Kaavamääräysten selkeä lisääntyminen kielii mielestäni vajaasti toimivista laeista (laatu- ja ympäristövastuut), yritystoiminnan vinoutumisesta ja rakennusalan laajoista ja kriisiytyneistä ongelmista. Luottamus alalla on yleisesti heikko eri portaiden, suunnittelun ja totetuksen välillä.

Esimerkiksi suojelumääräysryhmän alle tarpeen saada useampia variaatioita

Esim. isommissa kaupunkimaisissa hybridi- / asuinkortteleissa tarvitaan riittävästi asemakaavamääräyslajeja rakennusoikeuden / kerrosalan esittämiseksi.

Voiko rakennusalan käyttötarkoituksen kirjoittaa vapaasti vai tuleeko se listan kautta? Täytyy olla mahdollista kirjoittaa kuntakohtainen käyttötarkoitus, koska voi olla erityisiä kohteita. On olemassa muitakin muinaismuistolain mukaisia kohteita kuin kiinteitä muinaisjäännöksiä. Näille pitää olla oma paikkansa, samoin muille kulttuuriperintökohteille.

ajoitusmääräykset, suojelumääräykset (sl, sm, sr...)

Vaikea sanoa yleispiirteisen esittelyn perusteella. Käyttötarkoituskategorioista herää esimerkiksi kysymys, miten hybridikohteet on huomioitu? Esim. oliko ekologiseen kestävyyteen liittyvilel ketagorioille joku oma paikka (esim. puurakentaminen / muu vähähiilinen materiaali, energiatehokkuus, rakennusrungon säilyttäminen muunojoustavuus...)?

Mielestäni ryhmittelyä voisi täydentää käyttöönoton jälkeen kokemusten perusteella. Tässä vaiheessa en osaa vielä siihen vastata.

Miro-pohjalla oleva esimerkkilista kaavamääräyksen lisätiedon lajeista tulee varmasti paisumaan tuosta (no hyvä, että tämä on päivittyvä), sillä jo kertaalleen rakennetun kaupungin suunnittelu on sitä tilanteen vaatimien 'lisätietojen' hallintaa. Ja ensi lukemalla tuo esimerkkilista on kyllä aikamoinen: kulttuurihistoriallinen arvotyyppi/kulttuurihistoriallinen tyyppi? Joku metatietomanuaali pitäisi olla kun tuolta yrittää oikeita valintoja tiputella, noissa otsikoissa ei nimittäin ole mitään järkeä jos kaikki eivät tee suurin piirtein samoja tulkintoja kunkin tavoitteen ja sitä ohjaavan määräyksen oikeasta otsikosta. Ja onko siellä YM:n päässä varattu riittävästi resursseja vastaamaan kysymystulvaan kun näitä ryhdytään soveltamaan? Ei voi kaavoitus pysähtyä eikä edes hidastua sen takia, ettei osata valita määräyksiä...

Määräyspankin päivitystarve on huomioitava.

Kaavakartan pitäisi olla mahdollisimman selkeästi hahmotettavissa kaikille. Miten päällekkäiset käyttötarkoitukset esitetään ja voiko yhteen geometriaan osoittaa rajattomasti määräyksiä? Luovutaanko nykyisistä selkeistä pääkäyttötarkoituksista, joissa yhdistyy jo valmiiksi muutama sopiva toiminto kuten liike- ja toimistorakennukset (K), teollisuus- ja varastorakennukset (T)? Luovutaanko joustavasta asuinrakennusten korttelialueesta (A)? Miten tässä on määritelty ”lisärakennusoikeus”? Onko maanalaiset tilat jätetty pois?