Viestintä on ydinasia, että ennakointitietoa voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena niin organisaatioissa kuin yksilötasolla. Vaikuttavuus ja viestintä ovat jääneet raportissa vähemmälle huomiolle, erityisesti viestinnän osalta kehittämistyössä tulisi olla mukana viestinnän ammattilaisia. Tulosten selkeyteen ja visuaalisuuteen pitää panostaa. Tämä raportin osa-alueella tarvitaan jatkopohdintaa.

Ehdotukset ovat kannatettavia. Viestiminen asiakaslähtöisesti on tärkeää vaikuttavuuden kehittämiseksi. Erityisen tärkeää olisi keskittyä ennakoinnin vaikuttavuuden seurannan kehittämiseen jo olemassa olevan tiedon pohjalta (eli miten ennakointi on onnistunut). Toki myös säännöllinen ja systemaattinen seuranta tulevaisuudessa on tärkeää, mutta olisi hyvä saada vertailupohja tulevalle seurannalle.

Ennakointitiedon viestinnän suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi kohderyhmittäin on myös ennakoinnin vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeistä. Palvelumuotoilun hyödyntäminen on tarpeen viestinnän tavoitettavuuden ja tiedon käytettävyyden varmistamisessa.

Tiedon saatavuus ja käytettävyys tekevät siitä myös vaikuttavampaa.

Samaa mieltä siitä, että tarvitaan ennakointitiedon hyödyntämisen eli vaikuttavuuden seurantaa ja tähän liittyvien mittareiden määrittelyä. Korostaisin vielä sitä, että myös yksittäisen ihmisen tulisi voida hyötyä kootusta tiedosta, ja sen tulisi olla helposti kiinnostuneen kansalaisen saavutettavissa "jalostetussa" muodossa. Tässäkin tavoitteessa raportissa mainittu palvelumuotoilun hyödyntäminen on tärkeää.

Ennakointitiedon vaikuttavuuden kannalta keskeistä on tuotetun tiedon selkeys. Osaamisen ennakointifoorumin keskeinen haaste on ollut tuotetun ennakointitiedon epämääräisyys ja viestinnän vähäisyys. Tietoa ei ole esitetty riittävän selkeässä muodossa ja julkisessa keskustelussa ennakointitieto on jäänyt taka-alalle, jolloin tiedon käyttö esimerkiksi koulutuspoliittisen päätöksenteon apuna on ollut näkymätöntä.

Yksittäisen korkeakoulun kannalta tärkeimmät ennakointitiedot liittyvät alakohtaisiin ja alueellisiin koulutustarpeisiin. Myös yleisten generalien osaamistarpeiden muutokset ovat tietoa, jota korkeakoulut käyttävät omien koulutuksiensa päivittämiseen.

On hyvä että viestintään ja vaikuttavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Jatkokehittämisessä näitä ei kannattaisi pitää omana erillisenä kokonaisuutenaan, vaan sisällyttää kaikkeen tekemiseen - ts. palvelumuotoilun ja viestinnän osaajia mukaan myös itse kehittämiseen. Näitä ei voida päälleliimata lopputulokseen.

Nämä ovat alueellisen ennakoinnin kannalta osin myös koulutuksellisia kysymyksiä - tuliko alueilla olla oma ennakointiverkosto, jonka puitteissa voitaisiin yhdessä kouluttautua ja hioa myös viestintätaitoja jne? Lisäksi erilaiset infografiikat edistäisivät ennakointitiedon vaikuttavuutta. Mikäli yhteistä digialustaa rakennetaan, olisi tärkeää, että sen kautta tietoa saisi tulostettua infograafeiksi.

Ennakointityön tuloksista tiedottaminen on keskeisen tärkeää. Kun kyse on työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnista, ovat ennakoinnin keskeisiä sidosryhmiä ne, jotka hakevat tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista. Tässä kohdin keskeisiä ryhmiä ovat esimerkiksi koulutuspaikkaa etsivät ja hakevat henkilöt, työttömät tai ammattia vaihtavat. Olisi hyvä miettiä, millä tavoin eri ryhmiiin kuuluvia parhaiten tavoitetaan. Nuorista osa käyttää hyvin sujuvasti erilaisia digitaalisia välineitä, mutta osa ei juurikaan. Myös työttömien kohdalla on samantyyppisiä eroja osaamisessa ja käytössä. Osa tietoa tarvitsevista on organisaatioita, joilla voi olla vaihtelevat valmiudet tietojen hyödyntämiseen.

Viestinnästä: Luonnoksessa on hyvin tunnistettu neljä eri käyttäjätahoa ja niiden sisällä myös eri tasoja/käyttötarkoituksia. Eri käyttäjätahojen lisäksi myös tahojen sisällä olevat tasot täytyy huomioida hyvin. On eri asia käytetäänkö tietoa strategisen johtaminen tukena tai kansalaisia hyvin lähellä olevassa yksittäisen työnhakijan asioinnin apuna.
Kun kansalaisten koulutusvalintoja, työmahdollisuuksien tarjoamista, uraohjausta, työllistymismahdollisuuksia ja muita asiaan liittyviä asioita neuvotaan ja ohjataan yhä enenevissä määrin sähköisesti algoritmien ja tietojärjestelmien kautta, niin on syytä pohtia ovatko kansalaiset edelleen sekundaarisia kohderyhmiä? Pitäisikö heidän viestintäänsä ja käytettävyyteensä panostaa vähintään yhtä paljon kuin alan ammattilaistenkin?
Vaikuttavuudesta: ennakoinnin osuvuutta tulisi tarkastella johdonmukaisesti ja säännöllisesti. Kuinka hyvin lyhyen ja keskipitkän aikavälin ennakoinnit ovat osuneet maaliinsa - ja mitä niiden osumatarkkuudesta voi oppia pitkän aikavälin ennakointiin.

Viestintä ratkaisee kaiken. Sekä tiedon analysointiin että tiedon julkaisemiseen tarvitaan osaavaa resurssia. Hyvin rakennettu digitaalinen alusta tekee jo suuren osan tiedonkeruuprosessissa, joten tähän tulee panostaa. Reaaliaikaisen datan saa myös automatisoitua ja näin tulisi toimia.