Mietityttää onko kyseinen tapa laatia kaavamääräyksiä riittävän joustava. Ettei käy niin, että väline määrittelee kaavan sisältöä.

Laadinnassa ei ole sisäistetty tai ymmärretty kaavojen laadintaa ja niiden ohjaustarvetta eikä esityksessä ole huomioitu 2020 asemakaavan ja yleiskaavan tietomallit ryhmän kommentteja. Käyttötarkoituksia ei voida jakaa yksiselitteisesti esim. asumiseen ja liikerakentamiseen, joilla kummallakin on oma rakennusoikeutensa vaan voi olla tarpeen sallia kumpikin ilman erillistä jakoa. Jos taas tiedot lisätään kuntakohtaisella tarkennuksella ei visuaalinen ilme tule kertomaan, mitä alueelle on sallittu. Eli kaavan tulkinta muuttuu erittäin työlääksi, jos jokaista aluetta pitää tarkastella erikseen. Nykyinen käytäntö, jossa voi olla yhdistelmämerkinnät ja indeksiluvut ovat huomattavasti käytännöllisempiä.

Esim. ALK-3, Yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialue. Sallitusta kerrosalasta tulee vähintään 20 % ja saa enintään 80 % käyttää liikehuoneistoiksi. Rakennettavasta liikekerrosalasta saa enintään 50 % sijoittaa kellarikerrokseen, joka on osaksi tai kokonaan maanpinnan alapuolella. Asuinhuoneistoja ei saa sijoittaa ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen.

Nykyisestä kaavakartasta on selkeästi havaittavissa, että alueelle on sallittu liike- ja asuinrakentaminen ja indeksiluku kertoo, että merkitään sisältyy muutakin.

Tietomallipohjaisena visualisoitu merkintä tulisi olemaan esim. A, KL.

Tästä merkinnästä ei selviä suoraan, että merkintään sisältyy tarkentavia tietoja. Visualisoinnista tulee myös helposti pitkiä listoja erilaisia merkintöjä ja selkeän korttelin kuten ALK-3 etsiminen on vaikeaa. Kunnissa voi olla myös omat merkintäkirjastonsa, jolloin ALK-3 olisi standardi merkintä kaikissa kaavoissa. Tulevaisuudessa sanamuodot vaihtelisivat kaavojen välillä laatijasta riippuen, jos kyseessä on aina vapaa muotoinen tekti täydentämässä määräystä.

Ns. "perus"kaavamääräykset eivät tuota ongelmia nytkään (rakennusala, käyttötarkoitus, rakennusoikeus, pysäköintimitoitus, jne). Ongelmallisia ovat juuri kuntakohtaiset ja jopa kaavakohtaiset yleismääräykset. Niiden järkevä ryhmittäminen hieman pelottaa tuossa menetelmässä, niitä kun on vielä tosi paljon vähänkään monimutkaisemmassa kaavassa. Yleensä yleismääräykset ryhmitetään kortteleittain, jotta kaava olisi helposti luettavissa (mikä yleismääräys kohdistuu mihinkin korttelinosaan). Miten indeksit? Jos vaikka kaava-alueella on tarvetta sekoittaa käyttötarkoituksia esim. AK-1, AK-2, AK-3...? Rakentamistapaohjeiden juridista roolia pitäisi ehdottomasti pohtia myös!

Lähtökohta on hyvä ja automatiikka sekä määräysten kategorisointi on järkevää. Tulee kuitenkin huomioida, että kaavoitushankkeet ovat täynnä erikoistilanteita, johon systeemin on taivuttava. Esimerkkinä esimerkiksi olemassa olevan rakennuksen laajentaminen/korottaminen ja erilaisten määräysten kohdistuminen olevaan/uuteen rakentamiseen.

Voi hyvinkin olla tarkoituksenmukainen, mutta voi vaatia jonkin verran harjoittelua ennenkuin onnistuu. Ajattelen, että systematiikka voi hieman ryhdistää kaavan tekemistä ja jopa toimia jonkinlaisena muistilistana heille, joilla ei systematiikka vielä ole kunnossa.

