Jatkuvuus ja ammattilaisten yhteistyö eri tahojen välillä. Moniammatillisuus

Hyvinvointialueiden tulisi tosissaan edellyttää noudattamaan lakia opiskeluhuollon psykologien henkilöstömitoituksesta sanktioilla sekä nostaa palkkoja ja lisätä muita veto- ja pitovoimatekijöitä jotta saadaan oikeita ammattilaisia mielenterveystyöhön

Mielenterveyspalvelut eivät oel vain psykiatrisia palveluja. Psykologiaan perustuvia ja psykologien johtamia mielenTERVEYSpalveluja ensisijaisesti lapsille ja nuorille.

Kysykää nuorilta ja kysykää koulun työntekijöiltä. Huomioikaa myös työntekijöiden muut työtehtävät ja voimavarat. Älkää luottako pelkästään pöhinäpuheeseen vaan jalkautukaa ja kartoittakaa missä ongelmat ja solmukohdat todella ovat. Toki tämä kysely on hyvä alku sille. Monet tämän hetken hankkeista ovat kunnianhimoisia, mutta eivät huomioi palveluiden kokonaisuutta. Palvelut tällaisenaan pitäisi pöllyttää kokonaan uusiksi ja miettiä miten niistä saataisiin mahdollisimman sujuvia. Tällaisenaan niiden kehittäminen ei ole järkevää koska eri toimijoita ja päällekkäisyyttä on liikaa johtaen nuorten ja perheiden pompotteluun.

Pitkän koulupsykologiuran tehneenä psykologina näkisin tärkeänä ottaa huomioon sen ettei kouluille välttämättä enää saada psykologeja riittävästi vaikka tehtäisiin mitä työoloparannuksia. Keskustelussa pitäisi ottaa huomioon sekin vaihtoehto että psykologit siirrettäisiin tekemään yksilöhoitotyötä hieman kauemmaksi koulusta ja ennalta ehkäisevä työ hoidettaisiin muiden ammattilaisten toimesta.

Asioista puhutaan julkisuudessa niin että huomataan tarve ja uskalletaan hakea apua ajoissa.

Lasten ja nuorten mielenterveys kietoutuu vahvasti koko perheen hyvinvointiin, johon vaikuttavat niin työelämän, terveydenhuollon kuin sosiaalihuollon toimivuus. Lapsiperheköyhyys on tässä kokonaisuudessa omista huolissani yksi suurimmista, sillä sen vaikutukset ovat niin laaja-alaiset.

Eri ympäristöissä ja eri aikoina on ehkäisevällä työllä erilaisia painopistealueita. Ne saadaan selville parhaiten erilaisilla kansalaiskyselyillä, jotka ovat ihan oma alue ehkäisevässä työssä. Syiden jäsennystyö on toinen oma alueensa. Niiden saaminen käytäntöihin on sotertakisuissakin tärkeätä.

Perheiden kokonaisvaltainen varhainen tuki, koko kylä kasvattaa -ajattelu, vanhempien rinnalla kulkeminen, tiedon antaminen ja tarvittaessa kädestä pitäen ohjaaminen (esim. ryhmätoiminta, kotitapaamiset jne.) NÄIHIN RESURSSIT! Tuki riittävän pitkään ja läpäisevästi, raskausajasta lähtien, läpi vauva-ajan, varhaiskasvatuksen, peruskoulun, toisen asteen, kolmannen asteen. Täysi vastuuotto itsestä 18-vuotiaana nuorelle melkoinen vaatimus, kun aivot kehittyvät 25-30v. ikään asti. Osa vanhemmista "luovuttaa" kasvatusvastuussa jo paaaljon ennen lakisääteistä ikääkin. Vanhemmille tukea ja keinoja auttaa itseään, jotta voivat tukea ja kasvattaa lapsiaan. On kestämätöntä sälyttää vastuuta yhteiskunnalle.

Somen hyödyntäminen tietoisuuden levittämiseksi