Oleellista on työpaikan perustehtävä ja sen mukainen työskentely. Jos työt hoituvat ei ole merkitystä sillä, että millaiset työntekijät tehtävää hoitavat. Tai on sikäli, että olipa työntekijä millainen hyvänsä, jokaisen on huolehdittava työyhteisön hyvinvoinnista. Moninaisuuden ei pidä olla itseisarvo, ihan "perinteisenkin ihmisen" tulee kelvata ja hänkin on arvokas sellaisenaan siinä, missä poikkeavat yksilöt vaikka tänä aikana kaikki erilaisuus on nostettu jotenkin jalustalle.

Ei moninaisuus vahvista yhdenvertaisuutta vaan se, että ihmisen elämän moninaisuudella ei ole väliä. Hallinto vahvistaa yhdenvertaisuutta tunnistamalla kaikki yhdenvertaisiksi riippumatta moninaisuudesta.

Ehdottomasti. Esimerkiksi poliisiin pitäisi saada välittömästi kansalaisten koko kirjo joka lieventäisi rasismia erinomaisesti.

Kannatettavia tavoitteita.

Johtajuus on monien erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja sietämistä sekä päätöksen tekemistä niiden perusteella. Pitkän virkamiesuran tehneenä tämän periaatteen olisin halunnut nähdä käytännössä. Nyt taitaa olla jo myöhäistä ja tilanne näyttää menevän yhä heikommaksi. Juhlapuheissa korostetaan mm. ns. "hiljaista tietoa", josta käytännössä halutaan eroon. Kokemus näyttää olevan haitta, valitettavasti.

Legitimiteetti on hyvä sana, mutta ehkä hiukan vaikea kuitenkin, harkitsisin sen pois jättämistä. Ja jos nuo kyseisessä lauseessa olevat muut periaatteet toteutuvat, niin legitimiteettiä tosiaan syntyy kuin itsestään, eikä sitä tarvitse aukirjoittaa. Olisiko moninaisuuden sijaan parempi puhua ihmisten erilaisista tilanteista ja lähtökohdista; nämä ovat konkreettisempia kuin hieman hämärä moninaisuus?

jälleen kerran edellyttää sellaista joustavuutta, joka useissa valtionhallinnon virastoissa ei mahdollista.

Henkilöstön rekrytoinnissa olisi hyvä kiinnittää huomiota valittavan henkilön arvoihin. Millainen on henkilön suhtautuminen ihmisten elämän moninaisuuteen.

Moninaisuus on tärkeä demokratian kulmakivi, joka valitettavasti tuntuu helposti jäävän ensimmäisenä pois. Moninaisuutta helpottaa se, että hallinto tietää itse, mitä edustaa, silloin voi asemoitua / ymmärtää moninaisuutta.

Yhdenvertaisuus ja moninaisuus ovat tärkeitä arvoja, kunhan ei kuvitella, että kaikki on sitten kunnossa, kun työpaikalla on eri ihonvärejä edustavia henkilöitä. Moninaisuus voi olla esimerkiksi myös sitä, että siedetään ja nähdään tärkeäksi, että työpaikalla on erilaisia persoonallisuuksia ja heillekin löytyy tilaa hengittää ja toimia. Ryhmäilmiön vaaroista puhutaan mm. sosiaalipsykologiassa silloin, kun työpaikalla on liikaa samanmielisiä Jees-tyyppejä.