Videolla ei tuoda esille, millaisella prosessilla kansalliset kaavamääräykset luodaan ja miten niitä ylläpidetään . Pitäisi olla kuvaus (tai lupaus) prosessista, jossa on riittävän monipuolinen osallistujakunta (eri rooleja edustavat sidosryhmät). Lisäksi, kun tavoitteena ovat oikeudellisesti selkeät määräykset, tulisi kuulla ympäristöoikeustieteen asiantuntijoita ainakin tässä laadintavaiheessa siitä, millaisia ohjeita noudattamalla saadaan oikeudellisesti selkeitä määräyksiä.

Tekniikka on kehittynyt ja madollistaa nyt sen, että tällaista valtakunallista yhtenäistietokantaa tehdään, niin miksi ei tehtäisi? Mutta onko tässä ajateltu riittävästi sitä, millaista kaupunkisuunnittelua ja ennen kaikkea minne, sitä tänä päivänä tehdään, neitseellisille alueille enää hyvin vähän ja kohta ei ehkä enää ollenkaan (metsäkadon välttelyt jne.). Eli onko tosiaan niin, että kaavamääräyskrjaston rakenne on ihan samanlainen kuin se oli silloin kun kaavoja tehtiin pääosin sinne skutsiin? Eikö pitäisi vähän enemmän siirtyä siihen suuntaan, että kaavoilla hallitaan erilaisia rakentamisen vaikutuksia olemassa olevassa kaupungissa eikä enää niinkään paljon määritellä vain pelkkää maanarvoa (niin kuin asemakaavassa nykyisin ja tuon uudenkin toimintatavan pohjalta tehtäisiin)?

Kaavamääräysten yhtenäistäminen on hyvä tapa järjestää kaavoitusta yhtenäinäisemmäksi. Suunnittelulle tulee kuitenkin tarjota mahdollisuus räätälöidä tarvittaessa kaavamääräyksiä kyseiseen suunnittelutehtävään sopivaksi. Ei pidä kangistua, vaan tapauskohtaisesti voi soveltua määrämittaiset ja hyvinkin yksityiskohtaiset määrittelyt, kun taas toisinaan maankäytössä tarvitaan väljempiä tai joustavampia määräyksiä, jolloin kaavamuutosten tarve vähenee.

Tavoite määräysten yhtenäistämisestä on hyvä, kunhan joustovaraa jää. Selkeät ja lyhyet määräykset ovat aina parempia kuin pitkät. Myös määräysten tulkinnat on syytä pohtia tarkkaan. Toivottavasti työryhmässä on mukana kokeneita kaavanlaatijoita ja rakennuslupien myöntäjiä. Mietityttää, miten päällekkäiset määräykset erottuvat eri formaateissa. Toivottavasti määräyksissä ja merkinnöissä hyödynnetään jo vakiintuneita toimivia esitystapoja, ja hankkeen taustaksi käydään läpi kuntien nykyisiä kaavamääräyskäytäntöjä mahdollisimman laajasti.

Kaavamääräykset perustuvat hyvin perinteisiin kategorioihin käyttötarkoituksista ja niiden määristä. Vaikka käyttötarkoituksia voi valita useampia samaan kohteeseen, vastaavatko ne kuitenkaan tulevaisuuden tarpeita muuntojoustosta ja ketterästä lisärakentamisesta niin, ettei kaavaa tarvitsisi aina laatia uudestaan? Rakennusten käyttötarkoitus pitää olla riittävän väljästi määrätty, jotta tarpeiden mukaiset muutokset on ketterä tehdä ja tilojen vajaakäyttö vähenee.
Kuntien tapauskohtaisia lisämääräyksiä saatetaan käyttää usein ja paljon, mikä tekee kokonaisuudesta liian yksityiskohtaisen ja raskaan.
Soveltuuko esitetty tapa yhtä lailla tonttikohtaisiin kuin laajoihin asemakaavoihin?