Ota kantaa uuden rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon ja kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman laatimiseen

Korjaus-muutostöiden Energiatehokkuuden selvitykset ja toimenpide-ehdotukset perusparannuksiin pohjaksi, E- lukulasklemat

Uudisrakennusten energiaselvitys on vuosien aikana saanut paljon kritiikkiä siitä, että toteutuneet kulutukset eivät kohtaa energiaselvityksen kulutusten kanssa likimainkaan. Tehdyissä vertailuissa ja mittauksissa kaukolämmön kulutus uudessa
asuinkerrostalossa voi olla 200% suurempi kuin energiaselvityksen tulos. Toki tiedämme, että energiaselvityksen tarkoitus on ohjata rakentamista ja tehdä rakennuksista vertailukelpoisia keskenään. Nyt kun vakioitu käyttö asetetaan tarkastelun alle, voisi olla hyvä tarkastella kriittisesti vakioidun käytön ja todellisten kulutusten kohtaavuutta lähemmäs toisiaan, vaikka vertailukelpoisuuden säilyttäminen on edelleen tärkein asia.

Toisena tärkeänä asiana pidän sisäolosuhteiden huomiointia, päivänvalon riittävyyttä ja ilmastonmuutokseen varautumista sisälämpötilojen osalta

Tämä on täyttä PASKAA !

Painopisteenä tulisi olla passiiviset keinot ja helppohoitoinen tekniikka ja niihin kannustaminen estämään ylilämpenemistä ja vähentämään lämmitystarvetta, jotta talotekniikan rooli ei kasva liian suureksi. Jo nykyisin talotekniikan korkea hinta sekä huollon, ohjauksen ja säädön osaamisvaje ja osaajapula hidastavat kehitystä, jolloin energiatehokkuus isossa määrin tekniikan varassa ei ole paras, nopein eikä ympäristöystävällisin keino. Myös järjestelmien ylläpidon hinta tulee merkittävään rooliin pienemmissä yksiköissä ja kauempana suurista kaupungeista ja lisää tarvetta erilaisiin avustuksiin. Laitevalmistuksen hiilijalanjälki tulee myös ottaa huomioon.

E-lukuvaatimukset niin uudis- kuin korjausrakentamiseen, korjaamisessa velvoittavat kynnysarvot kiinnittävät varmasti paljon huomiota. Kustannusoptimaaliset korjaustavat eri käyttötarkoitusluokkiin toimivat esimerkkeinä, niitä kaivataan. Energiatodistukset menevät uusiksi, miten kokonaisuus hoidetaan?

Ei tarpeettomia remontteja ja uusia kustannuksia nostavia raportointeja.

Rakennus itsessään ei tuota päästöjä, mutta sen ylläpitoon tarvittava energia kylläkin. Jos meillä on päästötöntä energiaa, niin meillä on päästöttömiä rakennuksia.
Sähköautojen latausta ei tulisi vaatia asuinrakennuksilta, ne ovat liikenteen haasteista ja päästöjä, eivätkä kuulu millään tavalla asuinrakennuksille.
Lisääntyvät vaatimukset rakennusten automaatiolle monimutkaistavat järjestelmiä ja varsinkin lisäävät niiden huollon ja seurannan tarvetta. Tämä lisää elinkaari kustannuksia ja aina kun käytetään rahaa, syntyy päästöjä.
Vaikka kuinka hyvän rakennuksen tekee, niin käyttäjä kuitenkin lopulta tekee päätökset ja vaikuttaa omalla toiminnallaan ja valinnoillaan rakennuksen toimintaan ja tähän ei voida vaikuttaa.

Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet eivät saa heikentää sisäympäristön laatua ja asumisterveyttä. Tämä tulee huomioida jo energiatehokkuutta parantavin toimenpiteiden suunnittelussa.
Energiatehokkuutta parantavissa toimenpiteissä on tärkeää huomioida tekninen apu ja rahoitustoimenpiteet heikossa asemassa oleville kotitalouksille.

- kansallinen tuki remonttien tekemiselle määriteltävä ja mekanismin on oltava helppo ja kohdistuvan laajasti kansalaisiin jotta vaikutukset ovat riittäviä
- ehdotamme kotitalousvähennys mekanismiin omaa laajennuserää joka kohdistuisi kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen (vrt. Ruotsin malli Grön Teknik erä)
- tukimekanismien oltava tekniikkaneutraaleja (mm. myös lisäeristäminen, ikkunoiden ja ovien uusiminen ja muut energiatehokkuutta parantavat remontit oltava mukana, ei vain lämmönlähteen uudistaminen ja muuttaminen)
- rakennettavat tukimekanismit tulisi kohdistaa riittävällä suuruudella ja riittävän pitkälle aikajaksolle, jotta kuluttajat voivat suunnitella omat remonttinsa järkevästi ja oikea-aikaisesti
- sähköautojen latausinfraan kohdistuvat vaatimukset kiinteistöille tulisi kohdistaa järkevästi ja kohdistua käytön mukaan (ei turhia investointeja kiinteistöille)

Direktiivi lisää kiinteistönomistajille pakollisia tarkastuksia, jotka lisäävät vuosittaisia kustannuksia. Tämä nostaa erityisesti pienten asunto-osakeyhtiöiden asumiskustannuksia, koska tarkastusmaksut eivät jakaannu isolle määrälle osakkaita. Vaikka direktiivissä on monessa artiklassa kehotettu huomioimaan vähävaraisten ihmisten asumiskustannukset, tulle koko energiadirektiivi eniten vaikuttamaan tavallisten, keskituloisten ihmisten asumiskuluihin. Asumiskulut tulevat nielemään entistä isomman siivun tuloista. On lapsellista olettaa, että energiansäästö tulisi kattamaan energiatehokkuuden parantamisen tuomat lisäkulut.

