Lisää rahaa kouluun terveydenhoitoon, koulupsykologeille ja erityisopettajille, jotta lähituki on ensin kunnossa. Erityisopetusta ja oppimisen tukea lukioihin joka kaupunkiin. Toisen asteen kouluihin voisi miettiä enemmän paluuta luokkamuotoiseen toimintaan. Oma luokka / yhteisöllisyys / kuuluminen yhteisöön suojaa mielenterveyttä. Lisää terapeutteja. Kela korvattavia terapeutteja on miltei mahdoton löytää, koska heitä on liian vähän ja olemassa olevilla on aikataulut aivan täynnä. Lisää lääkäreitä nuorisopsykiatrian poliklinikoille. Heille reitti esim. koulusta suoraan ilman että pitää ensin päätyä sairaalajaksolle ja sieltä jonoon poliklinikalle.

keskusteluapua ja läsnäoloa ilman kännyköitä

Kuulluksi tulemista.

Korkeakouluopiskelijoiden kohdalla esimerkiksi omasta älypuhelimesta löytyvät digipalvelut, kuten helppo yhteydenotto ja YTHS:n ylläpitämä Digimielenterveysklinikka. Matala kynnys voi löytyä jokaisen älypuhelimesta parhaimmillaan. Apu on tuolloin helposti saatavilla.

Keskusteluapua, arjen tukemista.

Sopivan pienet koululuokat, rauhallinen ympäristö, riittävästi aikuisia

Ihanne olisi, että jokaisella nuorella olisi oma tukihenkilö, johon olla tarvittaessa yhteydessä.

Eläinavusteiset palvelut ja muut toiminnalliset palvelut auttaisivat nuorta ja lasta avautumaan ja käsittelemään vaikeita asioita.

Vertaistukea. Liian moni pohtii asioita yksi eikä kehtaa puhua asioista niin paljoa ystäville tai sukulaisille leimaantunisen pelossa tai pelkää kuormittavansa heitä.

Tukea matalalla kynnyksellä, nopeasti ja varhaisessa vaiheessa.

Varhaisen tuen palveluita.
Ammattilaisten kykyä tunnistaa ja ottaa puheeksi