Toteutuessaan uudistus tulisi vaikuttamaan merkittävästi kaikkien suomalaisyliopistoissa työskentelevien työnkuvaan ja alojen mahdollisuuksiin ohjata toimintaansa ja sisäänottoaan. Merkittävien vaikutustensa vuoksi yliopistoyhteisöjen näkemyksiä uudistukseen olisi pitänyt ja pitäisi jatkossa kartoittaa huomattavasti paremmin kuin mitä hankkeessa on tähän mennessä tehty.
Hankkeen ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmä koottiin ilman laajasti tiedossa ollutta avointa hakua. Monille yliopistolaisille on edelleen epäselvää, ketkä uudistusta ovat valmistelleet, miten annettu palaute käydään läpi ja ketkä päättävät kommentoitavista luonnoksista.
Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushankkeemme toteutti vuonna 2019 Tampereen yliopistossa kyselytutkimuksen, jossa selvitimme muun muassa sitä, kuinka tärkeinä yliopiston henkilöstö piti eri seikkoja yliopiston (perustuslaissa turvatun) itsehallinnon toteutumiselle. Vastaajista 74% prosenttia piti tärkeänä sitä, että ”tutkinto-ohjelmien edustajat määrittelevät itse opiskelijoidensa valintaperusteet”. Toteutuessaan esitetyssä muodossaan uudistus poistaisi juuri tämän tärkeänä koetun seikan viedessään valintakokeiden suunnittelun huomattavasti nykyistä etäämmälle tutkinto-ohjelmista. On todennäköistä, ettei kaikkien tutkinto-ohjelmien edustajia pystytä mahduttumaan kokeiden suunnitteluryhmiin, joten käytännössä uudistus vie lukuisilta tutkinto-ohjelmilta mahdollisuuden määrittää omat valintaperusteensa.
Kyselymme tulokset ja metodit on luettavissa täältä: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/117081/978-952-03-1233-6.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Tutkimuksemme koski vain Tampereen yliopiston henkilöstöä, mutta hankkeemme tiedossa ei ole, että aihetta olisi selvitetty muissa tutkimuksissa tai että valintakokeiden uudistushanke olisi pyrkinyt selvittämään yhtä laajasti ja tieteellisin metodein yliopistolaisten näkemyksiä asiasta. Tätä otakantaa-kyselyä ei voi pitää tällaisena selvityksenä.
Valintakoehanke on edennyt ilman yliopistolaisten laajapohjaista mahdollisuutta vaikuttaa uudistukseen. Myös tämän kyselykierroksen toteutus kielii siitä, ettei tutkinto-ohjelmille ole haluttu antaa varsinaista vaikutusmahdollisuutta. Tiedossa on, että hankkeen suunnittelu etenee myös kuulemiskierroksen aikana, mikä antaa ymmärtää, ettei kuulemiskierroksella ole tosiasiallista merkitystä.
Otakantaa-kyselyä ei myöskään ole toteutettu asiallisesti. Jos kyseessä olisi tieteellinen tutkimus, annettuja vaihtoehtoja pidettäisiin johdattelevina, koska vaihtoehtoina on vain hyväksyminen, hylkääminen tai pienet muutokset – sen sijaan, että vastaajat voisivat ehdottaa myös merkittäviä muutoksia luonnokseen.
On syytä huomata, että kaikissa yliopistoissa luonnoksesta annettavat lausunnot eivät ole käyneet eivätkä käy kollegiaalisten päätöksentekoelinten läpi. Näin ollen hankkeen ei voi sanoa selvittäneen kunnolla, kannatetaanko uudistusta tutkinto-ohjelmissa vai ei. Valittu toimintatapa kaventaa merkittävästi yliopistoyhteisöjen autonomiaa päättää itseään koskevista asioista.
Tutkimushankkeemme suosituksena on, että uudistuksen valmistelua jatketaan aiempaa laajapohjaisemmin ja läpinäkyvämmin niin, että yliopistolaisten tosiasialliset kannat selvitetään otakantaa-palvelua perusteellisemmin. Tämä edellyttää lisäaikaa hankkeelle, ja sen aloitusta tulisikin lykätä.
”Kohti parempaa yliopistomaailmaa” -tutkimushanke sekä jatkohanke ”Demokratia yliopistoissa: edustuksellisen demokratian kriisi ja yliopistojen itsehallinto”
https://parempiyliopisto.wordpress.com/home/
Yleistä
Valtakunnallinen valintakoeyhteistyö ja kokeiden määrän vähentäminen saa laajaa
kannatusta Tampereen yliopiston eri aloilta ja ylioppilaskunnalta. Uudistuksella
nähdään olevan laajoja vaikutuksia; on kuitenkin korostettava, että hakijan tulee olla
uudistuksen keskiössä ja että uudistuksen kaikkia näkökulmia tulee peilata
hakijanäkökulman kautta.
Tampereen yliopiston konsistori esittää konsistorin ja koulutusneuvoston työpajan sekä
tiedekuntaneuvostojen ja ylioppilaskunnan lausuntojen perusteella seuraavat
edellytykset hankkeelle:
(1) Tulee olla mahdollisuus käyttää monia kysymystyyppejä.
(2) Käyttöönoton aikataulun tulee olla joustava.
(3) Kokeen keston tulee voida olla pidempi kuin 3 tuntia, ja samana päivänä ei tule
olla kahta koetta.
(4) Yhteiskunnallinen viesti lukemisen ja kirjoittamisen roolista on otettava
huomioon.
Edellytysten perusteluja:
1. Tulee olla mahdollisuus käyttää monia kysymystyyppejä.
Tärkeimpänä huomiona tiedekuntien lausunnoissa on ollut, että kokeissa on oltava
mahdollisuus tehtäviin, joihin vastataan kirjallisesti. Näitä ovat esimerkiksi
esseetyyppiset tehtävät ja matematiikan syventävässä osassa tehtävät, joiden
vastauksista halutaan nähdä, miten hakija on lähtenyt ratkaisemaan tehtävää.
Erityisesti monivalintatehtävät ovat saaneet laajaa kritiikkiä pedagogisin perustein. On
erityisen tärkeää, että kaikki kysymystyypit ovat käytettävissä.
Ehdotuksessa on tuotu esiin pyrkimys automaattisesti tarkistettaviin kokeisiin. Tämä
rajoittaisi koetyyppejä valitun digitaalisen vastausjärjestelmän mukaiseksi, lähinnä
monivalintoihin ja aukkotehtäviin. Laajaa automaattitarkistusta pidetään mahdollisena
vasta sitten, kun koeympäristön mahdollistaa monipuolisemmat tehtävät, eikä
automatiikka silti välttämättä sovi kaikille aloille.
Keskusteluissa on noussut selvä tarve aineistotyyppisille tehtäville. Lisäksi monilla
aloilla halutaan säilyttää mahdollisuus myös ennakkomateriaalia vaativiin kokeisiin.
Kokeeseen valmistautumisen osalta voi tulla ongelmaksi myös lukiomateriaali, sillä
nykyisten sähköisten oppimateriaalien käyttöaika päättyy lukion päättyessä, jolloin ne
eivät ole käytettävissä seuraavana vuonna hakevalle. Valmistautumismateriaalin
ongelmien ja uusien tehtävätyyppien takia riskinä on, että valmennuskursseille syntyy
uudenlaista kysyntää.Osassa valintakokeita on tullut esiin voimakas tarve ehdotusta useammille
alakohtaisille eriytyville osioille, kuten valintakoekohtaisista kommenteista käy ilmi.
Vastaamisajan jakaminen eri osioiden välillä ja mahdollisten kynnystehtävien rooli tulee
miettiä huolella.
2. Käyttöönoton aikataulun tulee olla joustava
Eri aloilla on erilainen valmius lähteä uudistukseen mukaan ehdotetussa aikataulussa.
