Kysely liikuntasuunnitelman luonnoksesta

Sisällysluettelo on silmäiltävyydeltään haastava: Otsikot ja väliotsikot Näin jyväskyläläiset liikkuvat, Liikuntaa harrastetaan kodin lähellä --> Liikunnan harrastuspaikat, Suosituimpana liikuntamuotoina lenkkeily --> Suosituimmat liikuntamuodot
Sinänsä suunnitelman sisältö on monipuolinen mutta ehkä olisi voinut olla tarkempia ja konkreettisempia kuvauksia siitä, mitä toimenpiteitä tehdään: Esim. Rantaraitin varrelle rakennetaan juoksuportaat.

Keskeiset tehtävät ja tarjotut palvelut erottuvat; selkeää kehittämistä ei kuitenkaan löytynyt mistään, tai suunnitelmaa siitä esim. rantaraitin kehittämisestä, uimarantojen palveluiden lisäämisestä tms

otsikot voisivat olla tavoite-muodossa ko. asioista (henkilöstön (eeva?) osalta ainoat konkreettiset toimenpiteet), aloittaisin esipuheen jälkeen "osana kaupunkistrategiaa", kaupunki järjestää omana palvelunaan erityisliikunnan joten siitä olisi luontevaa olla oma otsikkonsa "näin jyväskyläläiset liikkuvat osiossa"

Jo luonnoksen sisällysluettelosta näkyy, että ikääntyneet on unohdettu.

Koska seuroilla on keskeinen tehtävä liikuttajana, toivoisi keskeisiin tehtäviin kuuluvan seurojen toiminnan tukeminen ja toimintaedellytysten parantaminen. Nyt tämä käy ilmi lähinnä vain liikuntapaikkojen ylläpitoa koskevasta luvusta.

Lopussa oleva kehittämiskohdelista olisi voinut olla ensimmäisenä ja tilannetta käsitellä sen kautta. Lisäksi lista niistä toimenpiteistä mitkä jätettiin ulkopuolelle ja miksi. Rakenne: Mitä aiotaan tehdä? Miksi?. Aikataulutus ja budjetti puuttuvat kokonaan. Ennemmin tämä on liikuntastrategia kuin suunnitelma.

Asiallinen. Minua harmittaa jo etukäteen, kun ihmiset eivät osaa arvostaa rakennettuja paikkoja vaan niitä sotketaan ja rikotaan.
Pitäisikö koululaisia viedä liikuntatunneilla sinne liikkumaan, jotta huomaavat miten tärkeää on että ne ovat kunnossa ja siistijä.

Konkreettiset toimenpiteet olisi hyvä esittää paremmin, esim. infograafina.

Ei ole! Konkreettisuutta selkeämmin esille, nyt jää todella pinnalliseksi turhakkeeksi. Missä on listaus eri tehtävistä, vuosista ja tavoitteista? Missä eurot? Mihin halutaan keskittyä ja ollaanko jostain luopumassa?

Miksi ainoastaan henkilöstöasiat on aukaistu näin laajasti palveluiden lisäksi? Talouden luulisi olevan myös merkityksellistä, olisiko syytä avata sitä näkyvämmin ja perustella sen kautta osaltaan tutkimusaineiston pohjalta tehtäviä toimenpiteitä?

Teksti olisi voinut olla konkreettisempi eikä yleisiä tehdään, aiotaan, kunnostetaan eli mitä tarkalleen ottaen tehdään.

Liikuntasuunnitelmassa ei löytynyt mitään suunnitelmaa, vaan toteamus jo tällähetkellä olevista liikuntamuodoista Jyväskylässä.

nykyinen kieliasun taso kelpaa mutta muutaman puhekielisyyden voi muuttaa asiamuotoon kun muukin teksti on asiamuodossa, perustelkaa aluksi miksi lasten liikunnan harrastaminen omana lukunaan (elämäntavaksi?) sekä näkyviin suurin panos-tuotos -suhde kuntoutujilla ja erityisliikkujilla, konkreettiset tavoitteet vähissä koko suunnitelmassa

Ei konkretiaa.

Erittäin selkeä ja helppolukuinen kuvaus liikuntapalveluiden nykytilasta.

Kieliasu ihan ok.

Suunnitelma on selkeää kieltä.

Mitä lyhyempi ja tarkempi, sitä parempi.

Onkohan tätä kirjoittanut eri ihmiset, kirjoitustyyli vaihtuu kappaleittain. Voisi lisää suunnitelmallisuutta ja konkretiaa. Teksti jää kokonaisuudessaan aika pinnalliseksi.

