Julkinen hallinto toimisi luontevassa yhteistyössä kansalaisten kanssa. Kansalaisten olisi helppo ottaa halutessaan yhteyttä hallintoon haluamallaan tavalla: anonyymisti mistä päin maailmaa tahansa tai tavata hallinnon asiantunteva edustaja kasvotusten ja keskustella tämän kanssa haluamastaan asiasta niin perusteellisesti kuin itse asian tärkeäksi kokee.

Edistän ja kehitän toimenkuvaani liittyviä asioita, toimien yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Työn toteutustavat ovat kehittyneet ja hallinto ei ole enää toimipaikkasidonnainen. Paikallaisuus ja kestävä kehitys huomio myös hallinnon työntekijät. Sata asiaa tilanteesta on siirrytty järkeviin mahdollisiin toteuttavissa oleviin mittasuhteisiin. Ihmiset luottavat siihen, mitä teen.

Ikäluokkien pienentyessä myös hallinnon koko pienentynee, vaikka organisaatio pyrkiikin aina puolustamaan itseään. Vähemmän väkeä, enemmän digitalisaatiota, vielä suorempia kanavia kansalaisiin, Euroopan tasolla yhtenäistetympää hallintoa, ja toivottavasti selkeämpi ja konkreettisempi tavoite- ja periaatekokoelma ohjaamassa toimintaa.

Demokratia on kulmakivi. Hallinto on avoin ja helposti lähestyttävä. Ihmisillä on matala kynnys kysyä neuvoa. Työtehtävät ovat monipuolisia ja haastavia - mutta suorittamisen pakko on vähentynyt, kiire ei ole jatkuvaa, vaan korkeintaan ajoittaista. Työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehditaan. Jatkuvia YT-neuvotteluita ei ole kulman takana, joten työntekijät saavat työrauhaa siltäkin osin. Työnkuvat ovat joustavia, ihmisiä koulutetaan uusiin tehtäviin tarpeen vaatiessa.

Digitaalisuus on lisääntynyt entisestään. Suomi toimii esimerkki malli maana digitaalisten tietojärjestelmien ja digitaalisen saavuttavuuden osalta.

On kirkastettu ja ymmärretty ydintoiminta ja keskitytty siihen. Pidetään keskiössä kansalainen eikä hallinnon ylläpitäminen. On linjakkaampi, yksinkertainen hallintokoneisto, kukaan ei puhu enää himmeleistä, joissa kansalaiselle on täysin epäselvää, mikä tehdään kunta/kaupunkitasolla, mikä maakuntatasolla, mikä valtion tasolla, mikä näitä poikkileikkaavissa virastoissa. Digitalisaatioon on panostettu ja keskitetyillä tietovarannoilla ollaan onnistuttu yksinkertaistamaan ja automatisoimaan lukuisia toimintoja. Työntekijät voivat hyödyntää vahvuuksiaan ja päivittää osaamistaan, siihen jopa kannustetaan. Tasavertaisuusnäkökulmat ovat niin sisäistettyjä, ettei niihin tarvitse enää edes puuttua. Turhat siilot on murrettu ja yhteistyötä tehdään vaivatta yli organisaatiorajojen. Kaikille on kuitenkin selkeää, kuka on kulloinkin vastuussa.

Joustava ja kustannustehokas. Ylimääräisiä tehtäviä ja normeja on purettu.

Innostuneita osaajia, jotka toimivat yhdessä muun yhteiskunnan kanssa. Minimoidaan politiikan vaikutus ydintekemiseen. Pois hassunhauska hääräys, vaan oikeaa verovaroja hyödyntävää tekemistä.

On edelläkävijä, näyttää maailmalle oikeaa suuntaa. Kestävä kehitys, jokaisella ihmisellä apua tarjolla, jotka sitä tarvitsevat, lasten ja nuorten koulutukseen ja mielenterveyteen panostaminen ja suomalaisten rikkauksien vaaliminen kuten puhdas luonto, korkea koulutustaso, yksinäisyyteen sekä riippuvuuksiin puuttuminen. Eli hyvinvointivaltion lähtökohdat entistä kirkkaammin esillä.

Ympäristön tilaan poistiivisesti vaikuttavia kehityspolkuja on saatu käynnistettyä ja kansalaiset motivoitua muuttamaan/kehittämään tottumuksiaan, lasten kasvuympäristölle on luotu turvalliset puitteet ja tosiasialliset kotihoidon mahdollisuudet, joihin toki liittyy jokaisen arvomaailmaan perustuvia valintoja. Maailma ei ole pelkkää digiä ja etäilyä, jotka toki luovat tarveharkintaisia mahdollisuuksia.