Ulkokohtaista, tekstissä ei näy ihminen, vastaavia lauseita on ollut jo vuosia, ihmisyys, inhimillisyys, miten johdetaan ihmisiä, nin se valuu alaspain asiakkaisiin, osallistuva johtaminen, dialogisuus sekä työntekijät ja johto ja asiakas ja hrnkilökunta, omalääkäri ja oma hoitaja käyntäntöön pian

1) Viktigt med tjänster nära barnen och unga dvs i skolorna, även läkaretjänsterna. Anser att dessa uppgifter behöver egna läkare, kunde skötas av yrkesutövare och öppnas för andra lämpliga specialister vid sidan av allmänläkare t ex gynekologer, barnläkare, specialister i barn- och ungdomspsykiatri. 2) Kontinuitet är ett bra mål men utmanande att få till - teammodellen eller läkar-vårdarpar tror jag också på. De läkare som sköter en befolkning skall inte ha andra uppgifter - t ex inte skola, preventivrådgivning, barn- mödre-rådgivning osv. Dessa uppgifter är också viktiga men löften är ingenting värda om det inte finns tillräckliga resurser för dem. Läkarna som jobbar som husläkare behöver bra konsultationsnätverk, social trygghet och incitament för att jobba länge - kanske hela karriären för samma befolkningsgrupp. 3) viktigt 4) oklar målsättning - vad är kundresor? färdtjänst? taxi? eller vårdstigar från primärvård till specialsjukvård? 5) Jo allt detta med AI och bra software behövs. Sen behövs också satsning på det som en robot eller dator inte kan göra. Unga yrkesmänskor kan undra vilken specialitet de skall välja som inte kan ersättas av en robot. Alltså behövs satsning på arbetshandledning, filosofiska och kulturella diskussioner som lyfter fram det mänskliga mötet, betydelsen av erfarenhet. Vården kan inte vara enbart algoritmer och poängräknande. Jag är t ex hårt skeptisk till AI t ex för att författa texter om känsliga vårdmöten samtidigt som jag inser att systematik till vissa delar är nyttig. 6) viktig

Kokonaisuudessan en usko. Ensin kaikkiin muutoslupauksiin liittyen haluan sanoa, että henkilöstön sitoutumista työpaikkaan LUVN-alueella pitäisi kohentaa, koska henkilöstön osaaminen ja jaksaminen on avainasemassa laadukkaiden palveluiden järjestämiseksi. Vaihtuvuuden myötä menetämme paitsi osaamista, myös henkilöstön kuormittuminen lisääntyy, kun uusi työntekijä ei aluksi voi tuoda kaikkea osaamispotentiaaliaan työhön perehtyessään tai puuttuvan työntekijän rekrytointi on hidasta. Lisäksi pitäisi arvostaa kokemusta nykyistä enemmän ja nähdä työntekijän osaamisen arvo silloinkin, kun tavoitellun tuloksen tekeminen työpaikalla syystä tai toisesta ei onnistu, sillä työntekijän työkyky on uran varrella vaihteleva. Henkilöstön työhyvinvointia on parannettava, jotta voidaan parantaa palveluita. 1) Lasten ja nuorten palveluihin satsaaminen on tärkeää. Palveluita pitäisi tuoda niihin paikkoihin, joissa lapset ja nuoret ovat, jotta kynnystä niihin hakeutumiseen ei olisi. Tämä on hyvä ja konkreettinen lupaus, kunhan toteutumiseen satsataan. 2) Omalääkäri jokaiselle on hieno ajatus, mutta tarvitseeko jokainen omalääkäriä? Jos ihmisellä ei ole pitkäaikaisia hoitoa vaativia sairauksia, eli hän käy terveysasemalla enintään kerran muutamassa vuodessa, siitä, että sama henkilö hoitaa häntä ei ole mielestäni sanottavaa hyötyä. Mikäli omalääkäri halutaan kaikille, ei siitä tosin ole haittaakaan. 3) Ikäihmisten palveluita voidaan digitalisoida, mutta se ei ole ilmaista, koska ikäihmisiä tulee myös tukea digiosaamisen puolella. Laitteet eivät ole ilmaisia, joten sen selvittäminen maksaa myös., millaiset laitteet ovat soveltuvimmat ja miten toimitaan, jotta oikeasti varmistetaan, että ikäihminen pärjää. Kaikille teknologia ei sovi. 4) Lunna on hyvä esimerkki sujuvammasta asiakaspolusta. Mm. paljon monenlaista osaamista vaativien palveluiden neuvonnassa neuvovien henkilöiden osaaminen ei voi olla kaikessa hyvällä tasolla. Näin ollen on kehitettävä menetelmiä, jolla neuvonta onnistuu, ja esimerkiksi hakemukset kohdistuvat oikeaan palveluun. 5) Tästä mainitsinkin ikäihmisten osalta. Työntekijöiden työtä helpottavaa teknologiaa olisi tarpeen ottaa käyttöön, mm. kirjaamisessa ja päätöksenteossa. 5) Kriittisten palveluiden on toimittava, tästä ei voi tinkiä. Asiakasnäkökulmasta ajattelen, että asiakkaan valinnanmahdollisuuden pitää olla todellinen, ei vain niin, että jossakin järjestyy jokin palvelu, kun raha ratkaisee. Heitä varten olemme olemassa.