Erittäin raskasta luettavaa varsiinkin sisäliikuntapaikkojen kohdalta, kun luettelot on kirjoitettu kappaleisiin. Tiiviitä taulukoita ja kaavioita tarvitaan, jota kappaleissa aukaistaan. Jää hieman kiireen tuntu, asioita käsitellään hyvin eri tasoisesti ja kaikkia liikuntapaikkoja ei edes mainita. Kannattaa kiinnittää huomiota myös aika muotoihin ja sanavalintoihin.

Esipuhe on kovin puhekielinen ja ympäripyöreä.

Voisi ehkä vähän tiivistää ja konkreettisin esimerkein selkeyttää

Suunnitelma oli kattava, mutta hieman liian pitkä. Konkreettiset tekemiset olisi voinut laittaa esim. vastaavaksi taulukoksi kuin henkilöstöön liittyvät kehittämisen kohteet.

Liikuntamuodoy oli selkeästi eriteltynä, kuitenkin jos haluaisi esittää kommenttia johonkin tiettyyn alueeseen, voisi täältä mennä linkki suoraan kommenttikenttään.

tiivistystä

nykyinen käy, LUONNOKSEN asettelu turhan ilmava, liikuntapaikkarakentamisen ja -korjauksen asiat loppuun taulukoksi (tulossa?), liikuntalajeittain ja -paikoittain kommentointimahdollisuus uupuu,

Konkretiaa lisää.

Liitteet 1-4 puuttuu. Sisällysluettelosta on helppo siirtyä kohtaan. Syvällisempää tietoa tarjoaviin dokumentteihin voisi löytyä suorat linkit kappaleista.

Hyvän pituinen.

Taustoitusta ja tutkimusta riittää, toimenpiteet mahtuukin sitten yhdelle sivulle eikä niistä sitten ole isommin tarinaa.

Aika pitkä, ja konkreettiset pääkohdat olisi voinut koota lyhyesti yhteen.

Uimarannoille kiinteät crossfit tyyppiset kuntoiluvälineet.

Suunnitelmasta puuttui suunnitelma kokonaan! Halutaanko jotakin osa-aluetta kehittää. Jyväskylällä on monta paikkaa joita voisi kehittää pienilläkin kustannuksilla, esim. mattilanniemen uimarannan nurmikkokentällä mahtuisi kuntoilutelineet; leuanveto ym harjoituksia varten, miksei myös äijälän rannan päähän, ns leikkipuisto niin aikuisille kuin lapsillekin! Rantaraitin lenkkeilyreitille pystyisi uraamaan kaistaleen pururatamaista alustaa, Aittorinteen ja hiihtomaan kuntopolut kaikki tarvitsevat purupäälliset! Kannatan uimarantojen crossfit kuntoilutelineitä! Mattilanniemen rantaraitin päädyssä tarvitaan puuston karsintaa jotta maisema avartuu järvelle!

Rantaraitille kuntoilutelineitä

jokainen liikuntapaikka pitäisi arvioida ja miettiä korjaustarpeet, käyttäjien toivomien uusien liikuntapaikkojen listaus liitteeksi, kuten joku jo vastasi kommentoiden rantaraittia niin JOKAISEN (myös vasta mietinnässä olevien) liikuntapaikan osalta pitäisi tällä samalla tavalla saada otakantaa.fi

jäätilanne niin heikko että pitäisi rantaraitin tapaan kehittää maalle tasaisempia latuja, kevyen liikenteen väylien asfaltti (rullaluisteluun suurin harmi) menee helposti huonoon kuntoon eli auraajille tarkkuutta

monet liikuntalaitokset (monnari, harkkahalli, uimahallit jne sekä miltei kaikki koulujen liikuntasalit (jos ilmastointi ei täysillä iltaisin ja viikonloppuisin)) sisäilmaltaan käyttäjille (henkilökunta kyllä mainittu lopussa) sopimattomat joten siitä maininta korjaustarpeena ja erityisesti uudisrakentamisessa (huhtasuon uuden miljoonakoulun liikuntasali sisäilmaltaan surkea)

liikuntapaikkojen taksoista asiaa (Hippos-hanke esimerkkinä, sihvosesta hyvä haastattelu suur-jyväskylän lehdessä) yleisellä tasolla, järjestävien tahojen kanssa yhteistyötä kausimaksujen (sisältäen vuoromaksut) pitämiseksi kohtuullisina

