Lyhyet etäisyydet tutkijoiden, soveltajien ja teollisuuden välillä. Etäisyys päättäjiin ja poliitikkoihin ei kuulu tähän joukkoon (valitettavasti). Pystymme nopeasti tunnistamaan teollisuuden kaipaamat tutkimuskohteet ja saamme yleensä hankittua niihin rahaa tavalla tai toisella. Eli tietty ketteryys löytyy. Lisävahvuus on luottamuksen ilmapiiri.

Väestön korkea koulutustaso sekä hyvin tasapuoliset mahdollisuudet kaikille hankkia tarvitsemansa koulutus. Matala kynnys sektoreiden ylittävälle keskustelulle ja innovoinnille. Korkea teknologinen, lääketieteellinen ja käyttäytymistieteen osaaminen.

• Suurin vahvuus liittyy erilaisiin toimijoihin, joiden välillä on runsaasti epämuodollista vuoropuhelua. Kyvykkyys havaita epäkohtia ja puutteita TKI-toiminnan rahoituksessa ja uudistaa välineistöä. Tiivis, fasilitoitu vuoropuhelu poliitikkojen, virkamiesten, tutkimus- ja koulutusinstituutioiden ja sidosryhmien kesken, jossa on voitu asettaa yhdessä tavoitteita.
• Suomalaiset korkeakoulut ovat kansainvälisesti tarkasteltuna laadukkaita organisaatioita, joiden tuottama osaaminen tarjoaa niin yrityksille, julkiselle sektorille sekä järjestöille asiantuntevia osaajia ja toiminnan kehittäjiä. Suomalainen korkeakoulujärjestelmä palvelee myös alueellisesti koko Suomea ja mahdollistaa siten niin laajemmin työelämän kuin yritystoiminnan kehittämisen koko maassa. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on erityisesti yritysyhteistyössä.
• TKI-järjestelmä mahdollistaa joustavasti erilaiset toimenpiteet TKI-toiminnan eri kirjainten välillä. Esimerkiksi tutkimuksen soveltaminen kehittämistyöhön ja molempien hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa.
• Suhteellisen korkea väestön osaamis- ja koulutustaso.
• Lisäksi Suomen vahvuus TKI-toiminnan näkökulmasta on Suomessa toteutetut laajat rekisteripohjaiset tiedonkeruut, joka antaa TKI-toiminnalle kattavat ja määrällisesti laajat aineistot, joiden avulla vaikuttavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa on mahdollista toteuttaa.

Vahvuuksiimme lukeutuu korkea osaamisen taso, teknologiamyönteinen ilmapiiri, valmius ottaa uusia innovaatioita käyttöön sekä tutkimukseen ja kehittämiseen erikoistuneiden organisaatioiden yhteistyö. Esimerkiksi Uudellamaalla toimii Suomen suurimmat yliopistot ja ammattikorkeakoulut, kaikki Suomen tutkimuslaitokset sekä suuri joukko TKI-toiminnassa mukana olevia yrityksiä (ml. Business Finlandin veturiyrityksiä johtamassa yritysvetoista innovaatioekosysteemiä). Toimijat ovat jo luoneet yhteisiä verkostoja ja ekosysteemejä, joissa on kansainvälisesti arvostettua erityisosaamista (mm. ICT, nanoteknologia, aivotutkimus, kvanttiteknologia, peliteollisuus, kestävän kehityksen edistämisen teknologiat, kiertotalous yms.). Myös Suomen nousujohteinen ja vahva startup-ekosysteemi tukee innovaatiotoimintaa.

Uusimaa ja täällä toimivat TKI-toimijat ovat aivan keskeinen osa Suomen TKI-järjestelmää. Täällä tehty TKI-työ tuottaa hedelmää koko Suomelle ja on myös johtanut teollisiin investointeihin muualla Suomessa (esim. tekstiilin kiertotaloudessa tehty tutkimustyö). Vaikka kilpaillussa rahoituksessa alueen TKI-toimijat pärjää hyvin, kokanaisuutena valtion rahoitusjärjestelmä ei tunnista kasvavien alueiden haasteita ja mahdollisuuksia, vaan perustuu ajastaan jälkeen jääneisiin jakokriteereihin. Painopiste onkin siirrettävä kohti uutta luovaa, kestävää kasvua ja Suomen aluepoliittinen paradigma on päivitettävä nykyaikaan ja tulevaisuuteen katsovaksi.

