Uusi strategiaesitys on osittain erittäin hyvä ja siinä on paljon hyviä uudistuksia. Siinä on myös paljon ristiriitaisuuksia. Palveluiden vaikuttavuus ja sen selvittäminen ja vaikuttavaan palveluun panostaminen, näihin pitäisi satsata, käyntimäärien keräämisen sijasta. Uskon että paremmalla vaikuttavuudella ja sillä, että kansalaiset saadaan paremmin huolehtimaan omasta terveydestään, antamalla siihen tukea ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia, saadaan kustannustehokkuus paremmaksi ja resursseja riittää kriittisten palveluiden turvaamiseksi paremmin. Nopeat käynnit ilman potilaan kokonaisvaltaista huomioimista keräävät käyntimääriä, mutta eivät lisää vaikuttavuutta.

Muutoslupaukset ovat tärkeitä nostoja. Jään pohtimaan sitä miten nämä muutoslupaukset toteutetaan? On jo vuosikausia puhuttu yhteistyöstä, asiakaslähtöisyydestä, monialaisesta yhteistyöstä. Sosiaali- ja terveydenhuolto tuntuvat edelleen olevan "omissa poteroissaan". LUVN päättäjät voisivat mielestäni tehdä rohkeampia päätöksia. Nyt organisaatiomuutokset tuntuvat olevan vain samojen resurssien uudelleen järjestelyjä. Palveluiden yhteen toimivuuden eteen tulisi tehdä rohkeita päätöksiä.

1) LISÄÄ ensisijaisia paljeluja lapsille ja nuorille vaatii lisää resurssia! Liian usein lasten ja nuorten palvelut jääneet lähinnä sananhelinäksi ja kaunopuheiksi ilman konkreettista muutosta / resurssin lisäystä arkityötä tekeville. Muutoksen tulisi näkyä ensisijaisesti käytännön arjessa jotta muutoslupaus olisi perusteltu.
2) Haluaako myös riittävä määrä lääkäreitä toimia HVA:lla kuntalaisten omalääkärinä? Kuunnellaanko työntekijöitä ja mistä pysyvät tekijät?

5) Erittäin hyvä, Tähän tarvitaan projektijohtamista ja hyviä projekteja jotta kehtistystä parempaan saadaan aikaiseksi.

Kyllä jos ne myös toteutetaan eikä ole vain poliittista jargonia.

Konkreettiset toimeteivät mahdollista strategialupauksessa markkinoitua muutoslupausta.

Toteutuessaan varmasti palvelut parantuisivat.

1) On hienoa, että lapset ja nuoret näkyvät strategiassa. Muutoslupauksena "lisää palveluita" ei kuitenkaan kerro todellisesta tavoitteesta mitään. Mitä palveluilla tavoitellaan? Esimerkiksi tavoite 3) "turvallisempaa elämää kotona" johdattaa jo kohti tavoitteen mittaamista ja sen saavuttamisen arviointia. Voisiko lapsille ja nuorille - sekä heidän huoltajilleen - luvata tukea kohti parempaa pärjäämistä omassa arjessa?
2) Jokaiselle omalääkäri on selkeä ja kunnianhimoinen tavoite.
4) Asiakaslähtöisyys ja palveluiden sujuvuus ovat tärkeitä tavoitteita. Liian usein saamme lukea, kuinka esimerkiksi Helsingissä palvelusetelilläkään ei saa palvelua.
5) Miksi teknologiasta tehdään strategiassa itseisarvo? Lopultahan se on vain työkalu, jonka kautta osa asukkaista voi saada apua. Miksi juuri LUVN:in pitäisi käyttää verovaroja teknologiseen edelläkävijyyteen? Ihmiset tarvitsevat edelleen ihmisiä, se nähtiin myös koronarajoitusten aikana.
6) Kriittiset palvelut ovat toki hyvin tärkeitä. Ne synnyttävät aina dramaattisia otsikoita. Miksei strategiassa näy terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen?

Lupaukset eivät paranna mitään. Toimenpiteet vaikuttavat siellä missä niihin panostetaan. Mahtaakohan koskea koko aluetta nämä lupaukset? Jää nähtäväksi...

Hyvin kaunopuheisesti kirjoitettu. Ei ikinä tule onnistumaan. Myös epätasa-arvoinen, koska esim. Kaikki luvnin alueen kunnat eivät pääse esim. yksityiselle lääkärille. Tarkoitan näitä 65vuotta täyttäneitä. Pitäisi välitason "pomoja" poistaa ja suunnata rahat tekijöille, eli niille, jotka hoitavat asiakkaita. 1)lapsille ja nuorille palveluja! Etenkin mielenterveyspalveluja. Nyt on ainakin Hangossa otettu pois periaatteessa kaikki palvelut mielenterveyskuntoutuksessa. Kamalaa. 2)Miksi ei jatkettu silloin kun oli omalääkäri? Nyt luvattiin yli 65-vuotiaille mahdollisuus käydä yksityisellä lääkärillä edullisempaan hintaan, mutta se ei sitten koskenut Hankoa. 3) Turvallisempaa elämää kotona. Pitäisi saada enemmän tekijöitä, eikä pitää pikkupomoja. Jos aikaa on vain muutama minuutti iäkkään luona, niin et opi edes tuntemaan asiakasta. Turvahälytysjärjestelmä on ala-arvoinen. Tullaan jostain parin tunnin päästä "auttamaan" ja niinkin on käynyt, ettei auttajalla ole edes avainta mukana. Myös kouluttamattomia paljon ja heidän apunaan täysin ulkopuolinen henkilö. Siinä vaarantuu tietosuojat sun muut. Ennen oli kaupungin kotihoito, joka homman hoisi, vaan ei enää... 4) Kunpa joskus sitä asiakasta edes kuunneltaisiin. Sujuvammat asiakaspolut... Jos et edes lääkärille pääse tai saa uusittua lääkereseptiä, niin jotain tarvitsisi tehdä. Tai antaa hoitajalle se lääkärin palkka, sillä hoitajan kautta asioidaan, ei lääkärin. 5) Teknologiaa voi käyttää, mutta oltava varmoja, että asiakas pystyy asioimaan netin kautta. Monilla ei ole omaa tietokonetta tai älypuhelinta ja etenkin vanhemmat eivät osaa niitä käyttää. 6) Ei ole mitään järkeä lopettaa sairaaloita ja päivystyksiä. Kohta ei kukaan uskalla hankkia lapsia, jos täytyy lähteä Espooseen tai Hyvinkäälle synnyttämään. Aikoinaan Tammisaaren synnytysosasto oli kuuluisa ulkomaita myöten, mutta sekin ajettiin alas. Lohjallekaan asti ei aina ennätetä ja vaarannetaan sekä öidin, että lapsen henki. Ambulanssi ei ota kyytiin, sairaalaan ei saa jäädä, vaikka olisi henkihieverissä. Kaiken lisäksi yleensä joutuu odottamaan päivystykseen pääsyä tuntikausia ilman ruokaa ja nestettä. Lääkärien ja toimipaikkojen määrää tulisi lisätä valtavasti, että edes kriittiset palvelut saataisi toimiviksi.