Osalla aloista on hyvä valmius lähteä mukaan jo ensi vuonna. Toisilla aloilla, varsinkin
niillä, joilla yhteisvalintaa ei ole harjoitettu, harkitaan rauhallisempaa etenemistä ja
siirtymistä uuteen valintakokeeseen vasta vuonna 2026. Myös myöhemmin aloittaville
on taattava samat tukiresurssit. Monet humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat ovat nyt ensimmäistä kertaa kokeilemassa valtakunnallista valintakoeyhteistyötä ja osin konetarkistettavia tehtäviä. Näillä aloilla katsotaan yleisesti, että ensimmäisen kokeen valmisteluun varattu aika on liian lyhyt. Tämä on otettava vakavasti, jo pelkästään hakijoiden ja kokeen laatijoiden oikeusturvan vuoksi.
Valintakokeet tuovat uudentyyppisiä tehtävät, joiden toimivuudesta ja sopivuudesta ei
kaikilla aloilla ole kokemusta. Tänä keväänä toteutetaan ensimmäistä kertaa
yhteiskuntatieteiden ja historian valtakunnalliset kokeet, joiden pilotoinnista saatava
tieto ja kokemus (tehtävien toimivuus, valitut opiskelijat) riittävän pitkältä ajalta tulisi
valjastaa tehokkaasti uusien kokeiden suunnitteluun.
3. Kokeen kestoajan tulee voida olla yli kolme tuntia, eikä samana
päivänä tule olla kahta koetta.
Kokeiden kestoaikaa on monessa palautteessa haluttu pidentää tavoitteena olevasta
kolmesta tunnista; valintakoe ei saa olla nopeuskilpailu. Lyhyt aika on vaikuttanut
mahdollisten eriytyvien kokeiden määrään ja osioiden kestoaikaan. Näin erityisesti
valintakokeessa I, mutta myös muissa. Peruste lyhyelle ajalle oli alun perin se, että
kokeet halutiin pitää viikon aikana, jolloin tarvittiin kaksi koetta päivässä. Nyt kokeiden
määrä on noussut yhdeksään, ja hakija voi joutua osallistumaan useisiin kokeisiin.
Pidempi, noin kahden viikon koeaika, jossa kokeita on vain yksi päivässä, tasoittaisi
työpainetta ja mahdollistaisi myös hieman pidemmät kokeet.
Yhden valintakokeen sisällä pitää kuhunkin osatehtävään käytettävissä olevan ajan olla
rajattu. Muuten hakija voi taktikoida esimerkiksi niin, että valintakokeessa A pyrkiessään
tietojenkäsittelytieteisiin hän hakee myös jollekin tekniikan alalle, jonka osatehtäviin ei
sitten vastaakaan, vaan saa lisäaikaa kahden ensimmäisen osion tekemiseen.
Vastaavia ongelmia on myös muissa valintakokeissa.
4. Yhteiskunnallinen viesti lukemisen ja kirjoittamisen roolista on
otettava huomioon
Lausunnoissa ja keskusteluissa on otettu kantaa myös koeuudistuksen lähettämään
yhteiskunnalliseen viestiin. Luku-, kirjoitus- ja tulkintataito toisen asteen ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa on tunnetusti heikentymässä, ja nyt ollaan tekemässä
valintakoeuudistusta, jossa on vaara vähentää lukemisen ja kirjoittamisen roolia
merkittävästi.
Keskusteluissa on noussut esiin kysymys valintakoeuudistuksen suhteesta
todistusvalintaan ja ylioppilastutkintoon. Jotta valintakoe aidosti tarjoaisi väylän
hakijoille, joiden ylioppilastutkinnosta on aikaa tai sitä ei ole tai jos sen arvosanat eivät
riitä halutulle alalle, valintakokeen tulee painottaa motivaatiota juuri tietylle alalle ja
tarjota mahdollisuus muihinkin valmistautumisen tapoihin kuin lukion oppimäärän
hallitsemiseen tai maksullisten valmennuskurssien käymiseen. Monia opiskeltavia aloja
ei edes opeteta lukiossa. Kyseessä on myös tasa-arvokysymys: aiempi koulutustausta
ei saa liikaa ennalta määrätä pääsyä korkeakoulutukseen.
Edellytysten lisäksi konsistori haluaa tuoda esiin
seuraavat huomiot:
A. Laatijaryhmät
Ehdotuksessa on kuvattu hyvin suppeat laatijaryhmät. Esimerkiksi valintakokeessa A on
ehdotuksen mukaan kuuden hengen laatijaryhmä. Kokeessa on neljä osiota:
matematiikka (kaksi osiota), päättelytehtävä sekä fysiikan ja kemian tehtävä. Kuuden
laatijan ryhmä ei millään riitä kattamaan näitä kaikkia osioita, vaan joka osiolla pitäisi
olla oma noin 4–6 hengen aliryhmänsä kuten DIA-valinnassa on nyt käytänteenä.
Olennaista on myös se, että nämä valintaryhmät valitaan avoimesti ja läpinäkyvästi ja
huolehditaan eri alojen ja yliopistojen tieteellisestä edustuksesta niissä.
B. Valmennuskurssit
Lausunnoissa ja keskusteluissa nousi esiin havainto, että toisin kuin hankkeessa on
ennakoitu, valintakoeuudistus voi jopa lisätä hakijoiden painetta osallistua maksullisille
valmennuskursseille. Tämä johtuu ennakkomateriaalien puuttumisesta, kohdan 1
lopussa mainitusta lukiomateriaalin saatavuusongelmista ja siitä, että uusien
tehtävätyyppien vastaustekniikkaa voidaan opettaa alasta riippumattomilla
valmennuskursseilla. Yhteiset kokeet voivat tuoda valmennuskurssien asiakkaiksi myös
sellaisille aloille pyrkiviä, joille ei ole aiemmin valmennuskursseja suunnattu.
C. Hakupainealojen vaikutukset
Useilla aloilla on nostettu esiin riski, että yhteinen valintakoe hakupainealan kanssa voi
tuottaa paljon uusia opiskelijoita, jotka eivät ole ensisijaisen motivoituneita ja
orientoituneita opiskelemaan muuta kuin juuri hakupainealaa. Toisaalta joillakin aloilla
on mahdollisuus saada uusia opiskelijoita tätä kautta. Tiedekunnista ei kuitenkaan
tullut konkreettisia muutosesityksiä valintakoealueisiin.
Mielestäni malli on oikein hyvä ja mahdollistaa yliopistoon hakevien hakea usealle eri alalle ilman, että täytyy lukea jokaiseen kokeeseen vinot pinot ennakkomateriaalia. Käytännössä esimerkiksi sosiaalityöhön ja psykologiaan ei ole ollut tähän mennessä mahdollisuutta hakea yhtä aikaa valintakokeella, sillä molemmissa on kymmeniä sivuja ennakkomateriaalia luettavana.
Kukin valintakoe (A-I) tulisi uudessa mallissa sijoittaa omalle päivälleen. Tässä on kyse sekä yhdenvertaisuudesta hakijoiden kesken että yhdenvertaisuudesta kokeiden kesken. Hakijalla tulee olla aito mahdollisuus osallistua ja panostaa useampaan kuin yhteen kokeeseen eikä joutua tekemään kahta koetta samana päivänä, jolloin voisi käydä niin, että suorituskyky ei olisi niin hyvä molemmissa.
Yleisesti ottaen Pirkanmaan lukioiden opinto-ohjaajat ovat valintakoemalliin tyytyväisiä. Opiskelijan näkökulmasta pienempi valintakokeiden määrä on hyvä asia ja se tarjoaa opiskelijalle enemmän todellisia hakuvaihtoehtoja. Lisäksi uudistus lisää hakijoiden tasapuolista kohtelua. Valintakokeiden vähenemisellä on opiskelijalle ainakin taloudellisia, ajankäytöllisiä ja hyvinvointia lisääviä hyötyjä. Todistusvalinnan tulokset tulevat ensin, ja valintakokeet ovat vasta sitten. Tämä vähentää opiskelijoiden kuormitusta ja selkiyttää kokonaistilannetta.
