Ei pidä monimutkaistaa asioita sen vuoksi, että hallinnon paisuttaniselle tulisi oikeutus.Lähtökohtaisesti jokainen ihminen on yhtä arvokas. Tähän ei tarvita hallinnolta mitään erityistä toimintaa.

Ihmisryhmiä ei pidä ottaa ainoastaan sen vuoksi mukaan halllintoon, että he ovat ainoastaan erilaisia. Erilaisille ryhmille ei saa rakentaa minkäänlaisia ohituskaistoja valtionhallintoon rekrytoimiseksi. Osaaminen ja status ovat ne, joilla hallintoon rekrytoidaan henkilöitä, ei erilaisuus ja poliittiiset tahtotilat.

Digitaalisuus mahdollistaa lisää moninaisuutta hallinnossa.

Yhdenvertainen kohtelu on keskeistä toimivan ja tehokkaan työkulttuurin luomisessa. Valitettavasti, jos johdolla ei ole empatian kykyä vie se samalla pohjaa yhdenvertaisuuden toteutumiselta. Esimerkiksi meillä valtion tutkimuslaitoksessa vaihdettiin käytännössä koko johto uuden pääjohtajan seurauksena. Sivuun siirretyt korkeaa arvostusta omaavat entiset johtajat kyynistyivät. Kaikki tämä on pois yhdenvertaisuuden rakentamiselta. Se on ikärasismia ja kokemuksen väheksymistä. Ministeriöiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota miten ministeriössä ja heidän johtamissa taloissa toimitaan ja siihen, kun havaitaan selkeitä epäkohtia, niin ne eivät ratkea toisinaan muuten kuin puuttumalla asioihin. Yhdessä altion tutkimuslaitoksessa pitäisi siirtää pääjohtaja sivuun, koska muuta ratkaisua ei ole. Hän on saanut niin pajon pahaa aikaan.

Tämä on hyvä periaate, mutta nykyään tunnutaan menevän vain sen heikoimman ehdoilla. Jos on onnistunut järjestämään elämänsä niin, että kuuluu niin sanottuihin hyväosaisiin, sitä joutuu peittelemään ja lähestulkoon pyytelemään anteeksi. Yhteiskunnan kaikkien ulottuvuuksien arvo pitää tunnustaa.

Lyhyesti sanottuna kaikki ihmiset ovat erilaisia.

Sisäministeri on niin vihreä, että unohtaa mitä tässä ollaan oikein tekemässä. Joskus yhdenvertaisuutta tuodaan liikaa esille, jolloin pääjoukko unohtuu ja yhdenvertaisuuden tavoittelu kääntyy itseään vastaan.

Onko tämä hallinnon vai yhteisön rooli? Yhdenvertainen toimintatapa, käsittelyprosessi jne. toki, mutta hallinnon rooli on ensisijaisesti tukea, mahdollistaa ja vahvistaa niitä puitteita, joissa yhteiskunnassa yksilö voi kokea yhteenkuuluvuutta ja oikeudenmukaisuutta. Moninaisuuden käsittäminen yhteisön ominaisuudeksi ja tuon ajatuksen vahvistaminen on nyt erityisen ajankohtaista.

Ulotetaan vain vanha periaate. Työpaikalla ei ajeta uskontoa, vakaumusta tai politiikkaa, myös siihen että ihmisten "moninaisuus" on vain tosia-asia taustalla. Työntekijä arvioidaan työntekijänä ja hyväksytään sellaisenaan ihmisenä.

Tämä on hyvä perusta. Edellyttää asioiden laadukasta perustelua tuekseen, jotta oikeudenmukaisuuden tunne voisi todellisuudessa toteutua.