Energiatehokkuuden ja päästöttömän suunnittelu kustannus, talous ja tapauskohtaisuus huomioiden

Tämä on täyttä PASKAA !

Passiiviset perusparannuskeinot ja helppohoitoinen/pitkäikäinen tekniikka.

Mikä on energian kulutuksen kansallinen lähtötaso eri käyttötarkoitusluokille? Tämä asettaa vaatimukset tehtäville korjauksille.

Rakennuksen käyttötarkoitus ja tekninen toiminnallisuus.

Käyttäjien valistukseen, energian seurantaan, olemassa olevien järjestelmien säätöön ja käytön opastukseen. Monissa olemassa olevissa rakennuksissa saadaan jo suuria säästöjä pelkällä vanhan järjestelmän optimoinnilla ja käyttäjien valistuksella.
Painotusta energiatodistuksen laatijan parannus ehdotuksille ja toteutuneen energiankulutuksen seurannalle.

Ennen rakennuksen perusparannuksen suunnittelua pitää rakennuksen rakenteiden ja rakenneosien kunto tutkia kuntotutkimuksien avulla. Koska korjattavat rakennukset ja niiden olosuhteet sekä rakenteet ovat aina erilaisia, pitää korjaussuunnittelun lähtökohtana olla kyseisen rakennuksen perusteelliset kuntotutkimukset. Kuntotutkimukset ja korjaussuunnittelu vaativat hyvää osaamista mm. eri aikakausien rakenteista sekä niiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta.

Perusparannussuunnitelmassa tulisi huomioida käytettävän energian päästöttömyys. Onko järkeä lisätä lämmöneristystä, jotta talvella kuluisi vähemmän kaukolämpöä (mahdollisesti päästötöntä), jotta kesällä täytyisi viilentää sähköllä (mahdollisesti aiheuttaisi päästöjä).

Liitteen II 3a. mukainen vapaaehtoinen indikaattori rakennusten purkamisesta tulisi ilman muuta ottaa mukaan perusparannussuunnitelmaan, samoin rakennuspaikan ulkopuolella tuotetun uusiutuvan energian osuus.

Vaikka kiinteistökohtaisia korjausvelvoitteita ei olisi tulossa, asettavat kovat tavoitteet kuitenkin käytännössä meidät tilanteeseen, jossa valtaosaa alempien energiatehokkuusluokkien rakennuksista on välttämätöntä korjata energiatehokkaammaksi. Alempien energialuokkien rakennuksia on suhteessa hyvin paljon suomalaisessa rakennuskannassa ja näistä rakennuksista on myös saatavissa huomattavia säästöjä korjausinvestointien avulla. Aiemman kysymyksen tavoin asiassa tulee kuitenkin ottaa huomioon väestöltään vähenevät alueet ja niissä olevat epätarkoituksenmukaiset asuinkiinteistöt, niiden poistamiseen tulisi luoda taloudellisia kannustimia.

Jonkin verran säästöjä voidaan saavuttaa käytön aikaisen energiankulutuksen optimoinnilla, tähän tarvittaisiin neuvontaa, koulutusta ja esimerkiksi energiatehokkuussopimuksien kaltaista kannustavaa sopimustoimintaa. Myös rakennusten käyttöä tulisi tehostaa ja saavuttaa sitä kautta säästöjä energiankulutuksessa. Näkemyksemme mukaan erityisesti asunto-osakeyhtiöissä käytönaikaista energiankulutusta voitaisiin parantaa huomattavasti, koska osakkailla ei tällä hetkellä välttämättä ole omaa intressiä parantaa esimerkiksi omia veden- tai lämmönkulutustottumuksiaan. Vastaavasti omakotitaloasukkailla kulutustottumuksilla on suora taloudellinen vaikutus omiin asumiskustannuksiin. Samoin vuokrataloyhteisöt ja muut omakustannusperiaatteella toimivat asuntoyhteisöt pyrkivät määrätietoisesti käyttökustannuksiensa hillitsemiseen esimerkiksi energiankäytön optimoinnilla.

Energiatehokkuuden lisäksi kannattaisi ottaa huomioon ilmanvaihtoratkaisut monipuolisesti. Hieman pelottaa energiatehokkuuden parantamisen historia Suomessa. Sääntöjen mukaisella rakentamisella on luotu rstkaisuja, jotks ovat pilanneet rakennuksia ja jättäneet sinoaksi mahdollisuudeksi purkamisen.