Vahva yhteistyön kulttuuri korkeakoulujen ja yritysten välillä, joka käy ilmi mm. maailman talousfoorumin kilpailukykyvertailuista ja UNESCOn tiederaporteista. Yhteistyötä tukevan rahoituksen väheneminen on tosin vienyt tältä pohjaa.

Matalat hierarkiat organisaatioiden sisällä ja välillä luovat hyvän perustan yhteistyölle

Selvästi yli maailman keskitasoa oleva tiede tietyillä tieteenaloilla (Lähde: Suomen tieteen tila ja taso)

Tehokas korkeakoulujärjestelmä (Lähde: Universitas 21 -vertailu), jota kehitetään kansallisena kokonaisuutena

laadukkaiksi arvioidut tutkimusrahoittajat (kv. arvioinnit SA:sta BF:stä)

Nokian perintönä kehittynyt vahva ICT-osaamisen ja toimijoiden kenttä

tieteeseen ja tiedeorganisaatioihin luotetaan (Lähde: Tiedebarometri)

Suomessa on maailmanluokan huippuosaamista ja useissa osaamiskeskittymissä pitkäjänteinen tutkimuspohja. VTT:n visiopaperissa ”Lupaavimmat teknologiat – Näkökulma Suomen kestävään kasvuun ja vaikuttavaan innovaatiopolitiikkaan” on tunnistettu 11 tieteeseen ja tutkimukseen pohjautuvaa teknologiaosaamisen alaa, joilla on potentiaalia luoda kestävää kasvua ja joilla juuri Suomella on ainutlaatuista osaamista. Esimerkkejä näistä alueista, joissa Suomella on kärkiosaamista ovat langattomat tietoverkot, kvanttiteknologiat, uudet materiaalit ja terveysteknologiat. Suomen innovaatiojärjestelmän perusrakenteet ovat riittävät. Päärahoittajilla Suomen Akatemialla ja Business Finlandilla on toisiaan täydentävät roolit. Suomalainen TKI-kenttä on kansainvälistynyt, suomalaiset TKI-toimijat ovat EU-myönteisiä ja erityisesti tutkimusorganisaatiot osallistuvat aktiivisesti EU-rahoitushakuihin. Kansainvälisissä arvioinneissa (esim. OECD) Suomen innovaatiopotentiaali on toistuvasti arvioitu korkeaksi, vaikkakin arvioinneissa on myös tuotu esille, että Suomi ei lunasta täysimääräisesti potentiaaliaan tuottaa tutkimuksesta innovaatioita ja tätä kautta tuottavuuskasvua sekä muuta yhteiskunnallista arvoa.

Lähtökohtaisesti tarjolla kaikille ja kaiken kokoisille yrityksille.

TKI-järjestelmä on monista haasteista huolimatta ollut vakaa. Järjestelmän suurimmat vahvuudet ovat sen monet eri rahoituslähteet ja yhteiskunnallisesti vahva luottamus eri alojen asiantuntijoihin. Uusi laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta näyttäisi parantavan järjestelmää edelleen. Valtio voisi kannustaa aiempaa enemmän myös yksityiseen rahoitukseen yhteiseksi hyväksi. Tämä edistää vakaata ja ennakoitavaa tutkimusrahoitusta, josta koko yhteiskunta hyötyy.

Matala hierarkia ja ratkaisukeskeisyys sekä alueellisesti kattava korkeakouluverkosto. Korkeatasoinen tutkimus ja korkeakoulutus, jota kehitetään jatkuvasti. Aiempina vuosikymmeninä noussut koulutustaso.

matala hierarkia, osaamisen korkea taso läpi maan, digitaaliset valmiudet

Suomessa on pitkät perinteet tutkimuksen ja elinkeinoelämän väliselle yhteistyölle, jota on luonnehtinut yhteistyön kulttuuri ja luottamus. Pitkään tämä malli on tuottanut erinomaisia tuloksia. Muutokset TKI-rahoituksessa ovat haitanneet yhteistyötä tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä viimeisten 10 vuoden aikana. Suomessa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista huippututkimusta. Huippututkimuksen hyödyntämisessä on paljon potentiaalia.

Rahoitusta allokoidaan kohtuullisesti erityisesti julkisten palvelujen tutkimukseen. Viime vuosina on ollut korvamerkittyjä valtion rahoituksia kohdistuen järjestelmän tarpeisiin. Omituista on, että TKI-järjestelmän ulkopuolella esim. opetushallitus jakaa vuosittain paljon kehittämisrahaa julkisten palveluiden, erityisesti koulutuksen kehittämiseen. Suomen ylpeys, kouluutsjärjestelmämme, on kokonaan TKI-rahoituksen ulkopuolella ja siksi korkeakouluja ei kiinnosta satsata sen tutkimukseen.

Jokavuotiset, toistuvat rahoitusinstrumentit, jotka edesauttavat TKI-toiminnan suunnittelua ja tuo ennakoitavuutta organisaatioille. Rahoitusta eri uravaiheissa oleville tutkijoille. Tieteellinen vapaus. Tutkimuksen ja koulutuksen korkea laatu – joita on vaalittava. Kansainvälinen yhteistyö ja kilpailukyky – kumpaakaan ei ole varaa menettää. Edelläkävijä teknologian kehittämisessä. Organisaatioiden mahdollisuus saada rahoitusta strategisesti tärkeille tutkimusteemoille. Yritysyhteistyölle suunnattua rahoitusta strategisesti tärkeisiin teemoihin. Viime vuonna lisääntynyt yhteistyö säätiöiden, Suomen akatemian ja Business Finlandin välillä, joka luo uusia, innovatiivisia rahoitusmuotoja.
Yleisesti ottaen TKI-järjestelmä on suurimmalta osin läpinäkyvä, keskusteleva ja avoin.
Yhdessä tekemisen meininki kotimaisten toimijoiden kesken, luottamuksen kulttuuri.

Suomalainen TKI-järjestelmä palvelee alueellisesti koko Suomea ja mahdollistaa yritysten toiminnan kehittämisen koko maassa. Yhteistyö yritysten, tutkimusorganisaatioiden, korkeakoulujen ja aluekehittäjien välillä on hyvällä tasolla. Järjestelmä on tarvelähtöinen, ja se perustuu osaamiselle, innovoinnille ja tutkimukselle. Korkeakoulujen alueellinen erikoistuminen palvelee kunkin alueen vahvuuksia ja luo myös pohjaa eurooppalaiselle älykkään erikoistumisen mukaiselle toiminnalle. Toimijoita (korkeakoulut, tutkimusorganisaatiot, yritykset, kehittäjät) osallistetaan jo alueellisten suunnitelmien ja ohjelmien laatimisvaiheessa ja tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa. Toimiva vuoropuhelu ja yhteistyö TKI-järjestelmän toimijoiden välillä on keskeinen TKI-järjestelmän vahvuus.