Kokkolan kaupungin talous on kuralla, sen kaikki tietävät. Tuoko pienten koulujen sulkeminen sellaiset merkittävät säästöt että niillä on jotain oikeaa merkitystä kaupungin taloudelle? Valitseeko kaupunki sen reitin että se ottaa pieniltä lapsilta ja samalla päättäjät nostavat kuukaudesta toiseen huimia palkkoja. Niillä palkoilla saneerattaisiin monta koulua. Ehdotankin muutoksia johtoportaan henkilöstöön ja palkkojen alennuksia. Veronmaksajana suututtaa että kaupunki syytää verorahoja miljoonittain kohteisiin jotka eivät ole lakisääteisiä ja samalla kyykyttää lapsia ja karsii lasten oikeudesta kasvaa ja oppia turvallisessa ympäristössä, sekä fyysisesti että emotionaalisesti. Koko ajan puhutaan siitä miten lasten tulisi liikkua enemmän. Mitä tapahtuu jos kyläkoulut suljetaan? Päivänselvää on että alakoululaista ei voi laittaa kulkemaan jalan/pyörällä yli kolmen kilometrin yhdensuuntaista koulumatkaa. Niinpä lapsi kuskataan sinne linja-autolla kaupungin kustannuksella ja hän istuu vähintään sen ajan autossa minkä hän voisi käyttää liikkumiseen koulumatkalla. Miten ihmeessä kaupungilla on varaa rakentaa uusi suurempi Chydeniuksen koulu ja laajentaa vasta remontoitua Villan koulua? Samalla parikin koulua on ilman koulurakennusta ja toisissa kärsitään sisäilmaongelmista. Jos pitää rakentaa niin rakentakaa Chydenius. Ennenkin on siirrelty oppilaaksiottoalueita Chydeniuksen hyväksi, rajoja voisi siirtää niin että Kirkonmäen oppilaat ohjautuisivat osittain Chydeniukseen ja osittain Villaan. Villan ja Chydeniuksen painetta purettaisiin ohjaamalla oppilaita Vittsariin, jolla on resursseja tilavana ja TERVEENÄ kouluna ottaa enemmän oppilaita. Hollihaan painetta voisi myös purkaa siirtämällä ruotsinkielinen kielikylpyopetus Chydeniukseen. Minkä mittapuun mukaan keskellä kaupunkia sijaiseva suuri koulu on lapselle parempi kasvu- ja oppimisympäristö kuin lähellä luontoa sijaitseva pienempi yksikkö? Nyt järki käteen päättäjät, teillä on aikuisina velvollisuus toimia lapsen edun mukaisesti! Säästöjä voi hakea muualtakin kuin lapsilta jos vain kaupungilla on haluja. Tarkistakaa johtoportaan palkkaus, ihminen pärjää nykyään vallan mainiosti 2500 euron kuukausituloilla, kaikki sen ylimenevä on turhaa. Kaikki ei-lakisääteiset avustus-/tukikohteet pärjätköön omillaan näinä kurjina aikoina.

Tässä ihmettelen miten maahanmuuttaja- ja pakolaislasten tilannetta ei ole liitetty kouluverkkoselvitykseen. Hollihakaanhan ei voi mahtua loputtomasti uusia oppilaita, näitä tulee kuitenkin vuosittain tietty määrä lisää, täytyyhän näiden kohdalle olla jokin suunnitelma, miksi sitä ei ole avattu? Haluaisin kuulla mitä sitten tapahtuu kun Hollihaka on totaalisen täynnä? Niin tai näin ruotsinkielinen kielikylpy pitäisi ehdottomasti siirtää ruotsinkielisiin kouluihin, järjetöntä, ettei näin ole !?! Jos Kokkolassa olisi yksi koulutoimenjohtaja (=säästöä) jonka valintakriteerinä olisi henkilö joka on kasvanut ja elänyt kaksikielisessä kaupungissa ja todistettavasta ajaa molempien kieliryhmien etua täysin tasavertaisesti, niin tämäkin asia olisi kondiksessa ja säästöä tulisi !

att även på svenska sidan kunna erbjuda nya fräscha skolor kan väl inte vara helt fel. Allt stort är/ behöver inte vara vackert, lika lite som allt smått är tryggt och bra.