Ei lääkäreitä lisää, miten oma lääkäri voi yleensä toimia? Teknologia vanhusten palvelussa, hyödyttää vain hyvinvointialuetta ei vanhusta!

Satsaus lapsiin ja nuoriin on viisautta.
Lupaus, että jokainen saa omalääkärin on loistava. Tämä varmasti kantaa hedelmää!
Hyvinvointialueen suhtautuminen teknologiaan on hienoa.

On erittäin ilahduttavaa nähdä, muutoslupauksissa valinnanmahdollisuus (se on myös periaatteissa ensimmäisenä ja monessa kohdin mainitaan asiakaslähtöisyys)
Periaatteissa mainitaan myös -kustannustehokkuus – ei aina ole se asiakkaan ensimmäinen valinta, jos hän haluaa valita laatua. Toki hyvinvointialue määrittelee kriteerit, minkälaista palvelua ostaa ja se toki tulee tehdä kustannustehokkaasti. Tähän kahteen välillä eri suuntaan vetävään tavoitteeseen ratkaisu on palvelusetelit.
Pääkaupunkiseudulla vuokrat vaihtelevat ja esimerkiksi asumispalveluissa oleva LUVN:n vuokrakatto kela+20% on usein liian vähän.
Onkin tärkeää, että palvelusetelillä asiakas voi satsata halutessaan parempaan laatuun asumispalveluissa niin asumisen kuin esimerkiksi hoitajamitoituksen suhteen maksamalla itse lisää tästä laadusta. Palvelusetelit tukevat sitä, että asumispalvelutuottajat kehittävät entistä asukaslähtöisempiä palveluita ja innovoivat – se kehittää koko markkinaa. Pitäkää siis palveluseteleiden tarjoamisesta kiinni – ja niin, että niiden arvot elävät ajassa.

Oma lääkäri on ehdoton. Vanhusten hoivassa on muutoslupauksissa ainoastaan digitalisaation kehittäminen. Kuka ottaa vastuun yksinasuvasta - muistisairaasta - henkilöstä, jolla ei ole vastuuta ottavia omaisia?

Nyt priorisoitu nämä kuusi. Seuraavalla kaudella mahdollisesti eri prioriteetit. Nostetut ovat tärkeitä; mutta saavutetaanko tavoite. 1) Mitä ovat nämä ensisijaiset palvelut? Kuka ne päättää ja millä tavalla toteutetaan.
2) Omalääkäri on kova tavoite. Mistä saadaan riittävä resurssi ja riittääkö budjetti?
3) Turvallisempi elämä kotona tarvitsee ihmiskontaktia; pelkkä lääkejakelu tai digikontakti ei riitä
4)LUNNAlla varmasti tätä tavoitellaan. Tarvitaan riittävät palvelut, minne LUNNAn yhteydenotolla ohjautuu.
5)Teknologian hyödyntäminen on todella nykypäivää. Hienoa, että sitä rohkeasti otetaan ratkaisuksi. Pitääkö luvnin olla edelläkäviä?
6) Tärkeä asia pitää kunnossa.

No, kauniita lupauksia. Niillä vaan ei saada yksinään palveluja paranemaan. Raha on loppu, käytettävissä oleva työntekijäresurssi on vähentynyt huomattavasti ja yhä on asioita joita digiklinikat ei voi hoitaa. Onneksi digi-puoli keventää kuitenkin hyvän osan vastaanotoilta.
Lapsille ja nuorille pitäisi saada paljon paremmin ja enemmän palveluita. Nuorisopsykiatrian on säälittävällä resurssilla pyörinyt viime ajat, "puolikkaalla lääkärillä" niin sanotusti. Jonot on kaameat, päällekkäisiä palveluita ei saa (joo ei aina tarkoituksenmukaistakaan) ja kouluterkkarit ym paikalla miten sattuu. Ei se riitä kun oikeasti halutaan palveluita parantaa.
Sujuvampi asiakaspolku olisi tärkeä, jottei ketään ohjata mihin sattuu vaan jonottelemaan byrokratian takia.
Peruspalvelut pitäisi turvata ja olla riittävästi lääkäreitä, aikoja ja paikkoja. Ei kaikki voi kulkea toisille paikkakunnilla tai yksityiselle.
Jokaisella paikkakunnalla on säilytettävä edes perus terveysasema.

Kaikki muutoslupausten teemat ovat mielestäni tärkeitä. Moniammatillisten palveluiden kehittäminen ja tarjoaminen olisi myös kriittistä viitaten kohtaan 4.

Noilta osin kyllä. Sosiaalisektoriin pitäisi mielestäni kiinnittää enemmän huomiota. Miten painetta sieltä saadaan purettua ja palvelulaatua siellä myöskin asiakaslähtöiseksi. Ihminen keskiössä, sotejärjestelmä ja toimijat häntä varten.