Kyllä - mm. monituottajuus ja järjestöjen roolin huomioiminen parantaa asiakkaiden palvelupolkuja ja tuen saamista.
Muutoslupauksissa on ihan hyviä suuntaviivoja, tosin osa jää hieman epäselväksi.
Utlåtande över strategin för förnyelse av tjänster för Västra Nylands välfärdsområdet för åren 2026–2029
Tenala-Bromarf Pensionärer rf. har bekantat sig med Västra Nyland välfärdområdets strategi över tjänster och tyngdpunktsområden för åren 2026–2029 och vill säga följande om strategin:
Vi uppskattar att i strategin har tagits fram ännu starkare kundorientering och att basnivån av tjänster skall stärkas. En husläkare för alla är en trygghets- och kontinuitetsfaktor om husläkarna är de samma för en längre tid. Tryggare liv hemma välkomnar vi också. Vi bor i den delen av välfärdsområdet där de svenskaste invånarna bor och därför är tillgång till svensk service ytterst viktig för oss för att kunna erhålla kvalitativ omsorg och tjänster. Eftersom Västra Nylands välfärdsområdet strävar till att vara föregångare i reformen för social-och hälsovården samt räddningsväsendet krävs det för kunderna mycket kommunikation och information med olika medel för olika åldersgrupper ( de äldsta och andra som inte använder digitala hjälpmedel behöver info via traditionellt kommunikationsmedel), transparenta beskrivningar om kundresan och servicestigar och möjlighet till respons och tidsenlig rapportering från välfärdsområdet hur välfärdsområdet lyckas i sin uppgift. Således får vi också obefogad kritik att tystna och invånares tillitskänsla ökar över servicen och tjänster.
Kommande 10 åren kommer i vår region betyda ökad behov av tjänster på grund av kraftiga åldrandet och förutom tryggt liv hemma behöver vi serviceboenden dygnet runt för flera invånare. I strategin önskar vi att målen inom serviceboenden dygnet runt och gemenskapsboenden kunde också beskrivas och de äldre som behöver dygnet runt vård också den hjälpen nära sina hemtrakter. Om vi skall ha möjlighet att välja vårt sista hem, måste det också finnas i hela regionen olika alternativ för dygnet runt boende och gemenskapsboenden inom rimligt avstånd.
För närståendevårdarna som i dagens läge gör för samhället en oerhörd värdefull vård-och omsorgsuppgift som förtjänar också mera stöd i ökade stödformer. Nu tex. dagverksamheten är begränsad till väldigt lite per vårdad person och som kunde hjälpa närståendevårdarens ork otroligt mycket i vardagen. Vi önskar ju att flera personer orkar med närståendevårdaruppgiften så borde den bli också ihågkommen så att någon fritid finns och tex. familjevård används och testas som stödfunktion.
Minnessjukdomar finns i vår vardag i utökad mängd och hur skapa tillsammans med kommunerna, social-och hälsovårdsorganisationerna ett minnesvänligt samhälle där också de insjuknade är så länge som möjligt delaktiga och ihågkomna. Detta borde också bättre synas i samarbetssträvanden i strategin. Förebyggande tjänster av frivilligorganisationerna skall också tas med som en kraft och närliggande stöd för många äldre.
Vi pensionärer är medvetna om behovet att utveckla, använda resurser på ett vettigt sätt, digitalisera och förbereda oss för förändrade sätt att producera tjänster. Vi önskar att servicestrukturen så småningom sätter sig och personalen kan också känna sig trygg, kunnig och säker i sin uppgift i servicenätet. Det gagnar oss alla.
Pidämme myönteisenä, että strategiaesityksessä palvelujen uudistaminen tuodaan esiin kuuden muutoslupauksen avulla. Omaishoidon näkökulmasta nämä muutoslupaukset voivat merkittävästi vahvistaa omaishoitotilanteiden tunnistettavuutta, palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vaikuttavuutta – edellyttäen, että omaishoitajien tilanteet ja tarpeet tunnistetaan ja huomioidaan palveluiden käytännön toteutuksessa. Korostamme myös, että uudistusten yhteydessä on tärkeää arvioida niiden vaikutuksia omaishoitoperheiden arkeen ja jaksamiseen, jotta voidaan varmistaa palvelujen todellinen hyöty ja kohdentuminen. Lisäksi on tärkeää, että tukea kohdennetaan myös ei-sopimusomaishoitajille, jotka tekevät sitovaa ja vaativaa omaishoitoa ilman virallista sopimusta syystä tai toisesta. Näin varmistetaan, että palvelut tavoittavat koko omaishoitajien kirjon ja lisäävät yhdenvertaisuutta sekä turvallisuutta arjessa.