Valintakoemallin uudistuksen haastava aikataulu on herättänyt huolta Pirkanmaan opinto-ohjaajissa. Hakijoiden ja heidän ohjaamisensa kannalta olisi selkeintä, että uudistukset sekä todistus- että valintakoevalinnassa tulisivat voimaan samanaikaisesti vuoden 2026 keväällä.
valintakoe ei voi valtaosin koostua pelkästään tai suurelta osin automaattitarkisteisista monivalintatehtävistä (ehdotuksen sivu 29). Monivalintatehtävillä ei selviä hakijoiden matemaattinen päättelykyky (valintakoeryhmä A) ja se on keskeistä nimenomaan matematiikan tehtävissä. Nykyisellään DI-valintakokeen 3 pakollista matematiikan tehtävää ovat ns. avoimia (laskettavia) matematiikan tehtäviä ja vaihtoehtoisten tehtävien (fysiikka, kemia, ongelmanratkaisu) joukossa on joitakin tehtäviä, joissa on monivalinnaisuutta. Tätä jakoa pidettiin hyvänä. sähköinen koe tulee tehdä sellaiseen järjestelmään, mikä ei
ohjaan valintakokeen muotoa. Digitaalinen valintakoe voi olla mahdollinen, mutta järjestelmän tulee tukea mm. kunnollista matemaattista kaavaeditoria (vrt. YO- kokeiden Abitti), eikä perustua pääosin monivalintatehtäviin.
Valintakokeissa tulisi säilyttää jonkinlainen ennakkomateriaali, sillä se mahdollistaa paremman valmistautumisen kokeeseen. Mikäli kokeeseen ei tule ennakkomateriaalia, tulisi kokeen perustua siinä jaettavaan aineistoon.
Emme kannata koetta, jossa valintakoe perustuu pelkästään lukiossa hankittuun yleissivistykseen. Tämä hankaloittaa kokeeseen valmistautumista ja erityisesti niiden hakijoiden osalta, ketkä eivät hae yliopistoon suoraan lukiosta, kuten välivuosia pitäneet tai ammattikoulutaustaiset. Lisäksi on riski, että valmennuskurssien käyttö siirtyy lukioon ja lukio-opinnoista tulee entistä paineistetumpia.
Adressi: Yliopistojen valintakoeuudistukselle otettava lisäaika
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke julkaisi 21.3.2024 luonnoksen uusista valtakunnallisista valintakokeista. Luonnos on lausuntokierroksella 25.4.2024 saakka.
Kehittämishankkeen virallisena tavoitteena on ollut vähentää yliopistojen valintakokeiden määrää merkittävästi. Jos hankkeen ehdotukset toteutuvat luonnoksen mukaisina, tuloksena olisi nykyisen noin 130 kokeen sijaan yhdeksän eri alojen yhteistä valintakoetta, jotka koostuisivat pääosin tai jopa täysin konetarkisteisista monivalinta-, yhdistely- tai aukkotehtävistä. Uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena on, että valintakokeeseen ei tarvitsisi lainkaan valmistautua tai korkeintaan hyvin lyhyesti.
Kehittämishanke käynnistyi yliopistojen koulutusvararehtoreiden aloitteesta, mutta sen toteuttamisesta päättää kukin yliopisto itsenäisesti omien päätöksentekorakenteidensa mukaisesti.
Toteutuessaan uudistus merkitsisi valtavaa muutosta kymmenille suomalaisyliopistoissa opetettaville aloille ja tutkinto-ohjelmille. Ne järjestävät tällä hetkellä omia valintakokeita, joissa testataan osaamista monivalintakysymyksiä syvällisemmin ennakkomateriaaleja ja esseetehtäviä hyödyntäen.
Valintakoeuudistuksen aikataulu on hyvin kireä: kokeiden tulisi olla luonnoksen mukaisia jo keväällä 2025. Vaikka uudistuksen on esitetty olevan hakijalähtöinen, erityisesti sen vaikutukset hakijoihin, heidän opintoihinsa ja keskiasteelle ovat vaikeasti ennakoitavissa. Ennakoimattomia vaikutuksia tuli tutkitusti jo yliopistojen todistusvalinnan ja ensikertalaisuuskiintiöiden myötä.
Kehittämishankkeen tavoitteena on ollut nojata uudistuksessa tutkittuun tietoon. Esitetty luonnos nojaa kuitenkin vain kapeaan tutkimustaustaan, ja hanke on sivuuttanut arvioissaan sellaiset tutkimukset, jotka eivät tue esitettyä luonnosta. Olisikin syytä selvittää huolellisesti tämän järjestelmätason uudistuksen moninaiset vaikutukset kattavasti ennen päätöksiä. Tulevia hakijoita ei saa asettaa keskeneräisen uudistuksen testiryhmäksi.
Me allekirjoittaneet vaadimme, että yliopistojen valintakokeiden kehittämishankkeen esittämää luonnosta ei viedä täytäntöön keväällä 2025 vaan uudistuksessa otetaan aikalisä, jotta kevään 2024 lausuntokierroksen palaute ehditään käsitellä asianmukaisesti. Perustelumme ovat seuraavat:
(1) Uudistus on kiireellä valmisteltu. Sen seuraukset tulisi kartoittaa huolellisemmin perustuen esimerkiksi keväällä 2024 ensimmäisen kerran toteutettaviin historian ja yhteiskuntatieteiden valtakunnallisiin valintakokeisiin. Näistä kokeista saadaan arvokasta tietoa valtakunnallisten kokeiden soveltuvuudesta eri aloille.
(2) Alle vuoden valmistautumisaika on liian lyhyt sellaisille tutkinto-ohjelmille, joilla on tähän saakka ollut omat, ennakkomateriaaleihin ja laajoihin esseevastauksiin perustuvat valintakokeensa. Aika on liian lyhyt myös sellaisille laajoille tutkinto-ohjelmille, joiden sisäänotto jakautuisi luonnoksessa useampaan kokeeseen. Uudistuksen huolellinen valmistelu on olennaista myös hakijoiden ja laatijoiden oikeusturvan kannalta.
(3) Etenkin humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille alakohtaiset esseekysymykset, joihin voi liittyä ennakkomateriaalia, ovat tärkeitä. Esitetty luonnos, joka pohjaa ajatukselle konetarkisteisista monivalintakokeista, ei ota huomioon monien alojen tarvetta testata hakijoiden kirjallisia taitoja ja kykyä omaksua laajoja kokonaisuuksia. Jatkovalmistelussa tulee ottaa paremmin huomioon alojen erilaiset tarpeet mukaan lukien esseetehtävien toteuttamistavat ja tarve tutustuttaa hakijat ennakkomateriaalien avulla aloihin, joita toisella asteella ei opiskella.
(4) On tärkeää, että uudistuksessa kannetaan huolta tasa-arvosta. On kuitenkin vaarana, että ennakkomateriaaleista luopuminen ja konetarkisteisten kysymysten painottaminen lisäävät maksullisten valmennuskoulutusten käyttöä ja laajentavat niitä uusille aloille. Hankkeessa ei ole toistaiseksi tarpeeksi huomioitu tätä riskiä.
(5) Yliopistojen todistusvalintojen pisteytysmalli muuttuu keväällä 2026. Hakijoiden kannalta on kohtuutonta, jos yliopistojen opiskelijavalintoja koskevia uudistuksia tehdään liian usein, liian nopeasti ja liian lyhyillä siirtymäajoilla.
Luonnosta voi kommentoida myös Otakantaa.fi-palvelussa 21.3.–25.4.