PIIIIITKÄN pätkän kerroin Tietoykkösen haastattelijalle miten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin pitää saada YKSILÖN tietoihin liikunta yhtenä elämäntavoista näkyviin ja sinne kirjaukset (lääkärin lausunnot yms) mitä tavoitteita yksilölle elämätapojen muokkaamiseksi, asuinalueittain ja väestöryhmittäin saatava nuo tiedot koontina ulos joka palvelee liikuntaa suunnittelevia, alueellinen yhteyshenkilö jokaiselle asuinalueelle osana portaita
urheiluseurat, kyläyhdistykset ja muut potentiaaliset tahot palvelusopimuksin tms. tuottamaan uusille liikkujille ryhmätoimintaa (palveluketjun portaat), erilaisin kummitoiminnoin maksuttomat liikuntapaikat kokeiluun liikkumattomille tms

käyttäjät mukaan liikuntapaikkojen suunnitteluun

laajentakaa opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä kokeiluhankkein, visiona jokainen opiskelja (ei vain pedan, myös jamk ja jao mukaan) tekee edes yhden harjoitustyön/ohjauskauden tms opiskelujensa aikana kaupungin+seurojen+yritysten yhteistyönä

yritysten (killeri, hutunki, jyp jne) liikuntatoiminnoista ei näkynyt yhtään kirjausta koko suunnitelmassa vaikka sitä yhteistyötä pitäisi merkittävästi lisätä tässä taloustilanteessa, hippoksen kohdalla aavistus mentiin sinisen värin suuntaan lohen punaisesta mutta sekin visiointi lopetettiin alkuunsa

Ikääntyneiden asiat on kokonaan unohdettu. Miksi lähiliikuntapaikkoja ei voi suunnitella ikääntyneille, aina vain lapsille ja nuorille. Ilmeisesti ohjausryhmässä ei ollut yhtään gerontologia, pelkkiä urheilun edunvalvojia. Rantaraitille tarvitaan kuntoilulaitteita, joita voi käyttää ikääntyneet ja pyörätuolissa liikuvat, koska sen varrella asuu paljon ikääntyneitä. Ei pelkkää crossfittiä. Ikääntyneilläkin oikeus harrastaa muutakin kuin kävelyä.

Ulkoliikuntapaikkojen muutostarpeisiin vuosille 2017-2022 soisi löytyvän resursseja "jollakin ratkaisulla" toteutettavaan katettuun katsomoon. Kentän sijainti keskustan vieressä on mahtava ja kenttä palvelee liikkujia ympärivuotisesti. Olisi hienoa selvittää, onnistuuko edes osan katsomon kattaminen jollakin edullisella ratkaisulla.

Arvioidut kokonaiskustannukset! Jos käytetään nimeä liikuntaSUUNNITELMA niin myös vaiheistus ja budjetti pitäisi olla näkyvillä.

Hikiliikunta kattavasti mukana, mites muut lajit?

Konkretia!Mm.seurojen toiminnan tukeminen. Matalan kynnyksen harrastamista pitäisi tukea enemmän, hyvä esimerkki paikallisesta toimijasta on Parkour Akatemia.

Konkretia! Mitä milloinkin ja missä järjestyksessä? Mitkä on eri nykyisten liikuntapaikkojen kunnostustarpeet ja milloin niitä korjataan? Onko Hippos ainoa mitä kunnostetaan? Mitkä on painopistealueet? Mistä luovutaan? Entä,arvioidut kustannukset? Miten puututaan nykyiseen nousujohteiseen kustannusten nousuun, joka on pahin uhka varsinkin lasten ja nuorten seuratoiminnalle? Missä on eri vaihtoehdot Hippoksen kehittämiseksi?

Ehkä taustoitusta ja vertailua muihin kaupunkeihin keskimäärin voisi olla vähemmän ja keskityttäisiin enemmän siihen, mitä Jyväskylä tekee

muut suuret kaupungit ja vastaavasti kaupungin naapurikunnat vertailuun enemmän mukaan, ei yhtään listausta vaikka jääratojen tai uimarantojen määrästä suhteessa vastaaviin paikkoihin, EUROJA näkyviin (edes suuntaa antavina)

Tuoko tämä mitään uutta aiempaan...

Kyselyn tulokset voisivat olla liiteeenä, johon tässä viitataan.

Liikaa päivänselvää taustoitusta?

Hippoksen luku on turhan pitkä verrattuna muihin käsiteltävien aiheisiin. Miksi on jätetty kokonaan ulkopuolelle suuri osa liikuntapaikoista?

