Esim. etämenetelmät, paikalliset kommentointitilaisuudet, kansalaisraateja myös vain lapsille ja nuorille (koska heillä tulevien sukupolvien näkökulmaa), selkokielisyys. Pitää kiinnittää huomiota, mitkä ryhmät ovat oikeasti aliedustettuina politiikassamme ja keillä voisi olla haavoittuvuutensa suhteen erityisiä intressejä ilmastonmuutoksen tai ilmastopolitiikan suhteen. Esim. "ikääntyneet" (riippuen mitä tällä tarkoitetaan) voidaan nähdä myös kokoonsa nähden yliedustettuna ryhmänä esim. vaaleissa.

Lasten osallistuminen pitäisi olla pakollista, koska päätökset vaikuttavat oleellisesti heidän tulevaisuuteensa.

Lapsilla ei välttämättä ole riittävää ymmärrystä, että heidän mielipiteilleen voisi antaa painoarvoa. Nuoria lukioikäisestä lähtien sen sijaan pitäisi kuunnella.

Puhelinhaastatteluilla tai yleisillä tilaisuuksilla, joissa voisi ilmaista huolensa.

Tiedotus aiheesta niissä paikoissa, joissa nämä erityisryhmät ovat. Tiedotus ja osallistuminen ei siis saa rajoittua pelkästään digitaalisiin palveluihin, joihin on vaikea löytää. Koulun kautta esim. kaikkien senikäisten lasten tavoittaminen on helppoa.

Opistojen opintoihin sisällytys, yhteistyö kolmannen sektorin järjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä analogisten kanavien kautta. Haastattelut yms.

Ko. ryhmien kanssa tulisi viestiä heille sopivilla keinoilla ja mieluiten alan ammattilaisen johdolla. Lapsille, vammaisille ja vanhuksille tämä saattaa käytännössä tarkoittaa hyvin eri asioita. Luotan siihen, että eri ihmisryhmien kanssa työskentelyyn erikoistuneet ammattilaiset osaavat arvioida viestintäkeinot minua paremmin.

Some, koulutus osana opintosuunitelmaa, työväen ja kansalaisopistot, järjestötyö.

Varhais- ja muut kasvatusasteet sekä sote-toimipisteet velvoitetaan järjestämään tämä joko itse tuotetusti tai ulkoistettuna. Voisiko tämä olla osa organisaatio-/toimipistekohtaista ilmastotoimet huomioivaa toimintamallia?

Osallistumista pitää suunnitella alusta asti yhdessä näiden ryhmien kanssa ja yhteistyössä heitä edustavien tahojen kanssa. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi tulevien sukupolvien elämään, ja siksi lasten ja nuorten kuuleminen ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa on keskeistä.

Ilmastonmuutoksen mekanismeista ja vaikutuksista on tarpeen lisätä opetusta ja keskustelua kouluissa, sillä monen nuoren mukaan ilmastoasioista ei saa koulussa tarpeeksi tietoa.