Adressin yhteyshenkilö: Arto Laitinen, arto.laitinen@tuni.fi
Allekirjoittajat
1. Arto Laitinen, professori, filosofia, Tampereen yliopisto
2. Maria Mäkelä, yliopistonlehtori, yleinen kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto
3. Hanna Kuusela, apulaisprofessori, sosiologia, Jyväskylän yliopisto
4. Jani Hakkarainen, yliopistonlehtori, filosofia, Tampereen yliopisto
5. Hanna Samola, yliopistonlehtori, Suomen kirjallisuus, Tampereen yliopisto
6. Pauli Rautiainen, yliopistonlehtori, oikeustiede ja sosiaalityö, Itä-Suomen yliopisto
7. Juha Suoranta, professori, sosiologian oppialavastaava, Tampereen yliopisto
8. Sami Sjöberg, apulaisprofessori, kirjoittaminen, Jyväskylän yliopisto
9. Olli Löytty, apulaisprofessori, kirjallisuus ja luova kirjoittaminen, Turun yliopisto
10. Risto Heiskala, professori, sosiologia, Tampereen yliopisto
11. Sanna Karkulehto, professori, kirjallisuus, Jyväskylän yliopisto
12. Sanna Ryynänen, yliopistonlehtori, sosiaalipedagogiikka, Itä-Suomen yliopisto
13. Heikki Heikkilä, apulaisprofessori, Journalistiikka, Tampereen yliopisto
14. Frans Mäyrä, professori, informaatiotutkimus ja interaktiivinen media, Tampereen yliopisto
15. Kuisma Korhonen, professori, kirjallisuus, Oulun yliopisto
16. Ari-Elmeri Hyvönen, yliopistonlehtori, valtio-oppi, Jyväskylän yliopisto
17. Anu Koivunen, professori, sukupuolentutkimus, Turun yliopisto
18. Olli Sotamaa, professori, pelikulttuurien tutkimus, Tampereen yliopisto
19. Panu Raatikainen, professori, filosofia, Tampereen yliopisto
20. Markku Keinänen, dosentti, yliopistonlehtori, filosofia, Tampereen yliopisto
21. Mari Pajala, yliopistonlehtori, mediatutkimus, Turun yliopisto
22. Kaisa Ahvenjärvi, yliopistonopettaja, kirjallisuus, Jyväskylän yliopisto
23. Anssi Männistö, yliopistonlehtori, journalistiikka, Tampereen yliopisto
24. Tuija Saresma, professori, kulttuurintutkimus, Itä-Suomen yliopisto
25. Juha Himanka, yliopistonlehtori, filosofia, Lapin yliopiston
26. Juri Joensuu, yliopistonlehtori, kirjallisuus, Jyväskylän yliopisto
27. Kimmo Laine, yliopistonlehtori, mediatutkimus, Turun yliopisto
28. Jussi Ojajärvi, yliopistonlehtori, kirjallisuus, Oulun yliopisto
29. Antti Saari, tenure track-professori, kasvatustiede, Tampereen yliopisto
30. Nanny Jolma, yliopistonlehtori, Suomen kirjallisuus, Tampereen yliopisto
31. Marja Jalava, professori, yhteiskuntahistoria, Tampereen yliopisto
32. Mari Hatavara, professori, Suomen kirjallisuus, Tampereen yliopisto
33. Anna-Mari Wallenberg, yliopistonlehtori, kognitiotiede, Helsingin yliopisto
34. Tuomas Tervasmäki, apurahatutkija, tuntiopettaja, kasvatustiede, Tampereen yliopisto
35. Jari Väliverronen, yliopisto-opettaja, journalistiikka, Tampereen yliopisto
36. Anette Mansikka-aho, väitöskirjatutkija, kasvatustiede, Tampereen yliopisto
37. Tommi Römpötti, ma. yliopistonlehtori, mediatutkimus, Turun yliopisto
38. Hanna Meretoja, yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto
39. Päivi Kosonen, yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto
40. Mikko Poutanen, apurahatutkija, politiikan tutkimus, Tampereen yliopisto
41. Viola Parente-Čapková, professori, kotimainen kirjallisuus, Turun yliopisto
42. Laura Saarenmaa, yliopistonlehtori, mediatutkimus, Turun yliopisto
43. Aino Mäkikalli, yliopistonlehtori, yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto
44. Tuukka Tomperi, vanhempi tutkija, kasvatustiede, Tampereen yliopisto
45. Jani Sinokki, apurahatutkija, filosofia, Turun yliopisto
46. Derek Ruez, akatemiatutkija, Tampereen yliopisto
47. Karoliina Lummaa, vanhempi tutkija, Kotimainen kirjallisuus, Turun yliopisto
48. Kristiina Brunila, professori, kasvatustiede, Helsingin yliopisto
49. Kaisa Ilmonen, yliopistonlehtori, yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto
50. Sinikka Torkkola, dosentti, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
51. Paula Silvén, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
52. Jaana Parviainen, filosofian dosentti, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
53. Mikko Keskinen, professori, kirjallisuus, Jyväskylän yliopisto
54. Jenni Mäenpää, yliopistonlehtori, journalistiikka, Tampereen yliopisto
55. Kaisa Kurikka, ma. yliopistonlehtori, kotimainen kirjallisuus, Turun yliopisto
56. Ida Roivainen, väitöskirjatutkija ja opettaja, mediatutkimus, Tampereen yliopisto
57. Meri Kytö, yliopistonlehtori, musiikkitiede, Turun yliopisto
58. Kaiju Harinen, apurahatutkija, yleinen kirjallisuustiede/ranska, Turun yliopisto
59. Tanja Vahtikari, yliopistonlehtori, historia, Tampereen yliopisto
60. Satu Valkonen, yliopistonlehtori, dosentti, varhaiskasvatus, Helsingin yliopisto
61. Kukku Melkas, yliopistonlehtori, Kotimainen kirjallisuus, Turun yliopisto
62. Jaana Virta, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
63. Jouni Teittinen, väitöskirjatutkija, yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto
64. Markku Lehtimäki, professori, yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto
65. Ilmari Hiltunen, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
66. Turo-Kimmo Lehtonen, professori, sosiologia, Tampereen yliopisto
67. Ville Hämäläinen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
68. Anna Helle, yliopistonlehtori, kotimainen kirjallisuus, Turun yliopisto
69. Susanna Paasonen, professori, mediatutkimus, Turun yliopisto
70. Laura Karttunen, yliopisto-opettaja, kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto
71. Johanna Frigård, yliopisto-opettaja, taidehistoria, Turun yliopisto
72. Tutta Palin, professori, taidehistoria, Turun yliopisto
73. Elina Tolonen, tutkija ja opettaja, journalistiikka, Tampereen yliopisto
74. Jani Pulkki, tutkijatohtori, dosentti, kasvatusfilosofia, Oulun yliopisto
75. Piia Jallinoja, professori, terveyssosiologia, Tampereen yliopisto
76. Suvi Salmenniemi, professori, sosiologia, Turun yliopisto
77. Esko Turunen, professori emeritus, matematiikka, Tampereen yliopisto
78. Jarno Valkonen, professori, Lapin yliopisto
79. Tiina Sotkasiira, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
80. Riikka Taavetti, yliopistonlehtori, sukupuolentutkimus, Turun yliopisto
81. Eriikka Oinonen, yliopistonlehtori, yhteiskuntatutkimus, Tampereen yliopisto
82. Valtteri Arstila, professori, filosofia, Turun yliopisto
83. Sara Heinämaa, professori, Jyväskylän yliopisto
84. Liila Holmberg, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
85. Helena Siipi, yliopistonlehtori, Turun yliopisto
86. Pasi Pyöriä, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
87. Sanna Aaltonen, yliopistonlehtori, sosiologia, Itä-Suomen yliopisto
88. Hannu L. T. Heikkinen, professori, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
89. Heikki Huilaja, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto
90. Mari Käyhkö, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
91. Mirja Hartimo, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
92. Mikko Ojanen, yliopistonlehtori, musiikkitiede, Helsingin yliopisto
93. Kristina Malmio, professori, Helsingin yliopisto
