Ennaltaehkäisevää kiinnostumista nuoren asioista kaikilta nuoren elämään liittyviltä aikuisilta. Vanhemmille omaa tukea. Mll yhdessä seurakuntien/yhdistysten kanssa järjestää mm. Kamalat äidit toimintaa jossa teinien äidit saavat tukea ammattilaisilta sekä vertaisilta. Ryhmässä voi jakaa vaikeita asioita ja tukea samalla toisia samassa tilanteessa olevia. Ammattilaisten tulee enemmän jalkautua paikkoihin joissa nuoret ovat. Mitä tutummaksi aikuiset tulevat sitä helpompi heille on tulla juttelemaan. Kannustusta, tsemppaamista, tunnetaitokasvatusta.

Vahvistusta oman identiteetin ja elämänhallinnan kasvuun, mielenterveyssyiden selvittäminen ja niiden syntysyihin puuttuminen ja nuorten ohjaaminen perheen ulkoa, nuoren itsensä vastuuttamista - sitoutumista itsensä hoitamiseen (ei tehdä puolesta, eikä paapota).
Perheet tulisi osallistaa myös lapsen / nuoren hoitoon - yhteiset teemalliset ohjaustapahtumat tms.
Tärkeintä olisi, että tuen ja avun piiriin pääsisi nopeasti, eikä sitten, kun on liian myöhäistä. Esim. viiltely / itsetuhoisuus ei ole riittävä syy päästä psykiatriseen hoitoon tai muun avun piiriin vaikka nuori toivoo sitä kovasti itsekin. Lähetteet tulevat psykiatriselta osastolta takaisin lähettävälle taholle. Lääke ei ole ensisijainen hoitomuoto, vaan tärkeämpää on selvittää psyykkisten oireiden juurisyitä ja puututtava, esim. päivärytmin ylläpitäminen, jos nuorella ei ole muuta kuin yksitoikkoista toimintaa tai unirytmi on sekaisin.

Minusta voisi tarjota tutkitustii toimivaa ja asiakkaan voimavarat huomioivaa asiakaskeskeistä lyhytterapeuttista työskentelyä. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia. Moni haaste tai ongelma ratkeaa ja lisää nuorten ja perheiden henkistä hyvinvointia jo muutamalla tapaamisella. matalankynnyksen kohtaamispaikoissa panostus ennaltaehkäisevää vertaistoimintaa mm. isät ja lapset huomioiden. Tutustuminen muhin samassa elämäntilanteessa oleviin kanssaihmisiin. Lisää voimavaroja, osallisuuden kokemusta sekä
vahvistaa ihmissuhteita esim. tuki vanhemmuudessa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa esim. Isäkahvilat ja neuvolassa isien huomioiminen muutenkin palveluissa heidän omien kysymysten ja kokemusten pohjalta.

Pikaista pääsyä juttelemaan tilanteesta ilman, että sitä on edes välttämättä jäsennelty. tarkemmin, eli kun huoli herää tai ilmenee. Toivon ylläpitämistä vaikeassakin tilanteessa ja pysyvyyttä keskustelutukeen, jotta ei tulisi jatkuvia siirtoja seuraavaan tahoon. Koko perheen, myös vanhempien ja sisarusten huomioimista niin, että ovat toki tukena oireilevan lapsen/nuoren vierellä, mutta tarvitsevat myös itse keskustelutukea ja kysymistä/huomioimista oman jaksamisen näkökulmasta, jota ei ole helppo ääneen sanoa oireilevan lapsen/nuoren kuullen. Vaihtoehtojen tarjoamista, esim. omaisjärjestöjen toiminnasta.
Peruskouluissa opetushenkilöstön ymmärrystä nuoren mielen hyvinvointiin liittyen, mm. tunnistaa haasteita ja lisätä ymmärrystä.

Vapaa-ajan tekemistä

Perheet tarvitsisivat ohjausta jo varhaiskasvatuksen aikaan.
Matalan tuen palveluita tarvitsee enemmän.

Tietoa

Oikea-aikaista, riittävän ajoissa tarjottavaa riittävän tehokasta tukea. Neuvolapalveluihin ja varhaiskasvatukseen panostaminen. Palveluverkoston, josta tuen tarpeessa olevan lapsi tai nuori ei tipahda organisaatiolta toiselle pompottelun vuoksi.

Kokonaisvaltaista: nyt perheen kaikki eri-ikäiset jäsenet voivat saada tahoillaan hyvää ja oikea-aikaista tukea, jossa kuitenkin usein hoidetaan yksilöä, ei perhettä yhteisönä. Tuen tulisi olla helposti saatavaa, perhelähtöistä ja joustavaa. Usein jo pelkkä kuuntelu, ymmärrys, myötätunto ja rohkaisu auttavat. Lasten ja nuorten mielenterveyttä vahvistaessa keskeistä on vahvistaa ympärillä olevien aikuisten mielenterveyttä.

Ammattilaisen joka sitoutuisi hoitamaan nuorta ja jolle saisi heti ajan ja joka tekisi kotikäyntejäkin