Yhteistyö eri toimijoiden välillä matalalla kynnyksellä.

Suomessa tehdään korkeatasoista tieteellistä tutkimusta useilla aloilla ja useissa eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Osaaminen Suomessa on yleensä hyvällä tasolla ja paikoin suomalaiset tutkijat edustavat maailman kärkeä. Yliopistojen opetus perustuu tutkimukseen, mikä varmistaa myös koulutuksen sisältöjen uudistumisen. Asenteet koulutusta ja tutkimusta kohtaan ovat voittopuolisesti myönteisiä.

TKI-toiminta on Suomessa laadukasta, sekä korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa että yrityksissä.

Väestön osaamisen taso on korkealla. Jatkuvan oppimisen merkitys ja ristiinkytkentä TKI-toiminnan kanssa on ymmärretty.

Ekosysteemimäinen toiminta, kyky yhteistyöhön ja vahvuuksien yhdistämiseen rakentavat Suomesta kokoaan suuremman TKI-toimintaympäristön.

Läpileikkaavat tavoitteet ohjelmakausilla ovat tarpeeksi pitkäjänteisiä ja haasteellisia.

Suomalaisen järjestelmän vahvuutena on korkealaatuinen tiede ja tutkimus, jotka luovat vahvan pohjan myös koulutukselle. Parlamentaarisen TKI-työryhmän työ osoittaa vahvaa sitoutumista TKI-järjestelmän kehittämiseen ja panostusten lisäämiseen.

Korkea koulutuksen ja tutkimuksen taso, melko hyvät resurssit ja ammattimaiset tukipalvelut. Maan pieni koko ja matalat hierarkiat helpottavat yhteistyötä.

Vahvuus on ollut kannustavuus yhteistyöhön, joka johtaa innovaatioihin (siis, kuten innovaation määritelmä on: syntyy uusi palvelu tai tuote, joka on kaupallisesti menestynyt). Tätä vahvuutta tarvitaan ja sitä on syytä vahvistaa kuten nyt parlamentaarisen työn yhteydessä tavoitellaan.

Suomalaisen TKI-järjestelmän vahvuuksiin kuuluu kansainvälisesti korkea luottamus, joka tekee mahdollisiksi monta sellaista asiaa, mikä muualla ei olisi mahdollista; yliopistojen vertailukelpoinen taso maailmalla ja suomalaiset TKI-osaajat, jotka ovat kansainvälisesti verrattain osaavia, luotettavia ja itsenäisesti työtään tekemään kykeneviä.

Kansallinen yhteisymmärrys siitä, että nykyisenkaltainen TKI-panostamisen taso ei riitä, muutamat vahvat ekosysteemit ja verrattain osaavat suomalaiset TKI-osaajat.

Paljon vahvoja toimijoita, kuten korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset. Suomessa on edelleen korkealaatuinen koulutus ja sen kautta osaavaa työvoimaa. Maan kattava korkeakoulujärjestelmä (erityisesti amk:t) mahdollistavat yritysten TKI-toiminnan tukemisen ja yritysten kanssa tehtävän TKI-toiminnan.

- Vahva panostus perustutkimukseen: OECD:n vertailussa Suomi sijoittuu sijalle 6 yliopistojen ja korkaekoulujen t&k-rahoitusta tarkasteltaessa (Higher Education R&D as a % of GDP)
- Varhaisen vaiheen pääomasijoitukset (kts. esim. OECD Enterprise statistics, Venture Capital investments / Pääomasijoitukset (VC), osuus BKT:sta)
- Luottamus julkisiin toimijoihin ja instituutioihin (kts. esim. Eurobarometer 2019 / Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin)
- Kotimainen TKI-yhteistyökulttuuri - tosin vahvasti varauksin viime vuosien nopeasti laskevan trendin vuoksi! (Eurostat, Community Innovation Survey, 2018 /Yritysten TKI-yhteistyö, sekä /Yritysten TKI-yhteistyö tutkimuslaitosten (HEI) kanssa)
- Innovaatiorahoituksen ja vienninedistämisen tiivis yhteys niin, että innovatiivisten yritysten onnistmista tukeva markkinavuoropuhelu voidaan käynnistää jo innovaatioprosessin alkuvaiheessa (Business Finlandin arviointi 2021)