94. Juha Torvinen, yliopistonlehtori, dosentti, musiikkitiede, Helsingin yliopisto
95. Maria Lasonen-Aarnio, professori, teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto
96. Auli Kulkki-Nieminen, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
97. Eeva Luhtakallio, professori, sosiologia, Helsingin yliopisto
98. Mika Hallila, yliopistotutkija, dosentti, Jyväskylän yliopisto
99. Mika Ojakangas, professori, Jyväskylän yliopisto
100. Jannika Lassus, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
101. Eeva-Liisa Nyqvist, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
102. Teea Kortetmäki, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
103. Minna Ruokonen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
104. Heli Paulasto, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
105. Melina Bister, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
106. Anna Rainio, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
107. Jaana Pesonen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
108. Janne Korkka, yliopistonlehtori, englannin kieli, Turun yliopisto
109. Elina Valovirta, kollegiumtutkija, englannin kieli, Turun yliopisto
110. Julia Tidigs, yliopistonlehtori, pohjoismainen kirjallisuus, Helsingin yliopisto
111. Elina Siltanen, yliopistonlehtori, englanti, Itä-Suomen yliopisto
112. Joel Kuortti, professori, englannin kieli, Turun yliopisto
113. Anni Rannikko, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
114. Olli Pyyhtinen, professori, sosiologia, Tampereen yliopisto
115. Veli-Matti Värri, professori (emer.), Tampereen yliopisto
116. Saara Haapamäki, professori, Åbo Akademi
117. Riitta Jääskeläinen, professori, Itä-Suomen yliopisto
118. Anna-Maija Castrén, professori, sosiologia, Itä-Suomen yliopisto
119. Hanna Rautajoki, yliopistonlehtori, sosiologia, Tampereen yliopisto
120. Emma Kurenlahti, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
121. Jaakko Stenros, yliopistonlehtori, dosentti, pelitutkimus, Tampereen yliopisto
122. Mikko Yrjönsuuri, professori, filosofia, Jyväskylän yliopisto
123. Aura Sevón, väitöskirjatutkija, yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto
124. Samuli Pekkola, professori, tietojärjestelmätiede, Jyväskylän yliopisto
125. Lieven Ameel, yliopistonlehtori, yleinen kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto
126. Asko Lehmuskallio, professori, visuaalinen tutkimus, Tampereen yliopisto
127. Juhani Norri, yliopistonlehtori, englannin kieli, Tampereen yliopisto
128. Jari Stenvall, professori, hallintotiede, Tampereen yliopisto
129. Hanna Lampi, yliopistonlehtori, Kasvatustiede, Helsingin yliopisto
130. Salla Tuomola, tutkijatohtori, journalistiikka, Tampereen yliopisto
131. Liisa Merivuori, väitöskirjatutkija, yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto
132. Laura Ahva, tenure track -professori, journalistiikka, Tampereen yliopisto
133. Pirjo Markkola, professori, Tampereen yliopisto
134. Brita Wårvik, professori, englannin kieli ja kirjallisuus, Åbo Akademi
135. Karoliina Maanmieli, tutkijatohtori, kirjoittaminen, Jyväskylän yliopisto
136. Aura Lounasmaa, tutkijatohtori, aluetieteet, Tampereen yliopisto
137. Leila Kääntä, yliopistonlehtori, englannin kieli, Jyväskylän yliopisto
138. Simo Pieniniemi, yliopisto-opettaja, journalistiikka, Tampereen yliopisto
139. Marjaana Niemi, professori, historia, Tampereen yliopisto
140. Ville Vuolanto, yliopistonlehtori, historia, Tampereen yliopisto
141. Semi Purhonen, professori, sosiologia, Tampereen yliopisto
142. Reija Ahola, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
143. Vili Lähteenmäki, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto
144. Antero olakivi, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
145. Ville Kivimäki, tutkimusjohtaja, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
146. Susanna Välimäki, professori, taiteiden tutkimus, erityisesti musiikkitiede, Helsingin yliopisto
147. Rauno Huttunen, yliopistonlehtori, Turun yliopisto
148. Markku Lonkila, professori, sosiologia, Jyväskylän yliopisto
149. Maria Laakso, yliopisto-opettaja, kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto
150. Kalle Kananoja, yliopistonlehtori, tieteiden ja aatteiden historia, Oulun yliopisto
151. Riitta Jytilä, yliopistotutkija, kotimainen kirjallisuus, Turun yliopisto
152. Christopher Schmidt, professor i tyska språket och litteraturen, Åbo Akademi
153. Paul Rickman, yliopisto-opettaja, englannin kieli, Tampereen yliopisto
154. Johannes Riquet, professori, englannin kirjallisuus. Tampereen yliopisto
155. Timo Aho, tutkijatohtori, sosiologia, Jyväskylän yliopisto
156. Juho Suokas, yliopistonlehtori, englannin kieli ja kääntäminen, Itä-Suomen yliopisto
157. Markku Salmela, yliopistonlehtori, englanti, Tampereen yliopisto
158. Mianna Meskus, professori, sosiologia, Tampereen yliopisto
159. Saija Isomaa, yliopistonlehtori, Suomen kirjallisuus, Tampereen yliopisto
160. Janne Autto, apulaisprofessori, sosiologia, Lapin yliopisto
161. Thomas Wallgren, professor i filosofi, Helsingfors universitet
162. Marja-Liisa Helasvuo, suomen kielen professori, Turun yliopisto
163. Johanna Koivisto, yliopistonlehtori, pohjoismaiset kielet, Tampereen yliopisto
164. Henni Pajunen, väitöskirjatutkija, suomen kieli, Turun yliopisto
165. Päivi Laine, suomen kielen yliopistonlehtori, Turun yliopisto
166. Tanja Toropainen, suomen kielen yliopisto-opettaja, Turun yliopisto
167. Jasmine Westerlund, tutkijatohtori, Turun yliopisto
168. Maarit Leskelä-Kärki, yliopistonlehtori, kulttuurihistoria, Turun yliopisto
169. Janne Harjula, yliopistonlehtori, arkeologia, Turun yliopisto
170. Leila Koivunen, professori, Euroopan ja maailman historia, Turun yliopisto
171. Anne Heimo, professori, folkloristiikka, Turun yliopisto
172. Kirsi Vainio-Korhonen, professori, Suomen historia, Turun yliopisto
173. Johanna Skurnik, akatemiatutkija, Euroopan ja maailman historia, Turun yliopisto
174. Pertti Grönholm, yliopistonlehtori, historia, Turun yliopisto
175. Tuija Hovi, dosentti, erikoistutkija sr., uskontotiede, Turun yliopisto
176. Paula Sjöblom, yliopistonlehtori, suomen kieli, Turun yliopisto
177. Raita Merivirta, yliopistonlehtori, englannin kieli ja kirjallisuus, Åbo Akademi
178. Laura Seesmeri, tutkijatohtori, kulttuuriperinnön tutkimus, Turun yliopisto
179. Pia Koivunen, yliopistonlehtori, Euroopan ja maailman historia, Turun yliopisto
180. Maiju Kannisto, tutkijatohtori, kulttuurihistoria, Turun yliopisto
181. Krista Ojutkangas, yliopistonlehtori, suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus, Turun yliopisto
182. Noora Kallioniemi, tutkijatohtori, kulttuurihistoria, Turun yliopisto
183. Kaisa Kortekallio, tutkijatohtori, yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto
184. Joseph Macey, tohtoritutkija, Turun yliopisto
185. Jere Kyyrö, yliopisto-opettaja, kulttuurien tutkimus, Turun yliopisto
186. Tiina Silvasti, professori, yhteiskuntapolitiikka, Jyväskylän yliopisto
