullista että määrällistä tietoa. Maakunnissa aluetasoisen tiedon merkitys ja alueellisten ennakointiverkostojen yhteistyö korostuu. Yhteinen tietoalusta on kannatettava, kunhan se toteuttaa raportissa mainitut tulosten sujuvan saatavuuden, helppolukuisuuden ja visualisoinnin. Ylläpidon ja päivityksen vastuut ja resurssit on tärkeä selvittää, ettei kehitystyö mene hukkaan. Myös tekoälyn mahdollisuuksia on erittäin hyvä tarkastella tässä yhteydessä.

Kuten aiemmassa kysymyksessä kävi jo ilmi, ennakointitiedon tietoalustan kehittäminen on Pohjanmaan liiton mielestä yksi loppuraporttiluonnoksen tärkeimpiä havaintoja. Tietoalustan digitalisoiminen mahdollistaa erilaisten tekoälysovellusten hyödyntämisen tietojen analysoinnissa. Pohjanmaan liitto on samaa mieltä siitä, että ennakointituloksien saatavuus, helppolukuisuus ja visualisointi ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä sitä, että tietoalustan ja -palvelun kehittäminen, ylläpito ja päivittäminen toteutetaan Opetushallituksen uutena pysyvänä tehtävänä.

Monipuolista ja yleistajuista tietoa sisältävä tietoalusta on oleellinen parannus aiempaan ja tiedon hyödyntämisen miltei välttämätön lähtökohta.

Ennakoinnin tietoalustan ja -palvelun kehittämisessä tulee ottaa huomioon jo olemassa ja suunnitteilla olevat digihankkeet sekä alustat päällekkäisen työn välttämiseksi. Lisäksi on tärkeää, että jo kehittämistyön alussa otetaan huomioon alustan ja palvelun eri käyttäjäryhmät.

Tietoalustan tarpeet ja kehittämisen aloittamisen vastuut on kuvattu hyvin raportissa. On myös mainittu tiedon tarvitsijana niin kansalainen kuin työvoima- ja opetushallinto kuin työnantajatkin.