Samat strategiat ovat kaikilla muillakin hv alueilla.
Yleiset tavoitteet. Konkreettinen suunnitelma? Henkilöstön lisäys? Omalääkäri mallissa lääkäreiden määrää tulisi runsaasti lisätä.
Digitalisaatio tarjoaa ylimääräistä palvelua hyvinvoivalla väestölle. Monesti näyttö ja terveyshyöty varsin niukkaa. Miten asia on huomioitu? Pitäisi olla heikomman puolella näissä asioissa. Monisairaat ihmiset kaipaavat työntekijän tapaamista.

Omalääkäri ei yksin pelasta, tekstissä lukee kylläkin omalääkäri-omahoitaja työpari, mutta tätä olisi voitu nostaa enemmän.
Lasten ja nuorten palveluiden vahvistaminen on tärkeä, anna asiakkaan valita- ei saa tarkoittaa että huoltajat valitsevat lapsensa puolesta, esim ettei ota opiskeluhuollon (th, kur,psyk) palveluita vastaan
Teknologia ei saa korvata kohtaamista
Turvallisempi elämä kotona- mitä se tarkoittaa? Lisää kodinomaisia hoitokoteja, ei riitä että joku käy hyvässä lykyssä kerran päivässä ja lopun päivästä on yksin. Eikä riitä että monitori seuraa

1. Toivottavasti tämä koskee kaikkia paikkakuntia ja toteutuu lähipalveluna
2. Lisää henkilökuntaa kotipalveluun
4. Kyllä asiakaslähtöisyys ja sujuva asiakaspolku, Nyt asiakaspolussa on niin että asiakkaana en kuulu mihinkään ja palvelut eivät itsekään tiedä kenelle asiakas kuuluu
5. Teknologiaan panostamisen sijaan voisi palkata lisää hoitajia ja sosiaaliohjaajia
6. Nämä pitäisi jo toimia kaikissa olosuhteissa

Eivät. Vammaiset ja esteettömyys on kokonaan ohitettu.
Vammaispalveluiden neuvonnalla vastaaminen kestää yli viikon
Päätökset ovat lainvastaisia

Ei. Nuoriso pärjää kun on vanhemmat ja koulu. Tärkeimmät on mielenterveysotilaat ja vanhukset sekä vammaiset. Heillä ei ole auttajaa. Omalääkäri ei auta mitään. Palkatkaa hammashoitajia, vanhuspaikkoihin laitoshoitajia ym.

5) Mielestäni palvelut ovat huonontuneet, kun rahaa on sysätty hyvinvointialueilla vain teknologian "kehittämiseen". Sillä rahasummalla saisi monta hoitajaa ja lääkäriä palkattua. Hoitotyö on kuitenkin ihmisläheistä työtä ja eikä sitä voi korvata tekoälyllä ja netillä. Ja monesti unohdetaan se, että kaikenlaiset uudet ohjelmat vaativat lisää opettelua hoitohenkilökunnalta ja usein myös kaikenlaista lisäraportointia, ja tällainen vie aikaa. Olisi tärkeää, että palvelua saisi puhelimitse ja jossa vastaa hoitohenkilökunta, koska puhelimessa asia helpompi selittää ja asia selviäisi nopeammin. Puhelinpalveluista on vain jatkuvasti vähennetty henkilökuntaa, ainakin siltä vaikuttaa kun esim. hammashoitoon yhteyttä ottaneena 4 päivää sitten ja minulle ei ole vieläkään soitettu takaisin. Tarve olisi siirtää huomenna olevaa aikaa ja digitaalisen ajanvarauksen/kansalaisen terveyspalvelussa siirtämistä ei voinut tehdä.

Lisäksi huolestuttaa vanhusten hoidon korvaaminen teknologialla. Monilla vanhuksilla on muistisairauksia ja muistisairaudet usein alkavat pikkuhiljaa ja eikä esim. hoitaja yleensä tunne vanhusta niin hyvin, että huomaisi heti asiaa. Esim. jos vanhusten lääkkeiden antamista aletaan ulkoistaa automaateille, niin vanhus saattaa hyvinkin tehdä niin ettei edes ota lääkkeitä vaan heittää ne pois. Lisäksi itselläni on omakohtaista kokemusta, Alzheimeria sairastavan vanhuksen lähiomaisena, että kotihoito uskoi sokeasti vanhusta ennen virallisen muistisairaus diagnoosin saamista, kun vanhus esim. sanoi vasta syöneensä ja käyneensä suihkussa, vaikka tällaista ei ollut oikeasti tapahtunut moneen päivään. Ja vaikuttaa myös siltä, että näissä teknologian lisääminen keskusteluissa unohdetaan jatkuvasti se tosi asia, että esim. kun ihminen ikääntyy niin sellainenkin henkilö, joka on ennen osannut käyttää tietokonetta ja älypuhelinta, niin ei pakosti enää osaakaan käyttää niitä, vaikka ulospäin näyttäisi vielä virkeältä. Vierestä nähneenä sellainen taito voi hävitä melko nopeastikin. Joten mielestäni enemmän tulisi panostaa oikeasti ihmisten hoitamiseen ja palvelemiseen, eikä laittaa rahaa jatkuvasti vaan teknologiaan, joka ei kuitenkaan pysty ihmistä korvaamaan tällaisissa asioissa.