187. Topi Artukka, tutkijatohtori, Suomen historia, Turun yliopisto
188. Kirsi-Marja Heikkinen, väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto
189. Laura Antola, yliopisto-opettaja, mediatutkimus, Turun yliopisto
190. Anu Lahtinen, professori, historia, Helsingin yliopisto
191. Monika Lüthje, yliopistonlehtori, matkailututkimus, Lapin yliopisto
192. Soile Veijola, professori, Lapin yliopisto
193. Mikko Laitinen, englannin kielen professori, Itä-Suomen yliopisto
194. Salla Tuomivaara, postdoc-tutkija, Euroopan ja maailman historia, Turun yliopisto
195. Henri Koskinen, tutkijatohtori, viestintä, Helsingin yliopisto
196. Jaana Kinnunen, yliopisto-opettaja, kansanterveystiede, Tampereen yliopisto
197. Outi Sarpila, professori, sosiologia, Turun yliopisto
198. Katja Valaskivi, professori, uskonnon- ja mediatutkimus, Helsingin yliopisto
199. Sakari Ollitervo, yliopisto-opettaja, kulttuurihistoria, Turun yliopisto
200. Zea Kingelin-Orrenmaa, yliopisto-opettaja, pohjoismaiset kielet, Tampereen yliopisto
201. Tapio Raunio, valtio-opin professori, Tampereen yliopisto
202. Simo Mikkonen, professori, kulttuurintutkimus, Itä-Suomen yliopisto
203. Riikka Niemelä, ma. yliopisto-opettaja, Turun yliopisto
204. Usva Friman, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
205. Soile Ylivuori, apulaisprofessori, historia, Helsingin yliopisto
206. Heikki Patomäki, professori, maailmanpolitiikka, Helsingin yliopisto
207. Anni Jäntti, yliopistonlehtori, kunta- ja aluejohtaminen, Tampereen yliopisto
208. Visa Heinonen, professori, kuluttajaekonomia, Helsingin yliopisto
209. Kasper Braskén, akatemiatutkija, poliittinen historia, Helsingin yliopisto
210. Juri Mykkänen, vanhempi yliopistonlehtori, valtio-oppi, Helsingin yliopisto
211. Henrika Tandefelt, universitetslektor, historia, Helsingfors universitet
212. Vadim Romashov, rauhantutkimus, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, tuntiopettaja, Helsingin yliopisto
213. Jukka Kekkonen, oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori, emeritus, Helsingin yliopisto
214. Anne Maria Holli, yleisen valtio-opin, erityisesti politiikan tutkimuksen professori, Helsingin yliopisto
215. Juha Herkman, apulaisprofessori, viestintä, Helsingin yliopisto
216. Jan Forsman, apurahatutkija, filosofia, Tampereen yliopisto
217. Kati Launis, professori, kirjallisuus, Itä-Suomen yliopisto
218. Aada Pettersson, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
219. Maiju Wuokko, dosentti, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
220. Seppo Sainio, yliopistonlehtori, Kielikeskus, Helsingin yliopisto
221. Emma Puikkonen, ma. yliopisto-opettaja, luova kirjoittaminen, Turun yliopisto
222. Tapio Juntunen, yliopisto-opettaja, Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma, Tampereen yliopisto
223. Jouni-Matti Kuukkanen, professori, filosofia, Oulun yliopisto
224. Maika Absetz, ma. Väitöskirjatutkija, Historian ja kulttuurintutkimuksen tohtoriohjelma, Helsingin yliopisto
225. Veera Valta, apurahatutkija, kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto
226. Teemu Ikonen, ma. yliopistonlehtori, yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto
227. Matias Nurminen, apurahatutkija, yleinen kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto
228. Esko Suoranta, postdoc-tutkija, Tampereen yliopisto
229. Juhani Niemi, professori emeritus, Tampereen yliopisto
230. Riikka Pirinen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
231. Tatu Pajula, väitöskirjatutkija, yleinen kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto
232. Leena Romu, apurahatutkija, kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto
233. Anna Kuutsa, väitöskirjatutkija, Suomen kirjallisuus, Tampereen yliopisto
234. Kati Dlaske, yliopistonlehtori, saksan kieli ja kulttuuri, Jyväskylän yliopisto
235. Ilona Hongisto, audiovisuaalisen kulttuurin professori, Helsingin yliopisto
236. Noora Vaakanainen, väitöskirjatutkija, Suomen kirjallisuus, Tampereen yliopisto
237. Rimma Erkko, väitöskirjatutkija, Suomen kirjallisuus, Tampereen yliopisto
238. Markku Oksanen, yliopistonlehtori, filosofia, UEF
239. Susanna Selve, apurahatutkija, Suomen kirjallisuus, Tampereen yliopisto
240. Joonas Pennanen, apurahatutkija, filosofia, Jyväskylän yliopisto
241. Juhana Venäläinen, apulaisprofessori, kulttuurintutkimus, Itä-Suomen yliopisto
242. Jaana Vuori, professori, kulttuurintutkimus, Itä-Suomen yliopisto.
243. Laura Piippo, post doc -tutkija, kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto
244. Maarit Mutta, vanhempi yliopistonlehtori, ranska, Turun yliopisto
245. Saara Koikkalainen, yliopistotutkija, sosiologia/muuttoliiketutkimus, Itä-Suomen yliopisto
246. Kaisa Herne, professori, politiikan tutkimus, Tampereen yliopisto
247. Henna-Elise Ventovirta, väitöskirjatutkija, kansainvälinen politiikka, Tampereen yliopisto
248. Riie Heikkilä, dosentti, sosiologia, Tampereen yliopisto
249. Sanna Nyqvist, dosentti, yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto
250. Janne Matikainen, yliopistonlehtori, viestintä, Helsingin yliopisto
251. Heta Marttinen, tutkija ja tunti-opettaja, kirjallisuus, Jyväskylän yliopisto
252. Polaris Koi, erikoistutkija, filosofia, Turun yliopisto
253. Outi Veivo, yliopistonlehtori, ranska, Turun yliopisto
254. Olli Siitonen, väitöskirjatutkija, Historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelma, Helsingin yliopisto
255. Antti Gronow, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
256. Marko Ampuja, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
257. Kuura Irni, vanhempi yliopistonlehtori, sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto
258. Samuli Lahtinen; tutkija, Kansainvälinen politiikka, Tampereen yliopisto
259. Hanna-Riikka Roine, tutkija, kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto
260. Marianne Reukauf, lehtori, saksan kieli ja kulttuuri, Jyväskylän yliopisto
261. Iiris Lehto, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
262. Katja Laakkonen, väitöskirjatutkija, yhteiskuntapolitiikka, Itä-Suomen yliopisto
263. Tuija Koivunen, yliopistonlehtori, yhteiskuntapolitiikka, Itä-Suomen yliopisto
264. Anna Ovaska, tutkijatohtori, kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto
265. Mikko Jakonen, professori, yhteiskuntapolitiikka, Itä-Suomen yliopisto
266. Helinä Ääri, post doc -tutkija, Euroopan ja maailman historia, Turun yliopisto
267. Hanna Järvinen, FT, dos. Taideyliopisto
268. Tommi Vehkavaara, filosofia, Tampereen yliopisto
269. Katja Kuukka, väitöskirjatutkija, kansanterveystiede, Tampereen yliopisto
270. Aska Mayer, väitöskirjatutkija, pelitutkimus/hci, Tampereen yliopisto
271. Jutta Pulkki, yliopistonlehtori, kansanterveystiede, Tampereen yliopisto
272. Mikko Lahtinen, valtio-opin yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
273. Reetta Eiranen, tutkijatohtori, historia, Tampereen yliopisto
274. Jenni Rytilä, väitöskirjatutkija, filosofia, Tampereen yliopisto
275. Maarit Patrikainen, tutkijatohtori, lääketiede/MET, Tampereen yliopisto