Sopiva koulun koko on sellainen, jossa jokainen opettaja tuntee jokaisen lapsen ja jokainen lapsi jokaisen opettajan ja jossa oppilaatkin hyvin pitkälle ainakin tietävät toinen toisensa, mieluiten tuntevat. Puitteet eivät voi olla liian isot, on sanomatta selvä, että pienempi koulu on turvallisempi lapsen näkökulmasta kuin isompi. Ja itse kukin muistaa kuinka isolta pieni mäennyppylä näytti ja tuntuikaan lapsena, voimme vain kuvitella miltä iso monisarjainen koulu jossakin kaukaa kotoa näyttää ja tuntuu pienen alakoululaisen silmin ja mielin. Yläkoululaiset jo kaipaavat uusia ympyröitä ja selviävät isommista haasteista, isompi koulu on heidän kannaltaan ok, muttei yläkoulukaan saa olla liian iso. Ja nykyajassa ulkoilua, vapaamuotoista liikkumista ja leikkimistä ei voi liiaksi korostaa lasten kohdalla joten koulupiha on vähintään yhtä tärkeässä roolissa kuin rakennus kuten se, että lapsi ei liian aikaisin luovu leikistä ottaessaan mallia isommista. Uskallan väittää, että isoissa kouluissa lapset kasvavat aivan liian nopeasti pikkuteineiksi, joillekin vanhemmille tämä näyttää sopivan valitettavan hyvin, sillä tämä on lapsen kehityksen kannalta äärimmäisen vahingollista ja lopputuloksena on monenmoiset ongelmat nuoruusiässä ja aikuisenakin. Se, onko rakennus uusi ja moderni, onko oppimisympäristö juuri viimeistä huutoa, ei oikeastaan merkkaa juuri mitään. Kaikkein tärkeimmällä sijalla on rakennuksen sisällä oleva ilmapiiri ja ihmissuhteet. Tietenkin laadukas opetus on tärkeä osa ja varsin iso osa, mutta pienen lapsen oppiminen tapahtuu ennen kaikkea turvallisessa vuorovaikutussuhteessa ja rauhallisessa ympäristössä, jossa lapsi aidosti tulee nähdyksi ja kuulluksi, pysyvyys ja ennakoitavuus on kaiken a ja o. Kaikkein parhaiten tämä toteutuu pienehkössä ja kohtuukokoisessa koulussa. Pieni opetusryhmä isossa koulussa ei aja samaa asiaa, jos koulu itsessään on liian iso, tämä tuo mukanaan monenlaista turvattomuutta ja levottomuutta jota nykyajan lapsilla on muutoinkin aivan liiaksi.

Mielestäni riittävä koulun koko on kolme rinnakkaisluokkaa, sitä suurempi on jo liian suuri ja kiusaamista ei pystytä pitämään kurissa. Myöskään ylä- ja ala-asteen yhdistämistä en näe hyvänä asiana, muutenkin lasten lapsuus loppuu nykyään liian lyhyeen.

Stora enheter, stora sociala problem, Karleby borde vara en stad som kunde vara exempel för andra städer där man beaktade barnen och småskolorna, en stad där man inser fördelen med att låta nuvarande system fortsätta istället för att hitta på nya ideér som dessutom kostar skyhöga konsultarvoden och planering ??

Ymmärrän pienten koulujen yhdistämisen, mutta suurkoulut eivät ole hyvä vaihtoehto. Miten niistä tehdä turvallisia oppilaille ja opettajille? Miten taataan työrauha luokissa? 32 oppilasta alkaa olla maksimimäärä luokassa. Ihan pienten lasten päivähoito pitäisi mielestäni pitää sellaisena, kuin se tällä hetkellä on. Ryhmäkoko ei tule suurentaa. Ajateltava on myös pienten lasten kulkemista kouluun/hoitoon. Ei heitä voi laittaa kävelemään yksinään pitkiä matkoja, varsinkin tuohon liikennekulttuuriin mitä täällä harrastetaan.

Ajatelkaa mitä haloo Suomen maassa syntyisi jos Kokkolan valtuusto kaataisi kaikki nyt tehdyt esitykset ja päättäisi, että kouluverkko säilyy ennallaan, kaikille suodaan oikeus lähikouluun, oppilasraja on se 32, pienimmille syrjässä oleville kouluille annetaan riittävästi armonaikaa jos oppilasraja alittuu ja päivähoidossa yksiköt pysyvät pieninä. Ja homekoulut korjataan. Jos pääotsikkona kaikissa uutisissa olisi se, että kuntalaiset voittivat, Kokkolan kaupunki saisi aivan valtavasti huomiota osakseen ja normikansalaisilta läpi Suomen maan takuuvarmasti positiivista huomiota, vetovoima kasvaisi huimasti, tästä ei ole minkäänlaista epäilyä. Mikä toisi lisää kuntalaisia ja verorahoja. Näin se vain on ! (Huom. uutiset Tallinnan ilmaisesta joukkoliikenteestä – kun antaa niin saa)

Jättikoulut luovat levotonta ilmapiiriä ja otolliset olosuhteet kiusaamiselle. Kukaan ei tunne ketään (vanhemmat, opettajat). Todella huolestuttavaa.

Halkokarille uusi terve koulu jossa eskari ja 1-2 lk hyvässä saumattomassa yhteistyössä. Koivuhakaan ei mahdu ykspihlajan lapset, ei riitä pihakaan. Ehkä ykspihlajaan voisirakentaa päiväkoti-eskari-1-2lk samaan rakennukseen ja pihapiiriin. ..sitten isommat 3lk-vois kulkea muualle.
Pääasia että kaikki tilat terveitä ympäristöjä joihin paikallisliikenne kulkee liki