Varhaisen tuen palveluita enemmän ja ilmaiseksi perheille. Neuvolan toimintaa pitää palauttaa entiselleen: mm sama työntekijä, enemmän aikaa keskusteluun. Yhteistyö eri auttajatoimijoiden kanssa nykyisin hankalaa, mm salassa pidon vuoksi. Lastensuojelun asiakkuus koko perheelle, ei vain lapselle.

Koulujen kautta nuorille lisää tietoa siitä mistä voi hakea apuja. Apua pitää saada riittävän nopeasti.

Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus aiheuttaa sen, että matalan kynnyksen palveluista ei pääse lastensuojeluun, vaikka tarvetta olisi. Matalan kynnyksen palvelut ovat täynnä moniongelmaisia lastensuojeluasiakkaita. Jos johonkin pitäisi panostaa, niin nimenomaan matalan kynnyksen eli perhesosiaalityön palveluihin.

Erityisryhmien huomiointi. Esim. Adhd ja autisminkirjo. Heillä on paljon mielenterveysongelmia.

Pelkät digitaaliset palvelut ilman ihmiskontaktia eivät riitä lapsille ja nuorille.

Jakakaa tietoa kaikesta mahdollisesta mielenterveysasioihin liittyvästä toiminnasta! Mielenterveydestä yleisesti, mielenyerveysongelmista, kriisipuhelimista ja -chateista, koulujen tarjoamasta avusta: kuraattori, terveydenhoitaja ja mahdollinen koulupsykologi. Näistä asioista kertominen jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsille ja nuorille sekä perheille on tärkeää, jotta he osaavat tunnistaa tilanteen mikäli sellainen tulee ja osaavat heti toimia.

Mielenterveysongelmiin tulisi suhtautua yhtä vakavasti kuin fyysisiin sairauksiin. Vaikka ihmisen kipu ei näy ulospäin, voi hän olla yhtä lailla työ- tai opiskelukyvytön kuin esimerkiksi tilapäisestä fyysisestä vammasta kärsivä
henkilö.

Tälläiset kyselyt ja tavallisten kansalaisten kuuleminen tälläisistä kehitysmahdollisuuksista on todella hyvä juttu!

Tunnetaitojen ja positiivisen pedagogian osaamista opettamista lapsille ja nuorille sekä ammattilaisille. Moniammatillisten työryhmien kehittäminen. Oppimisen arviointi, tuki ja tuen vaikuttavuuden seuranta.

Vaikka oikeus oppimisen, koulunkäynnin ja opiskelun tukeen on kirjattu lakeihin, opetussuunnitelmien perusteisiin ja erilaisiin suosituksiin, suuri osa tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista ei saa sitä tarpeidensa mukaisesti. Alueellinen ja oppilaitoskohtainen vaihtelu on suurta..

Kolmannen sektorin toimijoilta ehdotus Eduskunnan erilaisten oppijoiden tukiryhmälle marraskuussa 2023
Lisätietoa: https://www.eoliitto.fi/wp-content/uploads/2024/01/Ehdotus-oppimisen-tuen-toimenpideohjelmaksi_2023.pdf

Kouluun lisää vapaaehtoisia ja harrastustoimintaa.

Aikuisjohtoisuus. Lapset ja nuoret ovat toki fiksuja, mutta elämänkokemus vielä lyhyt. Siksi aikuisten olisi uskallaettava vastata heidän tarpeisiinsa myös asettamalla rajoja ja olemalla site turvallisia. Aikuiset taas kaipaavat tukea rajojen asettamiseen, koska maailma on kovin erilainen kuin oli heidän ollessaan nuoria. Muutos on nopeaa.

Koulujen kautta nuorille lisää tietoa siitä mistä voi hakea apuja. Apua pitää saada riittävän nopeasti.