Liian yksityiskohtainen alakoodisto yleisesti ottaen. Esimerkiksi rakennusoikeus (ja viherkerroin) voi ohjata riittävästi tiettyihin talotyyppeihin ilman, että tarvitaan perinteistä erottelua "asuinkerrostaloalue", "asuinpientaloalue" jne. Tuloksena voisi olla monimuotoisempaa rakentamista.
Myös esimerkiksi liike- ja toimistorakentamisen alakoodisto on tarpeettoman yksityiskohtainen.

Kaavoitus on visuaalista puuhaa ja nyt tuntuu siltä, että kangistetaan se täydellisesti. Korttelit ja niiden alueiden vaikutukset ympäröivään suunnittelualueen kortteleihin hankaloituu, koska aina ei tarvita niin tarkkoja indeksejä ja taas toisinaan niitä tarvitaan todella paljon. Tätä kautta kaavasuunnittelun kokonaisuus ei ole samalla tavoin hahmotettavissa kun nykyään. Kaavoituksessa pääasiassa ratkotaan juuri alueita ja niiden välisien erojen yhteensovittamista monestakin suunnasta selvitettynä.

Videon perusteella näyttäisi puuttuvan määräykset haitallisten ympäristövaikutusten estämisestä tai lieventämisestä. Asemakaavavideon perusteella vaikea hahmottaa muutoksia yleiskaavoitukseen. Oliko niitä jo mietitty? Yleiskaavan laaja käyttöalue tulee huomioida kaavamerkintöjä uudistettaessa. Se on ollut nykyjärjestelmän ehdoton vahvuus. Yleiskaavat kun voivat olla hyvin strategisia tai yleispiirteisiä, eritasoisia aluevarauskaavoja tai suoraan rakentamista ohjaavia. Oikeusvaikutteisuuttakin on voinut säätää ohjaustarpeen mukaan.

Kaavamääräyslajien päivittyvyys tärkeää.

Miksi vanhat merkinnät eivät ole pohjana tälle työlle? Yleiskaavan käyttötarkoitusmerkinnät ovat samantasoisia kuin asemakaavassa. Yleiskaavoissa ei myöskään osoiteta rakennusalaa. Yleiskaavan käyttötarkoitusmerkinnät ja muut merkinnät tulee olla yleispiirteisempiä kuin asemakaavassa, jossa käyttötarkoitus on jo yksilöidympää.

Täysin pätevää valmista mallia on tuskin mahdollista tehdä. Oleellista on mallin muuntojoustavuus kunkin kunnan kaavoituksen käytännön työn äärellä. Erittäin oleellista on myöskin huomioida eri kaavatasojen tarpeet. Esimerkiksi yleiskaavoituksen tarpeet ovat hyvin erilaisia verrattuna asemaavoitukseen. Näitä ei voi yhdistää samaan muottiin.

Kaavamääräyslajeissa esiintyvät mm. ympäristöarvojen vaaliminen sekä ympäristön ja terveyden suojelu. Näihin sisältynee rakennetun kulttuuriympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön vaaliminen, mikä olisi paikallaan tuoda selkeämmin esille kaavamääräyslajien nimityksissä. Tarvitaanko näin samantapaiset käsitteet kuin ympäristöarvojen vaaliminen ja ympäristön suojelu kahdessa eri kaavamääräyslajissa?

Joustavuus ja päivittyvyys ovat tärkeitä.

Määräyslajien lukumäärä ei ole olennaista, vaan se, että kaikki tarpeellinen löytyy. Lisäksi tulee olla mahdollisuus kuntakohtaisiin sekä kaavakohtaisiin tarkentaviin lisämääräyksiin. Ryhmittelystä: Koodistot.suomi -palvelussa tulee olla hyvä hakumahdollisuus ja esim. valmiiksi luotuja kyselyjä, joilla hakea tietyn ryhmän kaavamääräyslajeja (kuten suojelu). Kunnissa käytössä olevissa suunnitteluohjelmissa niiden toimintalogiikka ja koodistojen käyttö on ohjelmakohtainen, ja määräysten käyttö tulee toivottavasti olemaan käytännössä helpompaa kuin miltä se koodistot.fi -sivuston mukaan näyttää. Huomioittehan, että kansallinen kaavatietomalli ja kaavamääräyslajikokoelma tulevat toteutuessaan oleellisesti vaikuttamaan kuntien käyttämiin suunnitteluohjelmistoihin, ja muutokset/päivitykset kaavatietomalliin ja/tai kaavamääräyslajikokoelmiin vaikuttavat siten joka kuntaan aivan eri kaliiberilla, kuin aiemmin.

Ilman muuta kaavamääräykset tulee luokitella. Tärkeämmät useimmin käytetyt määräykset eivät voi olla rinnakkain harvoin käytettyjen erikoistapausten kanssa.