Palvelujen nykytilan kuvailemisen laajuus on pääasiassa laveaa ja rönsyilevää. Tällaisessa asiakirjassa tekstin tulee olla täsmällisempää ja selkokielistä. Ainoastaan Terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut -kappaleessa on hyvää suomenkieltä ja kehittämisen tavoitteita avataan kuten tällaisessa suunnitelmassa kuuluukin.

Henkilöstöasioita käsitelty yllättävän laajasti.

Ei näistä haittaakaan ole.

Henkilöstöasioita käsitelty suhteessa hyvin laajasti. Kappaleista voisi karsia kokonaan perustelemattomat kohdat sekä mitään uutta tietoa antavat päivänselvyydet pois.

Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito olisi voinut olla enemmän/ selkeämmin esillä.

otakantaa.fi on hyvä kanava tällaiseen kommentointiin kun näkee muiden kommentit myös eli AKTIVOIKAA (näemmä on liikuntasuunnittelijakin palkattu) keskustelua ja IDEOINTIA kuntalaisten eli lystin MAKSAJIEN kanssa, yritykset ja muut järjestävät tahot mukaan ideointiin, tämä oli hyvä alku mutta vasta 3 % mahdollisuuksista käytetty, somessa on liikuntapalvelut mutta ei siellä mitään tällaista ole?

Kyselyssä olisi pitänyt painottaa enemmän sitä, että mitä puuttuu. Ikääntyneet totta kai kävelevät kun muuta ei ole lähipiirissä tarjolla.
Talvikunnossapito on tärkeä vanhuksille.

Seurojen toiminnan tukeminen selkeästi mukaan ydintehtäviin.

Koska kokonaisarvio kustannuksista puuttuu, on vaikea hahmottaa millä rahalla suunnitellut muutokset aiotaan toteuttaa. Esimerkiksi alueen perusopetuksessa ja lukio- ja ammattikoulutuksessa tarvitaan rahaa/resursseja paljon kipeämmin kuin tässäaiheessa. Jos käytetään nimeä liikuntaSUUNNITELMA niin myös vaiheistus ja budjetti pitäisi olla näkyvillä.

Laitteita ja uusia ajatuksia/liikuntamuotoja, suosikkilajeja tulee koko ajan lisää, en kaipaa sinänsä mitään yksittäistä laitteen/kojeen nimeämistä. Suunnitellun liikuntapaikan kohta kiinnostaa enemmän.

Rantaraitin ulkoliikuntapaikat hyvä idea, tukee ihmisten omaehtoista liikkumista.
Kevyen liikenteen väylät kuntoon!
Paikalliset seurat tärkeä osa kokonaisuutta, seurojen tukeminen?
Aalto Alvari-uimahallin kesäinen pitkä sulkuaika ihmetyttää vuodesta toiseen: miksi uimahalli on kiinni suosituimpaan matkailuaikaan??pari viikkoa ymmärtäisi, mutta että yli kuukausi..?!

Ketä tämänkaltainen liikuntaSUUNNITELMA todellisuudessa hyödyttää? Antaako tämä selkeän suuntaviivan erintahoille, minne nykyistä jyväskyläläistä liikuntakulttuurin viedään? Missä on suunnitelmat ja tarpeet eri yhteistyömuodoista jne.?

Tässä vaiheessa suunnitelma vaikuttaa kovin keskeneräiseltä ja hajanaiselta, punainen lanka puuttuu. Esimerkiksi uimahallien kohdalla kuvataan laveasti päivänselvää asiaa asiakaskunnasta, mutta fyysisten olosuhteiden kuvaus puuttuu kokonaan. Osassa toimintayksiköistä mainitaan toiminnan tavoite selkeästo, osassa jäädään vain kuvaamaan nykytilaa ja pohtimaan tulevia tarpeita.

Kuinka alun tutkimustulokset vaikuttavat suunniteltaviin toimenpiteisiin eli kuinka tutkittua tietoa suunnitelmassa tullaan hyödyntämään?

Suunnitelmassa on paljon hyvää, mutta opiskelijat tulisi ottaa suunnitelmassa paremmin huomioon. Tällä hetkellä ovat täysin ulkona suunnitelmasta. Vaikka sisältyvätkin eri ikäryhmiin, opiskelijoilla on eri liikuntatarpeet ja etenkin taloudellisen tilanteen myötä eri tilanne kuin suurimmalla osalla muusta väestöstä.