Nostan esille tämän vielä eli tarvitaan uusia foorumeja yritysten ja tutkimuksen välille. Esim Iso-Britannian Catapult on hyvä esimerkki, joka toimii Innovate UK:n kanssa. Yliopistoissa yhteistyö yritysten kanssa ja soveltava tutkimus tulee nostaa tavoiteasetannassa julkaisujen ja opinnäytteiden rinnalle.
ois ranskalaisia ja suomalaisia sekä saksalaisia firmoja jotka on f acen ja microsoftin kaltaisia tienaa datankeruulla
Terveysteknologian alan noteeraaminen huomattavana, kansakunnan kannalta kriittisenä voimavarana.
Liiketoimintamallin ja skaalautuvan liiketoiminnan kehityksen tukeminen. Pilottihankkeet, nopea päätöksenteko.
Suomesta puuttuu legitimoitu Public-Private Partnership -politiikka ja sitä tukevat TKI-instrumentit. Suomessa oli tällainen v.2006-2015 ja jokin vastaava tarvitaan takaisin kuten kaikissa kilpailijamaissakin on. Yksittäisten yritysten hankkeiden tukemisella ei saada aikaan systeemistä alustaefektiä ja systeemistä muutosta, olivat hankkeet miten hyviä tahansa.
OECD-arvioinnit ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että SHOKien lakkauttamisen jälkeen Suomen TKI-järjestelmästä käytännössä puuttuu merkittävän kokoluokan instrumentti korkeakoulujen/tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyöhön, ja Business Finlandin (BF) yliopistoille myöntämän rahoituksen määrä onkin laskenut huimasti. Tämä on hyvin haitallista TKI-järjestelmän toimivuudelle ja luo järjestelmään tarpeettoman aukon. TKI-tiekartassa ei edelleenkään ole oikein muuta yhteistyöinstrumenttia kuin Suomen Akatemian (SA) tiedelähtöisen ja BF:n yritysvetoisen rahoituksen parempi keskinäinen koordinaatio valtionhallinnossa. BF:n fokus tulisikin palauttaa yliopistojen ja yritysten yhteistutkimukseen ja BF:n yliopistoille myöntämää rahoitusta kasvattaa rutkasti. Tämä edesauttaisi tiedon – ja ihmisten! – liikkumista tutkimuksen ja sovellusten, yliopistojen ja yritysten, välillä ja rakentaisi myös yrityksiin tutkimustiedon vastaanottokykyä. Lakiehdotuksen perusteluteksti toteaakin: ”Merkittävimmät tuottavuusvaikutukset ovat sellaisilla valtion T&K-rahoituspäätöksillä, jotka kohdistuvat hankkeisiin, joiden tuotto-odotusten riskit ovat yrityksille liian suuria tai joista syntyvien innovaatioiden ulkoisvaikutukset ovat merkittäviä. T&K-rahoituksen vaikuttavuuden kannalta on myös tärkeää, että rahoitus kohdistuu sellaisille toimijoille, joilla on parhaat edellytykset uusien innovaatioiden kehittämiseen.” Tällaisia ovat yliopistojen ja yritysten yhteishankkeet.
Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusperusteita tulee muuttaa tukemaan verkostomaista TKI-toimintaa ja huippulaatuista soveltavaa tutkimusta sekä rahoittamaan tehokkaasti ja monipuolisesti toimivia tutkimusinfrastruktuureja. Innovaatiosetelien käyttöä tulee laajentaa ja kehittää vastinparina yrityksille kehitettävälle verokannustimelle. Innovaatioseteleillä voidaan tukea yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä vaikuttavuuden parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle tulee luoda uusi ammattikorkeakoulujen ja hyvinvointialueiden yhteistä TKI-toimintaa tukeva rahoitusinstrumentti
euroopan unionin hankkeen jonka tavoite on edistää ihmisyttä ja markkinataloutta eu ois mukana myös konkretiassa ei vain rahoittaja hanke kestäis loputtomiin tää hanke ois myös mikkelissä ja posiossa ja lapissa
Panoksia vihreään siirtymään, energian tehokkaampaan hyödyntämiseen ja muuhun ilmastonmuutosta hidastavaan tutkimukseen.
Vapaa, idealähtöinen kokeellinen tutkimus tarvitsee omat rahoitusinstrumentit. Hakeminen tapahtuisi pääosin meriiteillä, projektisuunnitelmat olisivat hyvin karkeita.
Teemoista: digivihreä siirtymä vaatii paljon innovaatioita, jotka on varmennettava yhdessä yritysten kanssa Suomessa ilman huolia viennistä. Jos vientivaatimus on mukana, asia kuuluu yritysten omalle tontille. Hankkeisiin ei ole tarvis pyytää mukaan yliopistoja. Tämä siksi että viennin edistäminen ei ole yliopistojen tehtävä. Niitä ovat tutkimus, siihen liittyvä korkein opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus (mikä liittyy edellisiin kahteen). Viennin edistäminen ei ole listalla, eikä se sinne kuulu.