Seuraavassa arvioimme kutakin muutoslupausta omaishoitajien arjen näkökulmasta.
1) Lisää ensisijaisia palveluja lapsille ja nuorille:
Lasten ja nuorten palveluissa tulee tunnistaa tilanteet, joissa omaishoito on osa perheen arkea. Ilman oikea-aikaista ja riittävää tukea nämä lapset ja perheet ovat vaarassa kuormittua, mikä heikentää sekä lasten hyvinvointia että koko perheen jaksamista. Ensisijaiset lapsi- ja perhepalvelut sekä niitä täydentävät vammaispalvelut, omaishoidon erityiskysymyksineen ovat ratkaisevia, jotta perhe saa tarvitsemansa tuen. Säännöllisesti tulee myös arvioida ja seurata, mitkä palvelut ja tukimuodot parhaiten turvaavat lapsen, nuoren tasapainoisen kehityksen ja koko perheen hyvinvoinnin.
Palveluja kehitettäessä ja suunniteltaessa tulee huomioida, että jopa neljännes lapsista kohtaa vanhemman vakavan sairastumisen ja monet myös sisaruksen sairastumisen. Kouluterveyskyselyjen mukaan 6–7 % yläkouluikäisistä auttaa tai hoivaa perheenjäsentään säännöllisesti. Nuoret hoivaajat ovat ryhmä, jonka hyvinvointi on keskimääräistä heikompi ja jonka tukitarpeita ei vielä riittävästi tunnisteta. Ensisijaisten palvelujen on tarjottava heille tukea, joka turvaa nuoruuden kehityksen ja vähentää yksinäisyyden sekä liiallisen vastuun riskiä.
2) Jokaiselle omalääkäri
Omaishoitoperheille omalääkärimalli on merkittävä tuki arjessa, niin omaishoitajan kuin hoidettavan näkökulmasta. Malli tuo hoitoon selkeyttä, varmuutta ja laatua sekä selkiyttää hoitovastuuta perheen ja terveydenhuollon välillä. Hoidon jatkuvuudella voidaan myös vähentää
omaishoitajan epävarmuutta ja lisätä hoitomotivaatiota sekä turvata myös omaishoitajan oman terveyden ylläpitoa ja/tai sairauksien hoitoa. Omaishoitoperheiden arjen sujuvuuden varmistamiseksi tulee tarjota useita matalan kynnyksen tapoja olla helposti yhteydessä omalääkäriin – esimerkiksi digitaalisesti, lomakkeella, puhelimitse tai vastaanotolla. Näin perheet saavat tarvitsemansa tuen nopeasti ja vaivattomasti.
3) Turvallisempaa elämää kotona
Tämä on yksi keskeisimmistä lupauksista omaishoidon näkökulmasta. Tämä edellyttää sekä hoidettavan että omaishoitajan hyvinvoinnin turvaamista tiedon, tuen ja oikea-aikaisten sekä riittävien palveluiden avulla. Lisäksi varhaisella tilanteen tunnistamisella voidaan rakentaa toimiva kumppanuus omaishoitajan, perheen ja palvelujärjestelmän välille ja näin ollen vahvistaa turvallisempaa elämää kotona. Kotona hyödynnettävä teknologia voi tukea arkea ja lisätä turvallisuutta, kun sen käyttöön tarjotaan riittävä koulutus ja käytännön tuki.
Kodin turvallisuutta ja esteettömyyttä on suunniteltava ja arvioitava kokonaisvaltaisesti, jotta tapaturmien riski minimoituu. Samalla on tärkeää tunnistaa kaltoinkohtelun riskitekijät. Näitä riskejä voidaan merkittävästi vähentää ennakoivalla tuella ja koulutuksella. Turvallisuuden kannalta olennaista on myös säännöllinen ammatillinen seuranta ja helppo, matalan kynnyksen yhteys terveydenhuollon ammattilaisiin. Näin voidaan varmistaa, että sekä omaishoitaja että hoidettava saavat tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan.