276. Tarja Seppä, vieraileva tutkija, Tampereen yliopisto, politiikan tutkimus/kansainvälinen politiikka
277. Emilia Palonen, yleisen valtio-opin vanhempi yliopistonlehtori
278. Danika Harju, väitöskirjatutkija, filosofia, Tampereen yliopisto
279. Tia Viskari, väitöskirjatutkija, sosiaalipsykiatria, Tampereen yliopisto
280. Teppo Eskelinen, yliopistonlehtori, yhteiskuntatieteet, Itä-Suomen yliopisto
281. Siiri Porkkala, väitöskirjatutkija, filosofia, Tampereen yliopisto
282. Riikka Kuusisto, vanhempi yliopistonlehtori, maailmanpolitiikka, Helsingin yliopisto
283. Reija Autio, yliopistotutkija, biostatistiikka, Tampereen yliopisto
284. Jaakko Reinikainen, väitöskirjatutkija, filosofia, Tampereen yliopisto
285. Riikka Turtiainen, yliopistonlehtori, digitaalinen kulttuuri, Turun yliopisto
286. Lotta-Maria Sinervo, yliopistonlehtori, Hallintotieteet, Tampereen yliopisto
287. Kari Lukka, erityisasiantuntija, emeritusprofessori, Laskentatoimi ja rahoitus, Turun yliopisto
288. Anumita Goswami, Doctoral Researcher, Tampere University
289. Ismaël Maazaz, tutkijatohtori, yhteiskuntatieteet, Tampereen yliopisto
290. Eeva Majalahti, väitöskirjatutkija, sosiologia, Tampereen yliopisto
291. Sanni Salomaa, väitöskirjatutkija, arkeologia, Turun yliopisto
292. Martina Björklund, professor, Åbo Akademi
293. Maisa Borg, väitöskirjatutkija, kansainvälinen politiikka, Tampereen yliopisto
294. Pirjo Pöllänen, Yliopistotutkija, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto
295. Sanna Talja, yliopistonlehtori, Informaatiotutkimus, Tampereen yliopisto
296. Mikko J. Virtanen, yliopistonlehtori, sosiologia, Helsingin yliopisto
297. Oula Silvennoinen, Dosentti, historia, Helsingin yliopisto
298. Matti Salo, yliopistonlehtori, historia, Oulun yliopisto
299. Alina Kuusisto, tutkijatohtori, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto
300. Tiina Vaittinen, tutkija, Tampereen yliopisto
301. Kaisa Murtoniemi, väitöskirjatutkija, kulttuurintutkimus, Tampereen yliopisto
302. Elina Niiranen, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
303. Kuu Aholainen, väitöskirjatutkija, kotimainen kirjallisuus, Turun yliopisto
304. Anne Mölsä, väitöskirjatutkija, mediatutkimus, Tampereen yliopisto
305. Lauri Lahikainen, tutkijatohtori, filosofia, Tampereen yliopisto
306. Jenni Hokka, mediatutkimuksen dosentti, asiantuntija, Tampereen yliopisto
307. Olga Davydova-Minguet, professori, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto
308. Lotta Collin, äldre universitetslektor, svenska språket, Åbo Akademi
309. Salla Jutila, yliopisto-opettaja, matkailututkimus, Lapin yliopisto
310. Tomas Lehecka, universitetslektor, svenska språket, Åbo Akademi
311. Marie-Louise Lind Sørensen, universitetslektor, svenska språket, Åbo Akademi
312. Merja Porttikivi, tutkijatohtori, viestintä, Vaasan yliopisto
313. Matti Ylönen, yliopistonlehtori, maailmanpolitiikka, Helsingin yliopisto
314. Rebekah Rousi, apulaisprofessori, viestintätiede, Vaasan yliopisto
315. Hertta Vuorenmaa, yliopistonlehtori, johtaminen, Aalto yliopisto
316. Sebastian Laitila, yliopisto-opettaja, viestintätieteet, Vaasan yliopisto
317. Hanna Jokela, yliopistonlehtori, suomen kieli, Turun yliopisto
318. Ella Lillqvist, tutkijatohtori, viestintätieteet, Vaasan yliopisto
319. Paavo Pylkkänen, yliopistonlehtori, teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto
320. Katariina Mäkinen, yliopistotutkija, yhteiskuntapolitiikka, Itä-Suomen yliopisto
321. Elisa Wiik, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
322. Tiina Seppä, yliopistotutkija, kulttuurintutkimus, Itä-Suomen yliopisto
323. Tanja Kallonen, yliopisto-opettaja, kasvatustiede, Tampereen yliopisto
324. Lena Näre, professori, sosiologia, Helsingin yliopisto
325. Outi Fingerroos, professori, Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU), Jyväskylän yliopisto
326. Lauri Uusitalo, apurahatutkija, historia, Tampereen yliopisto
327. Juha Lång, tutkijatohtori, käännöstiede, Itä-Suomen yliopisto
328. Laura Stark, professori, Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU), Jyväskylän yliopisto
329. Pertti Ahonen, professori, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto
330. Otto Bruun, väitöskirjatutkija, Oikeustieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto
331. Jari Eilola, yliopistotutkija, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto
332. Eliisa Vainikka, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
333. Matti Hyvärinen, tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto
334. Tuomas Laine-Frigren, apurahatutkija, Tampereen yliopisto
335. Olli Herranen, apurahatutkija, Helsingin yliopisto
336. Ulla Aatsinki, yliopisto-opettaja historia, Tampereen yliopisto
337. Kaisa Kaakinen, tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopiston tutkijakollegium
338. Ville Kankainen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto / projektitutkija Aalto yliopisto
339. Jari Pirhonen, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto
340. Ville Laakkonen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
341. Petri Ruuskanen, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
342. Onni Hirvonen, tutkijatohtori, filosofia, Jyväskylän yliopisto
343. Inkeri Koskinen, akatemiatutkija, käytännöllinen filosofia, Helsingin yliopisto
344. Kristiina Taivalkoski-Shilov, professori, Monikielinen käännösviestintä, Turun yliopisto
345. Petro Leinonen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
346. Kirsi Lumme-Sandt, terveystieteet, Tampereen yliopisto
347. Juho Rekola, väitöskirjatutkija, filosofia, Jyväskylän yliopisto
348. Jouni Rostila, yliopistonlehtori, dosentti, saksan kieli, Helsingin yliopisto
349. Paavo Oinonen, yliopistonlehtori, Historia-aineet, Turun yliopisto
350. Jussi Jalonen, dosentti, historia, Oulun yliopisto
351. Heikki A. Kovalainen, dosentti, tieteiden ja aatteiden historia, Oulun yliopisto
352. Tero Toivanen, yliopistotutkija, Tutkijakollegium, Helsingin yliopisto
353. Katariina Stenberg, yliopistonlehtori
354. Minna Opas, yliopistonlehtori, uskontotiede, Turun yliopisto
355. Jouni Keskinen, IT-koordinaattori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto
356. Samuli Reijula, yliopistonlehtori, teoreettinen filosofia, humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
357. Ilmari Ivaska, apulaisprofessori, suomen kieli, Turun yliopisto
358. Tuula Juvonen, yliopistonlehtori, sukupuolentutkimus, Tampereen yliopisto
359. Sonja Helkala, väitöskirjatutkija, kasvatustiede, Tampereen yliopisto
360. Johanna Annala, yliopistonlehtori, yliopistopedagogiikka, Tampereen yliopisto
361. Jussi Ylikoski, professori, suomalais-ugrilainen kielentutkimus, Turun yliopisto
362. Heidi Hirsto, apulaisprofessori, viestintätieteet, Vaasan yliopisto
363. Matti Kortesoja, vieraileva tutkija, viestintätieteet, Tampereen yliopisto
364. Lauri Ockenström, yliopistonlehtori, taidehistorian opintosuuntavastaava, Jyväskylän yliopisto
365. Sauli Havu, väitöskirjatutkija, sosiologia, Tampereen yliopisto
