Suomessa on osaava ja koulutettu työvoima, sekä kansalaisten myönteinen asenne tutkimusta ja innovaatioita kohtaan. Suomessa on muutama maantieteellinen keskittymä yliopistojen ja yritysten muodostamia innovaatioekosysteemejä, ja niissä tehdään maailmanluokan tutkimusta ja innovaatioita, jotka houkuttavat kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä puoleensa.

Korkeakoulutuksen aluellinen kattavuus (ammattikorkeakolut), joka mahdollistaa korkeakoulujen ja yritysten keskinäisen yhteistyön eri alueilla. Korkeakoulujen laadukkuus. Tutkimuksen soveltaminen käytäntöön ja osaamiseen yrityksissä (ammattikorkeakoulujen vahvuus).

datatalous

Keskimäärin hyvä osaaminen, joka tosin heikkenemässä OECD-verrokkeihin nähden.
Ajantasainen opetus korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Yleinen tki-arvostus yhteiskunnassa.

Tämä kysymys ei auta tunnistamaan heikkouksia, joihin pitäisi puuttua.

- Koulutettu ja osaava työvoima, joka on TKI-toiminnan perusedellytys kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

- Osaava ja monipuolinen yksityisten TKI-palveluiden tarjoajaverkosto; huipputason kehittämisosaamista on tarjolla erityisesti ICT-alan eri lohkoilla

- Alueellisesti kattava korkeakouluverkko, joka pystyy palvelemaan yrityksiä kokonaisvaltaisesti niin TKI- kuin koulutustarpeissa ja joka on asteittain pystynyt kehittämään työnjakoaan ja profiloitumistaan

- Yrityksille suunnattujen julkisten TKI-tukien hakeminen ja niihin liittyvä raportoiminen on hallinnollisesti kohtuullisen kevyttä

Yhteistyössä saavutettu parlamentaarisen TKI-työryhmän linjaukset osoittavat vahvaa yhteistä tahtotilaa.

Suomessa tehdään korkeaa tieteellistä laatua, joka on koko TKI-järjestelmän ja laadukkaan koulutusjärjestelmämme perusta pohja. Yliopistoihin ja niiden ympärille muodostuneet osaamiskeskittymät mahdollistavat monitieteisen yhteistyön, samoin luontevan tutkimus-yritys-yhteistyön.
Suomi on edennyt hyvin eurooppalaisessa tutkimuksen ja tutkijoiden vastuullisen arvioinnin uudistuksissa sekä avoimen tieteen käytänteissä. Meillä on perustaa rakentaa houkutteleva tutkimusympäristö.
Suomalaiset tutkijat, tutkimusryhmät ja yritykset ovat onnistuneet kotiuttamaan kansainvälistä TKI-rahoitusta suhteessa hyvin, mikä kertoo korkeasta laadusta.

Tällä hetkellä keskeinen vahvuus on pienen maan 'mahdollisuus' uudistaa järjestelmää ja kääntää suunta, jossa innovaatioiden filosofia ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus olisi keskeinen ohjaava politiikkavoima tulevaisuuteen.

Globaalisti kilpailukykyinen TKI-järjestelmä vaatii korkeaa osaamista ja kykyä pitkäjänteisiin innovaatioprosesseihin sitoutumiseen. Pitkäjänteinen innovaatiopolitiikka ei kehity järjestelmän sisällä, ellei osata hallita kokonaisuutta, jossa niin yliopistojen rahoitus, yritysten innovaatioita tukeva toiminta ja tutkimus kuin myös perustutkimus ymmärretä kokonaisuudeksi jonka kestävyys ei saa olla vuosittain muuttuvasta rahoitusyhtälöstä riippuva. Korkeatasoinen TKI-järjestelmänä edellyttää korkean osaamisen keskittymiä, joita Suomessa on: vahvojen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyö yrityssektorin kanssa voi rakentua entistä monipuolisemmaksi, pitkäjänteisemmäksi ja monitieteisemmäksi - hierarkiset esteet tälle vahvuudelle ja koulutetun työvoiman tarjonnalle sekä sen osaamisen päivittämiselle ovat vähäiset.

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä tukee monialaisuutta- ja tieteisyyttä sekä työelämän kehittämistä.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö on lainsäädännöllisesti ja toiminnallisesti eri
tavalla suuntautunutta. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kehittämis- ja innovaatiotoiminta lisää alueen elinvoimaa muun muassa kaupallistamisen, yrittäjyyden ja yritysten uudenlaisten toimintatapojen avulla.

Koulutus ja tutkimus ovat nivoutuneet pääosin yhteen ja tukevat toisiensa kehitystä ja yhteistyötä.

Isossa kuvassa TKI-ketjussa on monipuolinen rahoitusinstrumenttivalikoima, joka on myös kohtuullisen selkeä jaottelultaan.