Muutoslupauksilla ei turvata kaikkien asukkaiden palveluita. Millä perusteella näihin on päädytty, ei käy ilmi. Vammaispalvelujen asiakkaita ei näy missään.
Edelläkävijä tavoitteena, peruspalvelujen kustannuksella. Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa hyviä palveluja, henkilöstö ei voi hyvin ylimmän johdon määräämänä, aito yhteistyö puuttuu ja luottamuspula on suuri ylempää, päättävää johtoa kohtaan. Miten tähän strategian kautta vaikutetaan, ei näy.
Teknologia ja LUNNA ei korvaa ihmisiä. HVA on olemassa sitä varten että ihminen antaa palvelua ihmiselle jotta voisi elää arkeaan mahd. itsenäisesti. Koneet ja laitteet ei korvaa ihmistä vaikka kuinka näin kirjoitetaan. Monet eivät osaa käyttää laitteita eikä ole varaa niiden hankkimiseen. Varakkaat voivat aina vaan paremmin heikommassa osassa olevien kustannuksella.
Jos ei ole ihmisiä toteuttamassa palvelua, vaikka laitteet ovat olemassa, ei se paranna palvelua. Hammashoitoon ei pääse, asumaan ei pääse sinne missä on osaavaa henkilökuntaa ja apua saa liian usein liian myöhään.
Oma lääkäri, kuinka realistista näillä resursseilla.

2) Vuosien kokemus Itävallasta omalääkäristä vahvistaa uskoni siihen, että se voi Suomessakin tuoda vain parannusta niin asiakkaan kuin terveydenhuollonkin kannalta. Usein ajattelen, että jos olisin ne 24 vuotta ollut Suomessa en olisi saanyt riittävää hoitoa, en varsinkaa ennalta ehkäisevää hoitoa.

Lasten- ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa kouluympäristön ja lapsen oman hyvinvoinnin lisäksi hänen perheensä. Varhainen kotiin vietävä vanhemmuuden- ja koko perheen tuki on vaikuttava palvelu. Perhekeskustoiminnan ytimessä oleva systeeminen toimintatapa kaipaa vahvistusta, jotta palvelut eivät olisi pirstaleina lapsen ja perheen ympärillä. Eli lisätään toki palveluja, mutta myös yhtä tärkeää on vahvistaa rajat ylittävää yhteistyötä. Asiakaslähtöisemmät palvelupolut vahvistuisivat myös mm. digitalisaation myötä, kun asiakas saa itse olla mukana oman asiansa hoidossa reaaliaikaisesti myös sosiaalihuollon palveluissa. Asiakaskohtainen hyvinvoinnin mittari voisi olla hyvä lisä Lunnaan. Eli palvelujen euromäärien tarkastelun lisäksi siirtyisimme aidosti myös laadullisten ja subjektiivisten kokemusten mittaamiseen. Lisäksi tämän laadullisen hyvinvointidatan hyödyntäminen myös osana päätösten tekoa on tärkeää. Uuden asiakastietojärjestelmän täysimääräinen hyötykäyttö yhdistettynä tekoälyyn vapauttaa työntekijöiden aikaa itse asiakastyölle ja ihmisten kohtaamiseen. Tilastoinnin automatisoiminen on myös tärkeää, jotta työntekijän aika ei mene erilaisten exceleiden täyttämiseen. Organisaation tulee tukea asiakaslähtöistä toimintatapaa, tätä vaadetta ei tule asettaa työntekijöiden harteille samalla kun organisaatio luo rajoja ja rajoituksia ammattilaisen työlle. Lupausten ja käytännön ratkaisujen tulee tukea toisiaan. Omalääkäri olisi erittäin tervetullut toimintamalli.

2 Viimeiseen 10 vuoteen oma lääkäri Nummelan Terveyskeskuksessa eikä yksityisellä ole onnistunut. Koska tämä lupaus pitäisi toteutua aina kun on tarve. Ei siten että kuukausia on lähihoitajia. Sairaanhoitajalle ei pääse koska heitäkään ei ole riittävästi. 3 Vanhuksille ja eläkeläisille ei ole turvallista elää kotona mikäli terveys ei ole hoidettu Nummelan Terveysasemalla eikä yksityisellä kuntoon. 6 Kaikille vanhuksille ja sairaille potilaille tulee soittaa ambulanssi Lohjan Sairaalaan jos lääkäreitä ei riitä Nummelaan!