4) Asiakaslähtöisemmät ja sujuvammat asiakaspolut
Omaishoitoperheille tämä on erityisen tärkeää, sillä liian usein he kokevat joutuvansa palveluketjun välikappaleiksi tai että kukaan ei ota vastuuta. Strategiassa luvattu “yksi ovi” neuvontaan ja ohjaukseen helpottaisi arkea. Omaishoitojärjestöt tulee kytkeä asiakaspolkuun, jotta perheet saavat heti alkuvaiheessa matalan kynnyksen tukea, esimerkiksi vertaistuen muodossa.
Palvelujen suunnittelussa on varmistettava omaishoitoperheiden osallisuus ja arvioitava säännöllisesti vaikutuksia heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa. Lisäksi asiakaspolku tulee tarjota sekä digitaalisessa että ei-digitaalisessa muodossa, jotta erilaiset perheiden tarpeet tulevat huomioiduiksi.
5) Hyvinvointialue teknologian hyödyntämisen edelläkävijäksi
Teknologia voi merkittävästi lisätä turvallisuutta ja helpottaa esim. hoidon seurantaa kotona. On kuitenkin tärkeää muistaa, että teknologia ei yksin riitä – tarvitaan myös neuvontaa, käyttöönoton tukea ja selkokielisiä ohjeita omaishoitajille. Lisäksi teknologiaratkaisut tulee suunnitella täydentämään muita palveluita, eivät korvaamaan niitä. Kehityksessä tulee huomioida omaishoitajien rooli, esimerkiksi hälytysten ja varoitusten vastaanottajana, jotta teknologian hyödyntäminen tukee aidosti arkea ja turvallisuutta eikä tuo omaishoitajalle lisäkuormitusta.
6) Kriittiset palvelut toimiviksi kaikissa olosuhteissa.
Omaishoitoperheille kriittisten palvelujen luotettava toimivuus on elintärkeää arjen ja turvallisuuden kannalta. Erityisesti päivystys- ja kriisipalvelujen saavutettavuus on varmistettava, samoin kuin varajärjestelyt tilanteisiin, joissa omaishoitaja itse sairastuu tai joutuu onnettomuuteen. Lisäksi palvelujärjestelmien tulee olla riittävästi varautuneita erilaisiin kriisitilanteisiin, kuten sähkökatkoihin, epidemioihin tai muihin häiriöihin, jotka voivat uhata hoidon jatkuvuutta kotioloissa. Palveluiden suunnittelussa on huomioitava myös ennakointi, selkeät ohjeistukset ja viestintä omaishoitoperheille, jotta perheet tietävät, miten toimia poikkeustilanteissa.
Kaikki muutoslupaukset ovat tärkeitä. On kuitenkin huomioitava, että alueemme on laaja, eikä jatkuvalla keskittämisellä päästä haluttuihin tavoitteisiin. Matalan kynnyksen palveluita pitää löytyä asukkaita läheltä. Esimerkiksi Inkoosta on mahdoton päästä järkevällä tavalla Siuntioon hammashoitoon tai Siuntiosta on yhtä mahdoton päästä Inkooseen fysioterapiaan.
Eivät paranna.
Voivat parantaa, mikäli tähän myös annetaan resursseja. Kuuntelin alkuperäisen esityksen, ja minulle tuli lähtökohtaisesti mieleen se, että kouluille halutaan sysätä enemmän tehtäviä. Sitten on toinen asia se, jos oikeasti opiskeluhuollon palveluihin satsataan ja he saavat enemmän resursseja, se saattaisi parantaa olennaisesti lasten ja nuorten tilannetta hyvinvointialueellamme.
4) asiakaslähtöisemmät ja sujuvammat asiakaspolut. Tämä on vaikea haaste, ja yksi palvelunumero ei tähän välttämättä aina auta. Tällä hetkellä sosiaalipalveluissa teemme paljon päällekkäistä työtä koska yksiköiden välinen, esim aikuissosiaalityö ja perhesosiaalityö eivät tee yhteistyötä. Sitä pitäisi asiakasnäkökulmasta ehdottomasti lisätä. Nyt liiaksi pyöritään omissa kuplissamme, tietämättä mitä muut tekevät samassa perheessä.