• Palveluiden järjestäjillä tulee olla paitsi kielitaitoisia työntekijöitä, myös perustason kulttuurisensitiivisyystiedot ja taidot monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä toimimisesta organisaation kaikilla tasoilla. Työntekijöillä tulee olla selkeä käsitys siitä, miten saamenkielisten asiakkaiden kanssa toimitaan, koska se ei valitettavasti ole itsestään selvää vielä missään. Selkeät menettelytavat saamenkielisten asiakkaiden kohtaamiseen silloin, kun työntekijä ei itse osaa kieltä, säästäisivät kaikkien aikaa ja ehkäisisivät mahdollista mielipahaa.

  • Pitää palkata lisää saamenkielistä henkilökuntaa ja kouluttaa jo olemassa olevaa henkilökuntaa saamenkielen käyttöön.

  • työntekijöille koutusta saamelaiskulttuurista ja saamenkielissä

  • Pohjoismaista yhteistyötä kannattaisi kehittää koska monesti matka Norjaan on lyhyempi kuin vaikka Rovaniemelle.

  • Saamenkielentaitoisia ammattilaisia. Kielikoulutusta ja kielitaidon ylläpitämistä, kielitaidon tulisi näkyä palkassa.

  • Yhteistyötä yli rajojen siellä missä mahdollista.

  • Lisätä mahdollisuuksia käyttää saamen kieltä asioitaessa.

  • Saatava saamelaisia saamea äidinkielenä puhuvia ja saamelaista kulttuuria tuntevia työntekijöitä/viranhaltijoita enemmän. Kielen osaamista tulisi arvostaa myös palkassa, jotta saamelaisia koulunkäyneitä olisi edes pienikin mahdollisuus saada saamelaisalueelle.

  • Joustava ja rajaton saamenkielinen terveyspalvelu pohjoismaissa saamelaisten kotiseutualueella.Tätä tulisi kehittää.On väärin, että jos asiakas haluaa käyttää oomaa äidinkieltään, se ei onnistu. Täysin saamenkieliset lapset ja isovanhemmat tarvitsevat tulkin. Perheenjäsenet täytyvät olla aina valmiuksissa tulkkaamiseen. Mielestäni yksi vaihtoehto on, että KELALTA voitaisiin hakea korvauksia tulkkaamiseen jos sitä joudumme tehdä itse.

  • Saamenkielisiä työntekijöitä enemmän, jotta saisi palveluja saameksi.
    Yhteistyötä yli rajojen siellä missä mahdollista.

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • 4
    • »