366. Santeri Sorsa, väitöskirjatutkija, kasvatustieteet, Tampereen yliopisto
367. Juha Koivisto, dosentti, Helsingin yliopisto
368. Johan Wahlsten, väitöskirjatutkija, valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
369. Iida Pöllänen, tutkijatohtori, kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto
370. Matti Tainio, yliopistonlehtori, kuvataide, Lapin yliopisto
371. Mikko A. Niemelä, tutkijatohtori, kasvatustiede, Helsingin yliopisto
372. Kati Kasanen, vanhempi yliopistonlehtori, psykologia, Itä-Suomen yliopisto
373. Mikko Kemppainen, tutkijatohtori, historia, Tampereen yliopisto
374. Camilla Wide, professori, pohjoismaiset kielet, Turun yliopisto
375. Kaisa Kurkela, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto
376. Anna-Aurora Kork, apulaisprofessori, sosiaali- ja terveyshallintotiede, Vaasan yliopisto
377. Henna Paananen, tutkijatohtori, hallintotieteet, Tampereen yliopisto
378. Benita Heiskanen, professori, Pohjois-Amerikan tutkimus, Turun yliopisto
379. Johanna Ruusuvuori, professori, sosiaalipsykologia, Tampereen yliopisto
380. Sakari Ilomäki, tutkijatohtori, sosiaalipsykologia, Tamperee yliopisto
381. Annika Valtonen, väitöskirjatutkija, sosiaalipsykologia, Tampereen yliopisto
382. Virve Peteri, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
383. Riikka Miettinen, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
384. Taina Meriluoto, yliopistotutkija, sosiologia, Helsingin yliopisto
385. Marja Peltola, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
386. Teivo Teivainen, professori, Helsingin yliopisto
387. Antti Hämäläinen, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
388. Jaakko Vuori, apurahatutkija, Helsingin yliopisto
389. Minna-Kerttu Kekki, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
390. Johanna Sumiala, professori, median ja viestinnän tutkimus, Helsingin yliopisto
391. Teemu Toppinen, tenure track - professori, filosofia, Tampereen yliopisto
392. Tuomo Alhojärvi, tutkijatohtori, kulttuurintutkimus, Itä-Suomen yliopisto
393. Henri Nevalainen, väitöskirjatutkija, sosiaalipsykologia, Tampereen yliopisto
394. Nelli Hankonen, professori, sosiaalipsykologia, Tampereen yliopisto
395. Kristiina Lindroos, väitöskirjatutkija, kasvatustiede, Tampereen yliopisto
396. Hanna-Leena Määttä, tutkijatohtori, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto
397. Miia Marttinen, väitöskirjatutkija, sosiaalipsykologia, Tampereen yliopisto
398. Kasimir Sandbacka, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto
399. Sanna Raudaskoski, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
400. Susanne Uusitalo, yliopistotutkija, Oulun yliopisto
401. Laura Hirsto, professori, Itä-Suomen yliopisto
Ylioppilaskunta pitää hakijalähtöistä uudistamista hyvänä, mutta uudistuksia ei tule tehdä liiallisen alojen pelkistämisen kautta. Valtakunnallisesti yhtenäiset valintakokeet on kannatettava uudistus.
Ylioppilaskunta pitää valintakokeiden suunniteltua aikataulutusta lähtökohtaisesti kannatettavana niiden selkeyttäessä hakuprosessia ja vähentäessä yliopistoon hakemisesta mahdollisesti muodostuvia kuluja hakijalle. Valintakokeiden järjestämisessä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota koetilanteiden saavutettavuuteen ja kokeiden kykyyn mitata soveltuvuutta haetulle alalle.
Tasavertainen mahdollisuus tulla valituksi yliopistoon tulee taata myös henkilöille, joilla ei ole ylioppilastutkintoa. Uhkana pelkästään lukion oppimäärään perustuvissa valintakokeissa on se, että valintakoeväylästä muokkautuu todistusvalintaväylän kaltainen. Tämä asettaa eri toisen asteen tutkinnon suorittaneet hakijat eriarvoiseen asemaan. Kokeissa tarvitaan lisäksi alakohtaisen soveltuvuuden mittaamista. Korkeakouluun pääsyn helpottaminen ilman, että hakija tuntee valitsemaansa alaa tarkasti aiheuttaa ongelmia ja kustannuksia, koska alanvaihto on vaikeaa korkeiden ensikertalaisuuspainotusten takia. Alakohtaiset valintakokeet mittaavat hakijan motivaatiota tutkintoa kohtaan ja tukevat tutkinnon loppuun suorittamista. Valintakoemuutoksen yhteydessä on tärkeää ottaa huomioon, että koulutustason noston tavoite ei saa aiheuttaa koulutuksen laadun ja osaamistason heikkenemistä.
Valintakokeiden tulisi mahdollistaa monipuoliset tavat osoittaa soveltuvuus haetulle alalle. Kaikki kokeissa edellytettävä tieto tulisi sisällyttää kokeen ennakkomateriaaliin tai kokeen yhteydessä jaettavaan materiaaliin. Ennakkomateriaalia tulee hyödyntää valintakokeissa osana soveltuvuuden mittaamista. Esimerkiksi koetta varten voisi olla käytössä yhdistelmä sekä kevyestä ennakkomateriaalista että kokeessa jaettavasta materiaalista. Kokeen tekemiseen on varattava riittävästi aikaa. Yleisesti tämänhetkisissä valintakokeissa hyödynnetty noin kolmen tunnin aika ei riitä osioihin jaetuissa valintakokeissa mittaamaan alakohtaista osaamista. Kokeista tulisi olla saatavilla mallivastauksia, ja kokeiden jälkeen tulisi julkaista selkeä kriteeristö vastausten pisteytyksestä. Automaattitarkisteisten tehtävien oheen tulisi käyttää myös muun muassa kirjoitustehtäviä ainakin joiltakin osin.
Valintakoejärjestelyistä ja mahdollisesta erityistuen saatavuudesta tulee viestiä oikea-aikaisesti ja saavutettavasti. Koetilanteessa on taattava riittävät yksilölliset järjestelyt. Myös valintakokeiden digitalisaatio on toteutettava saavutettavasti. Tämä tarkoittaa niin käytössä olevien tietojärjestelmien saavutettavuutta kuin käytännön mahdollisuutta osallistua kokeeseen riippumatta siitä, omistaako yhteensopivan laitteen. Koetilanteessa pitää olla mahdollisuus saada käyttöön lainalaite kokeen tekemiseen.
Kokeissa käytettäviä tietojärjestelmiä pitää pilotoida ominaisuuksiltaan moninaisella testiryhmällä, ennen kuin järjestelmiä voidaan ottaa laajamittaisesti käyttöön valintakokeissa. Hakijoilla pitää olla myös mahdollisuus testata tietojärjestelmien käyttöä ennen valintakoetta. Käytössä olevan järjestelmän pitää tukea alalle soveltuvuuden testaamista, esimerkiksi ottamalla huomioon matemaattisten kaavojen piirtämiseen tarvittavan ohjelman käytettävyys. Kaikki valintakokeen ennakkomateriaali tulee olla saatavilla maksutta yliopistojen verkkosivuilta.
Ongelmanratkaisu- ja päättelykyvyn lisäksi valintakokeiden tulee aina mitata myös ko. aloilla tarvittavia lukiotason tietoja. Tämä motivoi opiskelijoita perehtymään tarpeellisiin asioihin jo lukiossa, mutta ei kuitenkaan aiheuta valintakokeeseen valmistautumisessa kohtuuttomia paineita, koska alalle suuntautuvat opiskelijat todennäköisesti kirjoittavat samat aineet myös yo-kirjoituksissa. Päinvastoin stressi voi vähentyä, koska opiskelijan "ei ole pakko" saada yo-kokeeesta hyvää arvosanaa, koska yo-kokeen epäonnistuessa (sairauden tai muun syyn vuoksi) osaamisensa voi näyttää uudelleen valintakokeessa ilman stressiä täysin toisentyyppisestä kokeesta. Ennakkoon luettavaa erillismateriaalia ei kuitenkaan pidä antaa, koska se asettaisi kevään kirjoittajat epätasa-arvoiseen asemaan kauemmin valmistautuneisiin verrattuna ja lisäisi maksullisten valintakoevalmennusten tarvetta.