Osaavaat ihmiset, verkostot ja alkuvaiheen rahoitus.

Tutkimuksen yhteiset sähköiset infrastruktuurit (laskenta, datanhallinta, tietoverkot) on organisoitu kustannustehokkaasti keskitettynä ratkaisuna, joka muodostaa saumattoman kokonaisuuden ja sisältää myös tutkimusalakohtaista asiantuntemusta ja käyttäjien koulutusta. Koulutusjärjestelmämme perustuu uusimmalle tutkimukselle, ja tutkimuksen ja koulutuksen vahvaa yhteyttä pidetään tärkeänä monella tasolla. Suomalaisilla TKI-toimijoilla on paljon osaamista ja potentiaalia myös esim. EU-hankkeisiin - tätä tulee paremmin hyödyntää.

Suomalaisen järjestelmän keskeisiä vahvuuksia ovat perinteisesti olleet korkea koulutustaso sekä kansalaisten teknologiamyönteisyys. Myös eri sidosryhmien väliset kontaktit ovat olleet mutkattomia, pienessä maassa eri tahot tuntevat toisensa hyvin ja kynnys yhteydenottoihin on ollut matala. Aiemmin myös panostaminen innovaatiotoimintaan on ollut keskeistä, on ymmärretty, että pienenä maana Suomen kilpailukyky on riippuvainen korkeasta osaamisesta ia laadukkaasta innovaatiotoiminnasta. Nyttemmin korkeakoulutuksen taso, korkeakoulutettujen määrä sekä panostaminen TKI -rahoitukseen ovat pudonneet OECD- maiden keskiarvon alapuolelle ja tieteen ja teknologian arvostus on laskenut. Parlamentaarisen TKI -työryhmän toiminta ja tavoitteet ovat nostaneet ongelmakohdat esiin ja innovaatiomyönteisyys on onneksi taas nousussa.

Korkeatasoinen koulutus tuo meille niin tutkimustoimintaan kuin muutenkin huippuosaajia. Korkeatasoisesta tutkimuksesta on pidettävä kiinni, jotta saamme osaajia jatkossakin. Se luo pohjan, josta syntyy tulevaisuuden huippuosaajia. Suomen vahvuutena on myös verkostoituminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Suomen kilpailukyky perustuu laadukkaaseen koulutusjärjestelmään, korkeatasoiseen tutkimukseen ja uusiin innovaatioihin ja niistä syntyviin korkean lisäarvon tuotteisiin. Kestävästi tuotetut luonnonvarat ovat keskeisessä roolissa huoltovarmuuden turvaamisessa, biopohjaisten innovaatioiden raaka-aineina ja Suomen vihreässä siirtymässä. Tutkimuslaitoksilla on TKI-kentässä ainutlaatuinen rooli tutkimuksen, elinkeinoelämän ja tietoon perustuvan päätöksenteon solmukohtana. Tutkimuslaitokset tukevat ja nopeuttavat yritysten TKI-toimintaa osaamisellaan ja verkostoillaan sekä vivuttavat Suomeen kansainvälistä TKI-rahoitusta.

• Alueellisesti kattava korkeakouluverkosto mahdollistaa kauempanakin isoista kaupungeista olevien toimijoiden hakeutumisen yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa helpommin kuin alueellisesti keskittynyt verkosto, esim. pienyrityksille

• Suomen EU-jäsenyys tuo tutkimusorganisaatioille mahdollisuuden tulla mukaan kansainväliseen yhteistyöhön helpommin kuin EU:n ulkopuolelta käsin

• Vakaa yhteiskunta mahdollistaa pitkäjänteisemmän ja tavoitteellisemman TKI-toiminnan kuin epävakaammissa yhteiskunnissa

• Väestön hyvä koulutustaso helpottaa sopivien tutkijoiden rekrytointia

• Rahoitusinstrumentit ovat pääosin soveltuvia myös yritysten, ml. pk-yritysten, TKI-toimintaan. Monipuolisista rahoitusinstrumenteista tulee huolehtia.